Suositeltava liikunta nivelreumaa sairastaville henkilöille

Liikunnan tavoitteena on parantaa kestävyyttä (jaksamista), lihasten voimaa ja kestävyyttä sekä nivelten liikkuvuutta ja liikelaajuuksia (notkeutta).

Yksityiskohtainen ja yksilöllinen liikuntaohjelma laaditaan yhteistyössä potilaan ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Ennen liikunnan aloittamista on tarpeen selvittää asianmukaisilla tutkimuksilla sairauden tilanne, yleinen ja nivelten toimintakyky ja -rajoitukset, muut sairaudet sekä potilaan halukkuus ja mahdollisuudet toteuttaa järjestelmällistä harjoittelua.

Liikuntaohjelman laadinnassa ja toteuttamisessa on syytä ottaa huomioon myös reuman liitännäissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa merkittävät näkökohdat.

Liikunta on yleensä tarpeen aloittaa ammattihenkilön ohjaamana. Ohjatun jakson jälkeen harjoittelua pyritään jatkamaan omatoimisesti tai vertaisohjattuna vaikutusten säilyttämiseksi.

Ryhmässä toteutettu harjoittelu edistää mukana pysyvyyttä.

Sairauden aktiivivaiheessa vain kevyt, ensisijaisesti liikkuvuutta säilyttävä liikunta on paikallaan.

Sairauden vakaassakin vaiheessa liikunta on aloitettava varovasti, ja sen kuormittavuutta ja määrää lisätään yksilöllisesti oireiden ja vaikutusten mukaan.

Liikuntaohjelman pääosat ovat kestävyysliikunta ja lihaskuntoharjoittelu, joita täydennetään tarvittaessa liikkuvuusharjoittelulla.

Ohjelman laatimisessa pätevät yleiset terveyttä edistävien liikuntaohjelmien periaatteet eli harjoittelua tehdään kohtalaisella kuormittavuudella useita kertoja viikossa. Ohjelmaa muutetaan henkilön kunnon, terveyden, toteuttamismahdollisuuksien ja harjoittelun tulosten mukaan.

Kestävyysliikunnassa valitaan muotoja, joissa niveliin ei kohdistu tärähtelyä, suuria voimia, äärirajoille ulottuvia liikelaajuuksia, suuria toistomääriä eikä nopeiden suunnanmuutosten tai muiden syiden aiheuttamaa vääntöä.

Monille sopivia liikuntamuotoja ovat kävely, sauvakävely, pyöräily, hiihto, uinti, tanssi ja kuntosaliharjoittelu. Alaraajojen niveliä säästäviä liikuntamuotoja ovat mm. pyöräily, hiihto ja soutu.

Vesiliikunta erityisesti lämpimässä vedessä on usein hyvä ja mieluinen vaihtoehto.

Kaikki harjoittelu toteutetaan kevyellä tai kohtalaisella kuormittavuudella ja sitä säädellään harjoittelijan tuntemusten mukaan.

Kestävyysliikuntaa on suotavaa harjoittaa useita kertoja viikossa 30 - 60 min päivää kohti.

Päivän liikunta on monesti suotavaa toteuttaa useina jaksoina.

Liikuntaohjelman vaativuutta lisätään asteittain. Siinä painotetaan enemmän liikunnan määrää kuin rasittavuutta.

Jokainen liikuntakerta aloitetaan lämmittelyllä.

Harjoitukset toteutetaan ajankohtana, jolloin käytössä olevien kipulääkkeiden vaikutus on suuri.

Liikunnan aloittaminen aiheuttaa monille lihas- ja niveloireita, mutta ne menevät ohi muutamissa päivissä.

Kenkiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Niiden on oltava asentoja ja toimintoja hyvin tukevat eivätkä ne saa hiertää. Jalkaoireita aletaan hoitaa heti eikä niiden pidä antaa pahentua.

Kova, erityisesti painoa kantava ja iskuja sisältävä liikunta on vasta-aiheista potilaille, joilla on suurten nivelten voimakkaita muutoksia tai osteoporoosia.

Nivelensisäisten kortisoni-ruiskeiden jälkeen kyseisten nivelten kuormittamista vältetään ainakin viikon ajan. Pehmytkudoksiin annettujen ruiskeiden jälkeen on syytä välttää voimakkaita ponnistuksia useiden viikkojen ajan.

Lihaskuntoa ja liikkuvuutta kehittävässä harjoittelussa on tehokkuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi tärkeää, että ne tehdään oikein. Tämän takia harjoittelu aloitetaan ammattihenkilön ohjaamana.

Kuntosali tarjoaa parhaat edellytykset tehokkaalle ja monipuoliselle harjoittelulle.

Lihaskuntoa kehittävät harjoitteet tehdään rauhallisesti ja hallitusti nivelten mahdollisimman suuria liikeratoja käyttäen. Nivelten erittäin suurta ojentumista pitää kuitenkin välttää, eivätkä liikkeet saa tuottaa kipua.

Lihaskuntoharjoittelun alussa kehittyy helposti lihas- ja niveloireita, jotka menevät ohi muutamissa päivissä.

Lihaksiin kohdistuvaa ja nivelten liikkuvuutta edistävää liikuntaa pitäisi olla vähintään kaksi kertaa viikossa.

Jos nivelet kipeytyvät, on syytä korvata tavanomaiset harjoitteet esimerkiksi lihaksen jännittämistä ja rentouttamista vuorottelevilla harjoitteilla, joissa kipeitä niveliä ei liikuteta.

Lihasten kireyttä voi laukaista venyttävillä liikkeillä esimerkiksi voimistelemalla kotona.

Lihaskuntoharjoittelun määrää lisätään vähitellen kunnon kehittymisen ja harjoittelijan tuntemusten mukaan.

Tavoitteena on edetä vähitellen niin pitkälle, että jokaisella lihasryhmällä valitut harjoitusliikkeet kyetään tekemään 10 – 20 kertaa peräkkäin. Tällaisia sarjoja toistetaan mielellään kahdesti tai kolmesti yhdellä harjoituskerralla.

Harjoitteiden sopiva rasittavuus on kevyt tai kohtalainen, ja sitä säädetään tuntemusten mukaan.

Sormien nyrkistykset ja ojennukset ylläpitävät toimintakyvyn kannalta tärkeän tartuntaotteen säilymistä. Kyynärpäiden ja polvien koukistukset ja ojennukset ylläpitävät raajojen toimintaa. Myös olkanivelen ja lonkan kierrot ovat toimintakyvyn kannalta tärkeitä harjoitteita.

Yleiseen nivelten liikkuvuuden edistämiseen käytetään pääasiassa venyttelyä. Siinä venytetään mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan polven, lonkan, selän, olkanivelen ja niskan liikkeisiin vaikuttavia lihaksia rauhallisesti 10 – 30 (- 60) sekunnin ajan. Venyttely toistetaan kullakin harjoituskerralla mielellään 2 – 4 kertaa.

Näitä harjoitteita pitäisi tehdä vähintään kahdesti viikossa (ks. Jäykkyys, kankeus, notkeus).

Sairaiden nivelten liikkuvuutta kehittävästä harjoittelusta asiantuntijat antavat erilliset ohjeet ja ohjauksen niiden toteuttamiseen.

Joogan ja tai chin käytöstä on raportoitu myönteisiä tuloksia ja kokemuksia pienehkössä määrässä tutkimuksia.

Päivittäisten toimintojen jatkuva suorittaminen oireiden ja toimintakyvyn sallimissa rajoissa on tärkeä osa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja toimintakykyä ylläpitävää liikuntaa.

Yksilöllisesti laaditut, kohtalaisesti kuormittavat liikuntaohjelmat ovat olleet kokonaisuudessaan reumapotilaille turvallisia eivätkä ne ole lisänneet äskettäin alkaneen niveltulehduksen aktiivisuutta.

Nivelten suurta kuormitusta aiheuttava liikunta voi kuitenkin pahentaa pitkälle edennyttä suurten nivelten rappeutumista.

Kortisonin käyttö lisää osteoporoosin, murtumien ja pehmytkudoksissa repeämien mahdollisuutta.

Liitännäissairaudet saattavat aiheuttaa rajoituksia liikunnalle.

Lue lisäksi:

Liikuntaa terveydeksi ja lääkkeeksi - Nivelreuma

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: