Riittävä lihasvoima tukee hyvää toimintakykyä

Liikkumattomuus on pahinta liikuntaelimistön toimintakyvylle. Liikunnan vähyys tai sen suoranainen puute rappeuttaa lihakset ja luuston heikentäen toimintakyvyn ennen aikojaan. On ensiarvoisen tärkeä muistaa että ikä ei aseta rajoja liikunnalle. Sen sijaan huono fyysinen toimintakyky ja sairaudet voivat näin tehdä. Jopa yli 90-vuotiaat pystyvät parantamaan lihaskuntoaan heille sopivilla voimaharjoitteilla. Säännöllisestä liikunnasta on aikaisemmin harjoittelemattomille iäkkäille ihmisille vielä enemmän hyötyä kuin hyväkuntoisille. Jos lähtökunto on heikko, lihasvoima ja sen myötä toimintakyky voivat kohentua jo pienelläkin liikunta-annoksella.

Lihasvoima heikkenee iän myötä

Lihasvoima on huipussaan noin 20-30-vuotiaana ja pysyy lähestulkoon tällä tasolla noin 50 vuoden ikään saakka. Tämän jälkeen lihasvoima heikkenee noin 1 % vuodessa ja heikkeneminen jatkuu kiihtyvällä noin 2 %:n vuotuisella voimatason laskulla 65 ikävuoden jälkeen. Hormonaaliset muutokset selittävät sen, että naisilla lihasvoima heikkenee nopeammin vaihdevuosista alkaen.

Voimataso tippuu nopeammin vartalon ja alaraajojen lihaksista kuin yläraajoista. Lihasmassan asteittainen katoaminen johtunee ensisijaisesti lihassolujen lukumäärän pienenemisestä. Lisäksi ikääntyvälle lihakselle on tyypillistä sidekudoksen ja rasvan määrän lisääntyminen. Etenkin nopeat lihasolut, joita tarvitaan esimerkiksi tasapainon säilyttämiseen yllättävissä tilanteissa, menettävät toimintaominaisuuksiaan. Todennäköistä kuitenkin on, että suurin osa ikääntymiseen liittyvistä lihastason muutoksista selittyy lihasten vähäisellä käytöllä.

Riittävä lihasvoima ja toimintakyky kulkevat käsi kädessä

Ikääntyvillä ihmisillä omatoimisen liikuntakyvyn yksikertaisena testinä voidaan pitää kykyä nousta tuolista ylös. Jos tuolista ylösnousu tai portaissa liikkuminen vaativat lähes maksimaalista ponnistelua, on arkiaktiivisuuden reservi pieni. Valitettavasti vähäinenkin voiman lisämenetys tässä tilanteessa voi johtaa liikuntakyvyn menetykseen ja päivittäisten toimintojen avun tarpeeseen. Alaraajojen huono lihasvoima ja tasapainovaikeudet ovatkin tärkeimpiä tekijöitä, jotka ennustavat liikkumiskyvyn heikentymistä. Myös lihaskestävyydellä on oma tärkeä roolinsa esimerkiksi vartalon asennon ja ryhdin säilyttämisessä.

Väestön ikääntyminen on terveyspoliittinen haaste

Väestön ikääntyminen asettaa terveyspalvelujärjestelmälle uusia haasteita. Jyväskylän yliopiston koordinoiman Ikivihreät -tutkimuksen mukaan liikkumisvaikeuksista raportoi noin 50 % yli 75-vuotiaista. Lisäksi noin 75 % 80-vuotiaista naisista ja 65 % miehistä ilmoitti ulkona liikkumisen aiheuttavan enemmän väsymystä kuin aikaisemmin. Niinpä fyysisesti aktiivinen elämäntapa ja päivittäinen liikunta ovat hyvän toimintakyvyn kulmakiviä. Ääneen sanottu tosiasia on nimittäin se, että sairaalavuoteella on yllättävät vaaransa. Hyvän fyysisen kunnon voidaankin perustellusti odottaa liittyvän ylipäätään terveempiin elinvuosiin vanhuusiällä.

Suomessa ikääntyvien hyvä toimintakyky ja riittävä lihaskunto on nostettu yhdeksi Terveys 2015 -toimintaohjelman päätavoitteista. Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnan eli TELI -neuvottelukunnan aloitteesta on lisäksi käynnistetty Voimaa Vanhuuteen -ohjelma, jonka tavoitteena on erityisesti lihasvoiman parantaminen ikääntyneillä. Eikä lihaskunnon kohentaminen liity pelkästään fyysisen toimintakyvyn paranemiseen, vaan kehon hyvinvointia tuottavasta liikunnasta hyötyvät myös aivot ja mieli.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.