Rasvakudos elimistössä

Rasvan merkitys elimistössämme on hyvin erilainen riippuen siitä, missä kudoksissa se sijaitsee. Vilkaisu alaspäin omaan vatsaan konkretisoi mistä sitä ainakin löytyy ja kiitos terveysvalistuksen, merkitys on helppo ymmärtää. Varastorasvan lisäksi elimistössämme on rakennerasvaa, jota löytyy esimerkiksi solujen pintakalvoista ja muista välttämättömistä solun rakenteista. Lisäksi pikkulapsilla on kolmattakin rasvatyyppiä eli ruskeaa rasvakudosta, jonka merkitys on tärkeä lämmönsäätelyn kannalta. Ruskea rasva pystyy tuottamaan lämpöenergiaa nopeasti.

Kuukauden energiamäärä varastossa

Rakennerasvaa tarvitaan turvaamaan elimistön toimintaa. Esimerkiksi kolesterolin kaltaiset rasva–aineet eli hormonit ovat tärkeitä elintoimintojen säätelyssä. Tietyt rasvat toimivat myös solujen viestinvälityksessä. Rakennerasvaa aikuisessa ihmisessä on noin 1-1,5 kg, eikä se häviä elimistöstä edes vaikeassa aliravitsemustilassa.

Varastorasvaa on rasvakudoksesta noin 80 %. Nuoressa naisessa on varastorasvaa keskimäärin 15 kg ja vastaavasti nuoressa miehessä noin 12 kg. Iän myötä rasvan määrä lisääntyy vähitellen noin kaksinkertaiseksi. Naisen suurempi rasvamäärä, joka edelleen lisääntyy raskauden aikana, on tarkoituksenmukainen varsinkin imetyksen kannalta. On tärkeä huomata, että tässä esitetyt arvot ovat keskiarvoja ja yksilöllinen vaihtelu voi olla hyvinkin suurta riippuen kehon koosta ja elintavoista. Voidaan kuitenkin todeta, että nuori mieskin kuljettaa mukanaan noin kuukauden energiavarastoa.

Rasva kulkee verenkierron mukana

Verenkierrossa on rasvaa sekä vapaina rasvahappoina että lipoproteiineina. Vapaat rasvahapot ovat veren sokerin ohella tärkeitä solujen energialähteitä. Ne huolehtivat suurimman osan sydänlihaksen energiantarpeesta ja suuren osan myös luurankolihaksen energiantarpeesta. Rasvahapot imeytyvät sellaisenaan suolesta tai ne ovat peräisin triglyserideistä, jotka ovat tärkein varastorasvan muoto. Triglyseridit, fosfolipidit (rakennerasvaa) ja kolesteroli kulkevat verenkierrossa lipoproteiineina. Lipoproteiineissa on rasva-aineiden lisäksi 2-50 % proteiineja, joiden avulla veteen liukenemattomat rasva-aineet voivat kulkea veressä.

Energian varastointi ja käyttöönotto

Elimistön energiansaanti käynnistää monimutkaisen ketjun, jossa ravintoaineiden sisältämä energia varastoidaan ja otetaan käyttöön. Ruokailun jälkeen lihasten ja maksan glykogeeni- eli sokerivarastot täyttyvät ensin, mutta myös rasvavarastojen täydentäminen alkaa nopeasti. Ruokailun jälkeen veren sokeripitoisuus kasvaa. Haima alkaa erittää insuliinia, joka mahdollistaa sokerin poistumisen verenkierrosta soluihin. Rasvojen käytön rasvavarastoista (lipolyysin) varmistaa monen hormonin yhteistoiminta, joista tärkeimpiä ovat adrenaliini ja noradrenaliini. Näitä hormoneja tulee verenkiertoon lisämunuaisen ytimestä, mutta myös rasvakudosten sympaattisten hermosyiden eli rasva-aineenvaihduntaa kiihdyttävän hermopäätteiden toiminta vapauttaa kudokseen noradrenaliiniä.

Miksi varastorasvaa kertyy?

Varastorasvan liiallisen kertymisen eli lihavuuden syynä on aina se, että ihminen syö enemmän kuin kuluttaa. Eräs aikanaan esitetty mielenkiintoinen teoria lihavuuden syystä on rasvasolujen lukumäärä, jota määräävät perimä ja varhaislapsuuden ruokailutottumukset. On esitetty, että jos lihavalla ihmisellä on vain vähän suurikokoisia rasvasoluja, laihdutus olisi kohtuullisen helppoa. Jos elimistössä sen sijaan on paljon rasvasoluja, laihduttaminen on vaikeampaa ja liikapainolla on voimakas taipumus palata ennalleen.

Vaikka lihavuuden syitä tutkitaan innokkaasti ympäri maailmaa, ei viisasten kiveä ole vielä löydetty. Monia perimämme geenejä on yhdistetty lihavuuteen, mutta useimmista ei tiedetä, kuinka ne lihottavat. Geenit vaikuttavat joko energian saantiin tai kulutukseen. Ne voivat säädellä muun muassa ruokahalua ja mieltymyksiä, motivaatiota laihduttamiseen tai painonhallintaan, elimistön energiankulutusta arjen perusaktiivisuutta. Mielenkiintoisesti esimerkiksi FTO-geenin tietyn vaihtelukohdan tiedetään vaikuttavan lihomistaipumukseen. Eurooppalaisista 16 prosentilla on kyseisen geenin epäedullinen muoto ja he painavat keskimäärin kolme kiloa enemmän kuin ne, joilla sellaista ei ole.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.