Tyypin 2 diabeteksessa veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Korkeaan veren sokeriin liittyy insuliinihormonin erityksen loppuminen, insuliinin määrän riittämättömyys tai insuliinin vaikutuksen heikkeneminen. Pitkään jatkuessaan liian korkea verensokeri voi aiheuttaa vahingollisia muutoksia esimerkiksi silmien tai sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnassa. On todettu, että tyypin 2 diabeetikoilla on 2–4-kertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin. Diabetesta pidetäänkin erittäin vakavana kansanterveyttämme uhkaavana sairautena.

Diabetekselle altistavia tekijöitä ovat lihavuus, kohonnut verenpaine sekä erilaiset veren rasva-aineiden ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt. Tyypin 2 diabeetikoita on Suomessa tällä hetkellä noin 190 000, mutta diabeetikoiden määrän ennustetaan lisääntyvän jopa niin, että mikäli kasvuvauhti säilyy entisellään, voi vuonna 2030 diabeetikoita olla jopa puoli miljoonaa.

Elintapatekijät avainasemassa diabeteksen ehkäisyssä

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin 2 diabeteksen puhkeamista pystytään ehkäisemään tai viivyttämään elämäntavoin. Keskeisiä diabeteksen riskiä lisääviä tekijöitä ovat runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja vähän kuituja sisältävä ruokavalio sekä vähäinen liikunta tai huono kestävyyskunto. Ruokavaliota muuttamalla ja liikuntaa lisäämällä voidaan siis diabeteksen riskiä pienentää merkittävästi. Esimerkiksi veren rasvaprofiilia voidaan muuttaa säännöllisellä useita kuukausia kestäneellä liikunnan harrastamisella. Liikunnallinen elämäntapa lisää veren hyvän HDL-kolesterolin määrää noin 5 % ja vastaavasti vähentää pahan LDL-kolesterolin määrää saman verran.

Mikä on liikunnan itsenäinen merkitys?

Säännöllisen liikunnan harrastamisen tiedetään vaikuttavan tehokkaasti useisiin diabeteksen riskitekijöihin, kuten esimerkiksi kohonneeseen verenpaineeseen tai edellä mainittuihin veren rasva-arvoihin. Vapaa-ajan liikunnan harrastamisen itsenäinen merkitys tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen on kuitenkin viime aikoihin saakka ollut epäselvä.

Liikunta suojaa diabeteksen kehittymiseltä

Hiljattain kansainvälisesti arvostetussa Diabetes-lehdessä julkaistu suomalainen tutkimus toi esille erittäin merkittävän tuloksen. Tässä tutkimuksessa 487 ylipainoista diabeteksen puhkeamisen riskiryhmään kuuluvaa henkilöä pyrki muuttamaan ruokavaliotottumuksia, laihduttamaan ja lisäämään liikunnan määrää. Neljän vuoden seurannan aikana ilmaantui 107 uutta diabetestapausta. Ne henkilöt, joiden liikunta muuttui seurannan aikana kohtalaisen rasittavaksi tai rasittavaksi kuntoliikunnaksi, diabetekseen sairastuvuuden riski pieneni 65 %. Myös muut liikuntamuodot, kuten hyötyliikunta ja kuntokävely ehkäisivät diabeteksen kehittymistä. David Laaksonen tutkijaryhmineen totesi liikunnan määrän lisäämisen ehkäisevän tyypin 2 diabeteksen kehittymistä korkean riskin henkilöillä muista elintapamuutoksista riippumatta.

Lähde liikkeelle maltillisesti

Maltillinen liikunnan aloittaminen on tärkeää aiemmin liikuntaa harrastamattomille keski-ikäisille tai sitä vanhemmille, joilla on diabeteksen puhkeamisen riskitekijöitä. Päivittäinen vähintään puolen tunnin reipasta kävelyä vastaava fyysinen aktiivisuus on hyvä aloitus kohti liikunnallisempaa elämäntapaa. Nykysuositusten mukaisen kestävyystyyppisen liikunnan ja kuntosaliharjoittelun tiedetään vaikuttavan korkeita veren sokeripitoisuuksia vähentävästi sekä diabeteksen esivaiheessa että varsinaisessa sairaudessa.