Leukemia

Leukemiaa eli verisyöpää on kahta tyyppiä: akuutti ja krooninen leukemia. Akuutti leukemia jaetaan vielä myeloottiseen leukemiaan (AML) ja lymfaattiseen leukemiaan (ALL). Näissä pahanlaatuisia valkosoluja tai imusoluja tuotetaan liikaa ja ne leviävät vereen ja luuytimeen, syrjäyttäen samalla normaalin luuytimen. Veressä nähdään ylimäärä valkosolujen epäkypsiä tai melkein kypsiä muotoja, tai lisääntynyt imusolujen määrä. Molemmat leukemiatyypit estävät normaalin luuydinkudoksen toimintaa.


Akuuteissa tapauksissa valkosolujen tai imusolujen tuotto on pahasti häiriintynyt verrattuna krooniseen muotoon. Kroonisessa muodossa solut kuitenkin muistuttavat paremmin kypsiä valko- tai imusoluja. Lisäerotuksena akuuttimuoto on myös taudin nopeammin etenevänä muoto ja krooninen muoto on pitkäaikaisempi tautitila. Leukemioiden luokittelu ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista ja eri alatyyppejä on siksi useita.
 

Leukemian eli verisyövän oireet


Oireet tulevat yleensä esille akuutin leukemian puhjetessa, joka voi myös tarkoittaa sitä että jo pidemmän aikaa sairastettu krooninen leukemia muuttuu ärhäkkäämmäksi muodoksi. Yleisimmät oireet johtuvat syöpäkudoksen syrjäyttäessä normaalin kudoksen luuytimessä, jonka perustehtävä estyy tai häiriintyy.

Yleisimmät löydökset ovat anemia eli veren punasoluköyhyys, josta johtuu yleiskuntoon vaikuttavat oireet, kuten väsymys ja huonovointisuus. Verihiutaleiden muodostus on yleensä vähentynyt, josta aiheutuu helpommin hitaasti tyrehtyviä verenvuotoja. Merkkinä tästä voi olla mustelmien runsas määrä ja nenäverenvuodot.



Leukemiassa infektioiden parantuminen on puutteellista, koska toimivia valkosoluja ei tuoteta tarpeeksi. Sen takia immuunijärjestelmän toiminnan heikkous altistaa leukemiaan sairastuneen henkilön helpommin bakteeritulehduksille. Henkilö saattaa kuumeilla ja hikoilla epätavallisen paljon. Kroonisessa leukemiassa ilman selittävää syytä ilmenevä laihtuminen on tyypillistä.


Ajan saatossa tapahtuva runsas epäkypsien valkosolujen tuotto aiheuttaa niiden kerääntymisen pernaan ja maksaan, jolloin nämä elimet voivat suurentua merkittävästi ja aiheuttaa ylävatsakipuja tai -tuntemuksia. Myös imusolmukkeet voivat olla turvonneita.


 

Leukemian aiheuttaja


Syy leukemian takana jää useimmiten epäselväksi. Kuten muissakin syövissä erilaiset kemikaalit ja säteily selittävät osan tautitapauksista, mutta useimmiten näitä ei voida yhdistää suoraan akuutin leukemian syntyyn. Aiemmin sairastetut syövät voivat joskus aikaansaada leukemian.



Kuitenkin merkittävin syy luuydinperäisen leukemian aiheuttajana on yksittäinen perimän kromosomimuutos, joka voi johtua edellä selitetyistä syistä. Tälle muutokselle on annettu nimeksi Philadelphia-kromosomi, joka on kahden kromosomin virheellisesti aiheutunut yhdistyminen tiettyjen geenien kohdalta. Tämä virheellinen geenikohta aiheuttaa valkosolujen lisääntyneen tuotannon luuytimessä.


 

Diagnoosi


Useimmiten krooninen leukemia todetaan sattumalta otettujen verikokeiden yhteydessä. Ne antavat aihetta tarkempiin tutkimuksiin. Verikokeissa nähdään pitkällä aikavälillä pysyvä valkosolujen lisääntynyt määrä. Solutyyppien varmistamiseksi voidaan tehdä verestä erittelylaskenta, josta leukemiassa nähdään kypsymättömien valkosolujen tai imusolujen lisääntynyt määrä.



Yleensä otetaan tutkittavaksi myös luuydinnäyte. Luuytimessä leukemian muodosta riippuen nähdään imusolu- tai valkosolulähtöistä syöpäkudosta, joka syrjäyttää normaalia luuydinkudosta. Eräissä tapauksissa tehdään kromosomi- ja geenitutkimukset, jos on epäilyä siitä että tauti voisi olla peräisin geenivirheestä. Akuutissa leukemiassa diagnoosi varmistetaan samoilla periaatteilla, mutta yleensä tauti aiheuttaa jo oireita, jotka ovat hälyttäviä.
 

Leukemian eli verisyövän hoito ja seuranta


Nopeasti etenevässä leukemiassa hoitona käytetään intensiivistä solunsalpaajayhdistelmähoitoa, jotta tauti saadaan rauhoittumaan. Vasta sen jälkeen voidaan miettiä kantasolusiirrettä. Ennen kantasolusiirtoa annetun sädehoidon tarkoitus on tuhota leukemiakudos kauttaaltaan luuytimestä, jotta kaikki syöpäkudos saadaan tuhottua. Kantasolujen tehtävänä on syöpäkudoksen tuhoutumisen jälkeen, tuottaa uusi ja terve luuydinkudos, jonka vastuulle terveen solukon tuotto lankeaa. Tämä toimenpide on varsin rankka ja riskejä sisältävä, eikä sitä sen takia voi suorittaa kaikille.


Kantasolusiirto voidaan suorittaa alle 60-vuotiaille ja muuten terveille henkilöille. Aina ei kuitenkaan kantasolusiirrettä löydy, jolloin turvaudutaan käyttämään erityyppisiä solusalpaushoitoja. Intensiivistä solusalpaushoitoa annetaan henkilön kunnon mukaan, jolloin tarkoitus on tappaa syöpäkudos. Jos henkilö ei tule kestämään rankkoja hoitoja, turvaudutaan hellempään solunsalpaushoitoon, jolla yleensä pyritään pitämään solujen jakautuminen aisoissa ja hidastamaan taudin kulkua.


Vaikka akuutti leukemia olisi hoidettu kuntoon, voi välivaiheen jälkeen leukemia puhjeta uudestaan ja vain onnistunut kantasolusiirto tai intensiivinen solunsalpaushoito voi parantaa taudin kokonaan. Sen takia hoitojen jälkeen on syytä seurata veren valkosolutasoja, sillä tauti uusii varsin useasti. Kroonisissa taudeissa seuranta tehdään hoidon jälkeen parin kuukauden välein. Jos tauti ei näytä kiihtymisen merkkejä, voi seurantojen välejä leventää puolesta vuodesta vuoteen ja niitä jatketaan yleensä viisi vuotta.


 

Leukemian yleisyys


Lasten syövistä leukemia on yleisin. Niitä esiintyy heillä noin 50 tapausta vuosittain. Lapsilla krooniset tautimuodot ovat harvinaisuuksia. Aikuisista akuuttiin leukemiaan sairastuu noin 200 ihmistä vuosittain. Koko väestössä akuutin leukemioiden esiintyvyys on noin 3-4 tapausta 100 000:tta asukasta kohden joka vuosi. Iäkkäämmillä leukemian esiintyvyys kasvaa rajummin alle viisikymppisiin verrattuna ja miehillä jotkin tautimuodot ovat yleisimpiä, mutta kuitenkin keskivertaisesti suurin osa leukemiaan sairastuvista on 40-50 vuotta täyttäneitä. Kroonista imukudosperäistä leukemiaa esiintyy noin 120 henkilöllä vuosittain, kun taas luuydinperäisen leukemian vastaava luku on 50:n kieppeillä. Suomessa diagnosoitiin uusia leukemioita vuosittain vuosien 2008-2012 aikana miehillä 317 ja naisilla 254 tapausta.


 

Perinnöllisyys


Leukemiat eivät periydy.


 

Ennuste


Nykyaikana lääkehoidot ovat parantuneet ja lukuisiin erityyppisiin leukemioihin on löydetty paremmin sopivia lääkemuotoja. Nykyajan solunsalpaajat antavat yhä parempia tuloksia ja kantasolusiirrot onnistuvat yhä useammin, varsinkin lasten leukemioissa parantuvuus on noussut huimasti. Kuitenkin korkea ikä alentaa ennustetta huomattavasti.



Akuutti leukemia on ilman hoitoa nopeasti kuolemaan johtava tauti. Hoidettunakin useimmilla akuutin leukemian välivaiheen jälkeen leukemia aktivoituu uudestaan. Akuuteissa luuydinperäisissä leukemioissa solunsalpaajahoidoilla paranee pysyvästi 20-40 prosenttia. Kantasolusiirrot parantavat ennustetta huomattavasti. Jos hoidot eivät ole tarpeeksi tehokkaita tai ne eivät tehoa, keskimääräinen elinikä on noin 2 vuotta.



Kroonisia leukemioita solunsalpaushoito ei useinkaan tuota haluttua, mutta hidastaa taudin kehitystä. Keskiverto elinikä luuydinperäisessä leukemiassa on 4-5 elinvuotta ja imukudosperäisessä 5-10 elinvuotta. Luuydinperäisten leukemioiden onnistuneissa kantasalosiirroissa nykyään 70-80 prosenttia paranee pysyvästi. Kroonisessa imukudosperäisessä leukemiassa kantasolusiirrot soveltuvat hoidoksi huonommin kuin luuydinperäisessä, mutta tauti etenee hitaammin. Kuitenkin siitä parannutaan harvemmin kuin muista leukemioista.

Lähteet



Juhani Vilpo, 2006, Aikuisten akuutti leukemia: Lääkärin käsikirja. 8. uudistettu painos. Duodecim. Helsinki

Sanna-Maria Kivivuori ja Ulla Pihkala, 2000, Kuinka nopeasti lapsen syöpä diagnosoidaan?. Duodecim:2000;116(13):1347-1348

Pirjo Koistinen, 2000. Krooninen myelooinen leukemia, diagnostiikka ja hoito. Duodecim: 2000;55(24-26):2647-2651

Maija Itälä 1997, Kroonisen lymfaattisen leukemian nykyhoito. Duodecim:1997;113(11):1015

Syöpäjärjestöt www.cancer.fi

Suomen Syöpärekisteri - Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos (Hakupäivä 10.2.2015)

Artikkelia on muokattu 10.2.2015

Lue lisää:

Leukemia -potilasohje

Leukemiaan uusia hoitomuotoja

Sensaatiomainen edistys syövän hoidossa? – Uusi hoito tuhosi yli 2 kiloa syöpäkudosta

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: