Tyttöjen ja poikien leikit - ikätoverit ohjaavat valintoja

Tytöt ja pojat kasvavat pienestä lähtien eri kulttuureissa. vanhemmat voivat koettaa opastaa lapsia esimerkillään käyttäytymään perinteisten roolien vastaisesti. Tällä ei ole kuitenkaan niin suurta vaikutusta, kuin ikätovereiden esimerkillä.

Lasten varhaisimmat keskinäiset leikit suuntautuvat tietyllä tavalla. Tytöt tyttöjen kanssa ja pojat poikien kanssa, jos kavereita voi valita. Näin käy jo 2-3-vuotiaille lapsille. Kehitys vain vahvistuu 4-5 vuoden iässä. Leikkikaveri voi toki olla toista sukupuolta silloin, kun ollaan kahdestaan. Ryhmässä leikkivät lapset valikoituvat touhuihinsa tärkeimmän ominaisuuden, sukupuolen mukaan.

Päiväkodissa, koulussa ja pihaleikeissä tämä asiaintila on voimassa nuoruusikään saakka. Sen jälkeen tilanne muuttuu.

Länsimaissa on viimeisten vuosikymmenien aikana puhuttu ja kirjoitettu paljon siitä, kuinka vanhemmat edistävät tai haittaavat kasvatuksellaan tasa-arvoisten roolimallien syntyä. Vanhemmat näyttävät pääsevän pälkähästä ainakin tutkijoiden silmissä.

Vanhemmat voivat kotona kannustaa poikia leikkimään esimerkiksi nukeilla. Ja näin käykin kotiseinien sisäpuolella. Pojan samanikäiset kaverit sen sijaan suhtautuvat pääsääntöisesti nukkeleikkeihin torjuvasti. Eikä pelkästään leikkeihin, vaan myös nukeilla leikkineet pojat saavat osakseen ikätovereiltaan pilkkaa ja huutia.

Kouluikäisten lasten ryhmissä pojat ja tytöt ottavat mallia käyttäytymiseensä samaa sukupuolta olevista ikätovereistaan. Näin ”tyttöjen käytös” ja ”poikien käytös” muuttuu ryhmän kaltaiseksi. Riippumatta siitä, mitä kotona on opetettu. Kotona voi olla kokonaan toisenlainen meininki ja lapsikin käytökseltään toisenlainen kotona ollessaan.

Vanhemmat kasvatustieteen ohjeviidakossa

Vastuullinen vanhempi yrittää perehtyä lapsensa kasvuun ja kehitykseen. Erilaisia ohjeita satelee äärestä laitaan. Tutkijatkaan eivät näytä olevan kaikista asioista yksimielisiä. Keskenään ristiriitaisia tietoja ei kuitenkaan kannata leimata suinpäin huuhaaksi. Ilmiöön on olemassa järkevä selitys. Kasvatusoppaita selaillessa on hyvä pitää mielessä muutama asia.

  1. Kasvatustiede ja sen lähitieteet, esimerkiksi psykologia ovat suhteellisen nuoria tieteenaloja. Lapsen kasvua on tutkittu järjestelmällisesti vain alun toista sataa vuotta. Tieteiden historiassa kasvatus on uusimpia tulokkaita verrattuna esimerkiksi matematiikkaan tai lääketieteeseen. Yksimielisyyttä suurista kysymyksistä löytyy sen vuoksi vähemmän kuin matemaatikoilta. Kaksi plus kaksi on neljä. Samanlaisia laskukaavoja kasvatukseen ei ole. Tuhannen vuoden päästä voi olla.
  2. Kasvattajan ja lapsen arki koostuu osittain ilmiöistä, joita ei vielä äskettäin ollut olemassakaan. Esimerkkeinä televisio ja sen sisältö, tietokonepelien vaikutus lapsen aivojen rakenteeseen, kouluväkivalta, kännykkäsäteily. Monesti tyhjentävien selitysten hakeminen vaatisi aikaa usean sukupolven verran. Sellaista aikaa meille kasvattajille ei vielä ole kaikissa asioissa suotu.
  3. Lapsen kasvatuksessa on niin sanotusti liikaa liikkuvia osia, jotta viivasuoria johtopäätöksiä voidaan tehdä. Ihminen on oliona ja ilmiönä reippaasti monimutkaisempi, kuin jokin yksittäinen fysiikan laki. Kasvun lopputulokseen vaikuttavat asiat ennen raskautta ja sen aikana ja raskauden jälkeen.

Fysiologiset, psykologiset, sosiaaliset, ympäristö myrkkyineen, lapsen asema sisarussarjassa, onnettomuudet, muut satunnaiset tekijät. Niiden miljoonat yhdistelmät saavat meistä erilaisia ihmisinä.

  1. Kasvatustieteessä tutkimusmenetelmät vaihtelevat ja siksi myös tulokset saattavat näyttää keskenään erilaisilta. Tilastolliset menetelmät, haastattelut, tarkkailu, fysiologiset tai psykologiset testit, terveiden tai sairaiden tutkiminen tuottavat erilaisia tuloksia. Ihmisen sosiaaliseen ja psykologiseen mittaamiseen ei ole kehitetty mitään celsius-asteikkoa. Ainakaan vielä.
  2. Monimutkaisissa kasvatuskysymyksissä vanhempia voi lohduttaa sillä, että tutkijoilla on vilpitön halu löytää vastauksia. Kasvatustieteilijöiden laariin ei yleensä satele edes mitään ulkopuolista tutkimusrahoitusta, jolla pyritään saamaan tuloksista rahoittajalle mieluisia. Vaikka kasvatustiede on ihmisen kasvun ja oppimisen kannalta äärettömän tärkeä, tutkimuksen rahoittajia löytyy vähemmän, kuin suoraan kaupalliseen tuotantoon tähtäävään tutkimukseen. Tutkimukset tehdään parhaan tieteellisen metodin, ei rahoittajien ehdoilla.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.