Suoliston normaaliflooran vaikutus lasten terveyteen ja hyvinvointiin

Ihmisen ruuansulatuskanavassa elää tuhansia erilaisia bakteereja, jotka muodostavat. normaaliflooran. Normaaliflooralla tarkoitetaan niitä ihmisen iholla sekä ruuansulatuskanavan ja hengitysteiden limakalvoilla eläviä bakteereja, joista ei ole normaaliolosuhteissa haittaa. Aikuisen ihmisen suoliston normaaliflooran bakteerit painavat yhteensä 1-2 kg, ja niillä on aineenvaihdunnallista kapasiteettia enemmän kuin kaikilla ihmisen elimistön soluilla yhteensä.

Ennen syntymää suolistossa ei ole bakteereita

Ruuansulatuskanavan normaaliflooran koostumus vaihtelee suuresti. Se on erilainen eri osissa suolistoa, eri aikana ja eri ihmisillä. Ennen syntymää lapsen suolistossa ei ole bakteereja. Ensimmäisen kerran lapsi kohtaa mikrobeja syntymän yhteydessä äidin synnytyskanavassa, jonka bakteerit saavat etulyöntiaseman lapsen normaaliflooran muodostamisessa. Lapsi saa bakteereja myös kätilöiltä ja muilta hoitoonsa osallistuvilta. Jos lapsi on syntynyt keisarileikkauksella, näiden synnytyskanavan ulkopuolelta saatujen bakteerien merkitys kasvaa. Normaaliflooran muodostumiseen ja koostumukseen vaikuttaa aina myös perimä ja etenkin ravinto. Kaikkein eniten suoliston bakteerikasvustoa sekoittavat sekä muodostumisvaiheessa että myöhemmin antibioottihoidot.

Suoliston bakteerit monessa mukana

Normaalifloora on ihmiselle täysin välttämätön. Se estää haitallisten ja tauteja aiheuttavien bakteerien leviämistä ja kasvua, osallistuu eräiden vitamiinien muodostumiseen, osallistuu ruoka-aineiden käsittelyyn ja imeytymiseen sekä säätelee ja ohjaa ihmisen puolustusjärjestelmän kehitystä ja toimintaa. Normaalifloora on keskeisessä asemassa immuunijärjestelmän hakiessa tasapainoa haitallisten tekijöiden häätämisen ja hyödyllisten sekä yhdentekevien tekijöiden sietämisen välillä.

Normaaliflooran häiriöt altistavat monille vaivoille ja sairauksille. Tavallisin ja selkein esimerkki tästä on antibioottikuurin aikaansaamasta suoliston bakteerikasvuston epätasapainosta johtuva antibioottiripuli. Suoliston normaaliflooran koostumuksen on osoitettu liittyvän myös mm. ummetuksen, atopian, allergioiden ja tulehduksellisten suolistosairauksien riskiin. On lisäksi esitetty teorioita, joiden mukaan normaaliflooraan liittyvät häiriöt ihmisen puolustusjärjestelmän toiminnan säätelyssä voivat olla ainakin osasyynä monien autoimmuunisairauksien, kuten reuman ja diabeteksen, synnyssä. Alustavissa tutkimuksissa suoliston bakteerikasvustolla vaikuttaa olevan merkitystä myös ylipainon kehittymisessä.

Suoliston bakteerikantaan voidaan vaikuttaa

Normaaliflooran koostumukseen voidaan vaikuttaa ravitsemuksellisesti missä iässä tahansa, mitä voidaan hyödyntää monien oireiden ja vaivojen parantamisessa ja ehkäisyssä. Kaikista merkittävin ja pitkäaikaisin vaikutus on kuitenkin toimenpiteillä, jotka aikaansaavat edullisia muutoksia puolustusjärjestelmän varhaisen kehityksen aikaiseen suoliston bakteerikasvustoon.

Prebiooteilla tarkoitetaan imeytymättömiä tai huonosti imeytyviä aineita, jotka suosivat hyödyllisten bakteerien kasvua suolistossa. Esimerkiksi rintamaito sisältää prebioottien lailla toimivia ainesosia, jotka yhdessä äidiltä maidon mukana saatavien vasta-aineiden kanssa muokkaavat normaaliflooraa suotuisaan suuntaan.

Probiootit taas ovat eläviä mikrobeja, joiden lisääntyminen normaalifloorassa on ihmiselle hyödyllistä. Niitä ovat esim. maitohappobakteerit, joita antamalla on osoitettu pystyvän ehkäisemään ja hoitamaan osaa edellä mainituista suoliston normaaliflooran häiriöihin liittyvistä ongelmista ja sairauksista.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.