Ruokavalio ja lapsen hyvinvointi

Ruokavalio vaikuttaa paitsi lasten fyysiseen kasvuun ja kehitykseen myös yleiseen hyvinvointiin. Terveellinen, tasapainoinen ja monipuolinen ruokavalio luo perustan myös psyykkisesti ja sosiaalisesti täysipainoiselle elämälle. Oikein ravittu lapsi jaksaa paremmin tutkia maailmaa, leikkiä ja harrastaa. Lisäksi syöminen on mukavaa, ja voi tarjota lapselle elämään vaihtelua, kokemuksia ja miellyttävää, säännöllistä yhdessäoloa perheen kanssa. Makutottumukset muokkautuvat jo lapsena ja osittain jopa ennen syntymää. Vanhemmilla on kuitenkin erittäin suuri vaikutus ruokatottumusten ja mieltymysten muodostumisessa. Luontaisesti lapset pitävät yleensä rasvaisista ja makeisista ruuista, ja vierastavat kaikkea uutta ja outoa. Positiivisessa ilmapiirissä uutta toistuvasti tarjoamalla lapset saa yleensä hyväksymään lähes minkä ruoan vain.

Energian tarve vaihtelee

Suomessa on tehty kansallinen ravitsemussuositus vuonna 1998. Sen pääperiaatteet ovat ruokavalion käsittely kokonaisuutena, tasapainoisuus ravinteiden saannissa ja tasapaino energian kulutuksen ja saannin välillä. Painoon suhteutettu energiantarve on suurinta varhaisessa nopeimman kasvun vaiheessa, mistä se laskee varsin tasaisesti aikuisikää kohden. Pojilla energiantarve on kaikissa ikäryhmissä hieman suurempi kuin tytöillä. Esikouluiässä energiantarve on n. 90 kcal/kg ja lukioiässä puolet tästä eli 45 kcal/kg. Tasapainoisen ruokavalion koostumuksen voi helpoimmin hahmottaa ravintoympyrästä.

Huomio kuituihin ja D-vitamiiniin

Suomalaisten lasten ruokavaliossa on puutteita, mutta myös ilahduttavia piirteitä. Lähes kaikki lapset syövät monipuolisen lämpimän aterian koulussa ja valtaosa toisen vielä kotonaankin. Merkittävin ongelma suomalaisten lasten ruokavalion liiallinen rasvan, suolan ja sokerin saanti, mikä lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Puutteita on myös kuidun, raudan, kalkin ja D-vitamiinin saannissa. Kuidun liian pieni osuus ruokavaliossa altistaa ruuansulatuskanavan toiminnan häiriöille, raudanpuute aiheuttaa anemiaa ja kalkin ja D-vitamiinin puute haittaavat luuston kehittymistä.

Liikaa energiaa

Pahin ongelma suomalaisten lasten ruokavaliossa on liiallinen energiansaanti ja siitä seuraava lihominen. Ylipainoisten osuus lisääntyy huolestuttavaa vauhtia. Ylipainosta johtuvat terveydelliset ongelmat, kuten sydän- ja verisuonisairaudet ja tyypin 2 diabetes ilmaantuvat yleensä aikuisiässä, mutta joissain tapauksissa näiden sairauksien lääkehoito joudutaan aloittamaan jo lapsuuden aikana. Tällöin sairastamisaika tulee pidemmäksi, ja sen vuoksi sairauksien komplikaatioiden määräkin suurenee. Kouluikäisillä sosiaaliset ongelmat ovat hankalimpia ylipainon seurauksia. Lisäksi paitsi että vähäinen liikunnan harrastaminen altistaa lihavuudelle, lihavuus voi johtaa harrastusten yksipuolistumiseen ja edelleen liikunnan vähenemiseen.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.