Imeväisen koliikki

Pieni imeväinen ilmaisee itseään kokonaisvaltaisesti itkemällä hyvin moninaisista syistä. Itku voi johtua esim. nälästä, kivusta, epämukavuudesta, väsymyksestä tai läheisyyden tarpeesta. Vanhemmat voivat oppia tulkitsemaan itkun sävystä ja voimakkuudesta, mitä lapsi kaipaa. Alle 2 kk vanha lapsi itkee keskimäärin kaksi tuntia vuorokaudessa, ja tästä itkusta puolet ajoittuu iltaan. Runsainta itku on yleensä noin puolentoista kuukauden iässä. Koliikilla tarkoitetaan imeväisen säännöllisesti ja tiheään toistuvia kipuitkukohtauksia, joille ei ole osoitettavissa selkeää syytä. Noin 10-30% lapsista kärsii siitä ensimmäisinä elinkuukausinaan.

Kolmen kuukauden "kriisi"

Koliikki alkaa tyypillisesti toisella elinviikolla ja loppuu 3-4 kk ikään mennessä. Koliikkikohtauksen aikana lapsi itkee kivuliaan oloisesti eikä rauhoitu millään. Usein lapsi vetää itseään kaarelle ja kipristelee vatsaansa, joka voi pömpöttää. Lapsi hakee lohtua myös syömällä, mikä voi johtaa ylensyönnin kautta vatsaoireiden pahenemiseen. Tuntien kestoisia itkukohtauksia on vaihtelevasti kaikkina vuorokaudenaikoina mutta eniten iltaisin. Useimmiten kohtaukset tulevat valveilla ollessa. Koliikissa lapsen vointi on kohtausten välillä aina täysin normaali.

Bakteerikasvusto hakee muotoaan?

Koliikin syytä ei tiedetä tarkkaan, mutta oireilun katsotaan liittyvän pääasiassa ruuansulatuskanavan toimintaan ja suoliston bakteerikasvuston epätasapainoon. Tutkimusten mukaan koliikkia esiintyy yhtä paljon pojilla kuin tytöillä, eikä sitä ole esikoisilla sen enempää kuin myöhemmillä lapsilla. Poissuljettavia hoitoa vaativia kipuitkun syitä ovat mm. infektiot ja lehmänmaitoallergia, joista jälkimmäistä on muutamalla prosentilla koliikista kärsivistä. Koko perhettä stressaava ongelma voi aiheuttaa syystä riippumatta itse itseään pahentavan noidankehän.

Yhdessä tutkimuksessa maitohappobakteereiden on todettu vähentävän selvästi rintamaitoa saavien lasten koliikki-itkua. Vaikutus perustuu todennäköisesti suotuisiin muutoksiin suolistofloorassa. Maitohappobakteerien teho tulee vielä varmistaa lisätutkimuksilla, mutta koska niihin ei liity merkittäviä sivuvaikutuksia, niiden käyttöä voi suositella. Jos koliikin epäillään liittyvän lehmänmaitoallergiaan, voidaan kokeilla lehmänmaidon jättämistä pois imettävän äidin ravinnosta tai lapsen mahdollisesti saaman lehmänmaitopohjaisen äidinmaitovastikkeen vaihtamista lyhytaikaisesti erityismaitovalmisteeksi. Allergiaselvittelyn tulee aina tapahtua lääkärin ohjaamana.

Muista hakea apua, mikäli voimat ehtyvät!

Oli syy mikä tahansa, itkevä lapsi tarvitsee läheisyyttä ja lohdutusta. Erilaisia rauhoittelumenetelmiä on useita. Ärsykkeiden minimointi ja järjestelmällisyys helpottavat usein sekä lasta että vanhempia. Oireita voidaan helpottaa esimerkiksi vuorottelemalla sylissä hoivaamista, kapaloa, sänkyä, tutin tarjoamista, kantamista jne. Usein tasainen autokyyti rauhoittaa. Joskus vanhempien jaksaminen voi joutua liian kovalle koetukselle, ja silloin on syytä hakea apua. Esim. ravistelu on lapselle hengenvaarallista. Hyviä neuvoja ja apua saa sukulaisten ja ystävien lisäksi tarvittaessa mm. neuvoloista, turvakodeista, terveyskeskuspäivystyksistä ja lastentautien poliklinikoilta.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.