Lasten astma

Astma on Suomessa yleisin lasten pitkäaikaiseen lääkehoitoon johtava krooninen sairaus. Kaikkiaan noin joka kahdeskymmenes suomalaislapsi sairastaa astmaa. Lasten astman diagnostiikka ja hoitosuositukset tarkentuvat jatkuvasti, mutta lasten suhteen huomattavan suuri oireilevien määrä suhteessa todellisiin astmaa sairastaviin lapsiin muodostaa merkittävän haasteen yksiselitteisten hoitosuositusten ja ­käytäntöjen kehittämiselle.

Astman oireet lapsilla

Lapsilla tavallisia astmatyyppisiä oireita ovat yöllinen yskä, hengitysteiden jatkuva limaisuus, hengityksen vinkuminen sekä rasitukseen liittyvät hengenahdistusoireet ja yskänpuuskat. Oireiden ilmeneminen tapahtuu usein ensimmäistä kertaa rasituksen, infektioiden tai allergeenialtistuksen yhteydessä. Mikäli lapsella esiintyy astmatyyppistä oireilua myös muulloin kuin edellä mainituissa yhteyksissä, on tämä riskitekijä myöhemmän todellisen astman puhkeamiselle.

Aiheuttaja

Astman puhkeaminen on seurausta sisäsyntyisten riskitekijöiden sekä ulkoisten altisteiden yhteisvaikutuksesta. Geneettisesti alttiille yksilöille tauti puhkeaa herkemmin, ja toisaalta runsaasti ulkoisille tekijöille altistuvat lapset voivat saada astman geeniperimästään riippumatta.

Astmaoireet johtuvat ilmateiden ahtautumisesta limakalvon turvotuksen, lihassupistuksen sekä lisääntyneen limanerityksen seurauksena. Syiksi on epäilty niin virusinfektion aiheuttamaa supistumisherkkyyttä hengitysteiden seinämän lihaskudoksessa kuin limakalvolle kertyneiden eosinofiilisten valkosolujen aiheuttamaa epätarkoituksenmukaista lihasten supistumista ja tulehdusreaktiota. Lapsilla pienempi keuhkoputkien läpimitta johtaa myös fysikaalisista syistä aikuisia useammin astmankaltaisiin oireisiin infektioiden ym. aikana.

Perinnöllinen alttius on tärkeä seikka astman kehittymisessä ja astmageenejä tunnetaan jo useampia. Ulkoisista altisteista äidin tupakointi odotusaikana sekä lapsen passiivinen altistuminen tupakalle lisäävät astman riskiä selvästi. Lemmikkien vaikutusta astman puhkeamiseen lapsuusiällä on tutkittu ristiriitaisin tuloksin – osa tutkimuksista puhuu altistuksen suojaavan vaikutuksen puolesta, osassa lemmikkejä on pidetty laukaisevana tai myötävaikuttavana tekijänä puhkeavalle astmalle.

Diagnoosi

Lasten astmadiagnoosi asetetaan erikoissairaanhoidossa lastentauteihin perehtyneen lääkärin tekemän oireselvittelyn ja fyysisen tutkimuksen sekä näiden perusteella tarpeellisiksi katsottujen lisätutkimusten perusteella.

Alle 3-­vuotiaiden lasten astman diagnostiikassa käytetään kliinisen tutkimuksen tukena hyödyksi niin kutsuttua riski­-indeksiä. Tärkeimmät tässä huomioitavat astmadiagnoosia puoltavat ”pääkriteerit” ovat lapsen vanhemmalla todettu astma, lapsella itsellään todettu atooppinen ihottuma tai IgE­välitteinen ruoka­-aineallergia. Muita huomioitavia ”sivukriteerejä” ovat lapsen allerginen nuha, lapsen hengityksen vinkuminen ilman virusinfektiota, sekä verikokeissa todettu runsas veren eosinofiilisten valkosolujen määrä. Mikäli pääkriteereistä yksi tai sivukriteereistä kaksi täyttyy, voidaan kliininen astmadiagnoosi asettaa lapselle varhaisemmassa vaiheessa, kuin riskikriteerejä täyttämättömälle lapselle. Kaikkien kriteerien puuttuessa kouluikään tullessaan lähes 90 % varmuudella lapsella ei ole astmaa.

2-­vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille voidaan astmaselvittelynä tehdä nk. impulssioskillometriatutkimus. Kehitystasosta riippuen, keskimäärin 6­vuotiaasta lähtien, lasten astman diagnosointi voidaan toteuttaa aikuisten tavoin kotona tehtävällä PEF­ -seurannalla, tarkemmalla keuhkojen toimintaa tutkivalla spirometria­kokeella, sekä mittaamalla uloshengitysilman typpioksidia, keuhkoputkien supistumisherkkyyttä erilaisin altistuskokein sekä tehdä juoksukoe rasitusastman toteamiseksi. Epäselvässä tilanteessa voidaan astmadiagnoosi asettaa myös selkeästi positiivisen kortisoni­hoitokokeilun perusteella.

Hoito

Alle 3-­vuotiaiden lasten astman hoidossa pyritään mahdollisimman lyhyisiin hoitojaksoihin. Kaikkein lieväoireisimmille voidaan oireenmukaisena hoitona käyttää pelkästään keuhkoputkia avaavaa lääkettä hengenahdistusta laukaisemaan. Ajoittain oireileville hoidoksi riittää useimmiten pulssinomainen, 1–2 viikkoa kestävä, hengitettävän kortisonivalmisteen käyttö oireisen jakson ajaksi, tai vaihtoehtoisesti säännöllinen tablettimuotoinen montelukasti­lääkitys, jolla on vähemmän haittavaikutuksia mutta jonka teho on kortisonia heikompi.

Jatkuvasti oireileville lapsille aloitetaan yleensä säännöllinen inhalaatiokortisonihoito. Hoitavia valmisteita ovat budesonidi, beklometasoni sekä flutikasoni. Näiden rinnalla voidaan tarvittaessa käyttää aluksi säännöllisesti nopeavaikutteisia avaavia lääkkeitä, salbutamolia tai terbutaliinia, oireita helpottamaan. Kun oireet on saatu tasapainotettua, pyritään avaavan lääkkeen käytöstä pääsemään eroon ja kortisoniannos laskemaan alhaisimpaan tehokkaaseen annokseen. Pitkään oireettomina pysyville lapsille voidaan kokeilla myös lääketaukoa ja voinnin niin salliessa purkaa lääkitys jopa lopulta kokonaan pois, jos oireet eivät palaa.

Astman pitkäaikaisen hoitotasapainon vaatiessa hoidon tehostusta saadaan paras hoitotulos yleensä liittämällä hoitoon pysyvästi montelukasti. Infektioiden sekä pahimman allergiakauden aikana hoitavan lääkkeen annoksen väliaikaisella kaksinkertaistamisella saavutetaan yleensä nopea ja riittävä tulos. Vaikeimmin oireileville lapsille voidaan kortisoniin liittää pitkävaikutteinen avaava lääke, joko salmeteroli tai formoteroli, joista yleisimmin käytössä ovat kiinteät yhdistelmävalmisteet.

Oleellista astman hoitotasapainon kannalta on myös muiden allergisten sairauksien hyvä hoitotasapaino. Tärkeimpiä astmaoireilua pahentavia sairauksia ovat allerginen nuha sekä erilaiset siitepöly­ ja eläinallergiat. Todettujen allergisten altisteiden välttäminen ja poistaminen elinympäristöstä parantavat oleellisesti astman hoitotasapainoa ja vähentävät lääkityksen tarvetta.

Seuranta

Pienten lasten astmaseuranta tulee toteuttaa lastenlääkärin toimesta. Kortisonilääkityksellä voi olla kasvua hidastavaa vaikutusta osalla lapsista, joten kasvun seuranta ja lääkityksen tarpeen arviointi kuuluvat oleellisina osina lääkärin tehtäviin astmalasten kontrollikäynneillä. Merkittävä rooli lasten astman hoitotasapainon seurannassa on myös vanhemmilla, joiden havainnot sekä esiin nostamat ongelmat ovat kulmakiviä taudin entistä paremman hoitotuloksen saavuttamisessa ja ylläpitämisessä. Vanhemmilla lapsilla astmaseuranta toteutetaan kuten aikuisilla säännöllisesti 1­2 kertaa vuodessa astmahoitajan vastaanotolla, ja vuosittain kertaalleen lääkärin vastaanotolla.

Yleisyys

Pienistä lapsista jopa 20 % kärsii vähintään kerran hengityksen vinkunasta ensimmäisten ikävuosiensa aikana. Suurella osalla taipumus kuitenkin väistyy kouluikään mennessä, ja todellista astmaa esiintyy Suomessa noin muutamalla prosentilla lapsista. Nykyään astmalääkkeitä käyttää huomattavasti aiempaa suurempi joukko – toisaalta tehostetun hoidon myötä oireettomiksi päätyy myös entistä suurempi osa hoidetuista.

Perinnöllisyys

Astmalla tiedetään olevan huomattava alttius periytyä. Perinnöllisyys ei kytkeydy vain yhteen tiettyyn perintötekijään, vaan ”astmageenejä” tunnetaan jo useampia, joista kaikkia ei suinkaan ilmene kaikilla astmaatikoilla, mutta joista jokainen osaltaan lisää lapsen riskiä astmaan sairastumiseen, ja useamman geenin omaavilla riski on siten suurempi. Merkittävimmät kliiniset riskitekijät astman puhkeamisen kannalta lähipiirissä ovat vanhemmilla tai lapsen sisaruksilla todettu astma tai atopia.

Ennuste

Ajoissa todetun ja asianmukaisesti hoidetun astman aiheuttama haitta elämänlaadulle on hyvin vähäinen tai olematon. Oleellista astman ennusteen kannalta on pysyvä, säännöllinen ja riittävä astmalääkitys sekä kotihoidon asiantunteva ohjastaminen. Näin vähennetään paitsi astman pahenemisvaiheita, myös niihin liittyvää sairaalahoidon tarvetta.

Lue lisää:

Kotieläimet raskausaikana voivat ehkäistä allergia- ja astmaoireita varhaislapsuudessa

Kokojyvävilja ja kala suojaavat lapsia astmalta

Lika ja pöpöt suojaavat lasta allergioilta ja astmalta

Lasten alahengitystieinfektiot

Tutustu myös:

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: