Sijaissynnytykset pitää sallia, sanoo joukko kansanedustajia

Pitäisikö sijaissynnytykset sallia Suomessa? Joukko kansanedustajia on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa vaaditaan sijaissynnytysten mahdollistamista yksittäistapauksissa.

Suomessa pitäisi sallia ei-kaupallinen sijaissynnytysmahdollisuus yksittäisissä tapauksissa, jotka määritellään erikseen lainsäädännössä. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta sijaissynnytykset sallittaisiin?

Tätä tiedustelevat kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) ja hänen 25 kollegaansa kirjallisessa kysymyksessä.

Synnytys ei onnistu, jos kohtu puuttuu

Geneettisesti oman lapsen saaminen on monille äärimmäisen tärkeä asia, ja lapsettomuus voi olla hyvin kipeä ongelma, kuvaillaan kysymyksessä. Toive biologisen lapsen saamisesta voi olla vahva myös heillä, joilla ei ole siihen mahdollisuutta esimerkiksi sairauden tai kohdun puuttumisen vuoksi.

Monet lapsettomuushoidot sallitaan Suomessa, mutta sijaissynnytyksiä ei.

– Nykyinen täyskielto on kohtuuton etenkin heille, jotka omasta tahdostaan riippumatta eivät voi saada lapsia. Ei ole näyttöä siitä, että sijaissynnytys vaarantaisi lapsen fyysistä tai psyykkistä terveyttä. Ongelmallista on myös se, että sijaissynnytysvaihtoehtoja etsitään täyskiellon takia ulkomailta, kirjoittavat kysymyksen tekijät.

Heidän mukaansa sijaissynnytysten salliminen ei merkittävästi lisäisi yhteiskunnan kustannuksia. Ei tarvittaisi myöskään raskasta rakenteiden muuttamista.

ETENE: Enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin ongelmia

Eettinen neuvottelukunta ETENE on arvioinut, että sijaissynnytykset toisivat enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin mahdollisia ongelmia. Joissakin tapauksissa lapsettomuuden hoito sijaissynnytyksen avulla voi tapahtua eettisesti hyväksyttävällä tavalla, mutta sijaissynnytysten pitää olla ei-kaupallista ja luvanvaraista toimintaa, toteaa ETENE.

Lääketieteelliseltä kannalta ajateltuna sijaissynnytyshoitoja puoltaa se, että hoito mahdollistaa geneettisen lapsen saamisen pariskunnalle, jolla syy lapsettomuuteen on kohtuperäinen, sanotaan ETENEn lausunnossa vuodelta 2011. Ei ole oikeudenmukaista kieltää hedelmöityshoitoa potilasryhmältä, jolla on lääketieteellinen syy lapsettomuuteen.

Sijaissynnytyksiä on kokeiltu Suomessa

ETENEN tietojen mukaan Suomessa on vuosina 1991–2001 tehty 18 sijaissynnytysjärjestelyä, lähinnä yksittäisiä pilottihoitoja. Lasta toivova pari luovutti sukusolut, niistä tehtiin koeputkihedelmöitys ja alkio siirrettiin sijaissynnyttäjän kohtuun. Sijaissynnyttäjältä on edellytetty esimerkiksi, että hän on terve ja synnyttänyt aiemmin ja että hänen raskautensa ovat sujuneet normaalisti.

Kokemukset ovat ETENEn mukaan olleet myönteisiä. Toimintaperiaatteena on ollut esimerkiksi se, että lasta haluava pari on itse hankkinut sijaissynnyttäjän, jolla on halu auttaa. Sijaissynnytystä on valmisteltu huolellisesti ja kaikki osapuolet on testattu psykologisesti.

Oikeudellisesti sijaissynnytys voi olla ongelmallinen, mutta pulmat lienevät ratkaistavissa, huomauttaa ETENE. Neuvottelukunta muistuttaa, että jos sijaissynnytykset sallitaan, pitää lasten oikeudet suojata lainsäädännöllä.

Lähteet:

Kirjallinen kysymys sijaissynnytysten mahdollistamisesta Suomessa

Etenen lausunto 2011 (pdf) 

Lue myös:

Sijaissynnytys ehkä lailliseksi (2011)

Onko lapsettomuus ehkäistävissä?

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.