Läppäviat

Sydän, sydänläpät, sydämen läpät, läppävika, läppäviatSydän rakentuu kahdesta osasta, vasemman puolen eteisestä ja kammiosta sekä oikean puolen eteisestä ja kammiosta. Oikea eteinen ja kammio hoitavat vähähappisen veren pumppauksesta keuhkoihin. Keuhkoissa hapettunut veri kulkeutuu vasempaan eteiseen, joka pumppaa veren vasempaan kammioon. Vasemman kammion tehtävä on pumpata hapekas veri aorttaan, joka on elimistön suurin valtimo, ja sen kautta veri kulkeutuu kaikkialle elimistön alueelle.

Läppiä sydämessä on neljä kappaletta. Kaksi niistä on eteisten ja kammioiden välissä. Vasemman puolen toisistaan erottaa hiippaläppä ja oikean puolen trikuspidaaliläppä Loput kaksi läppää sijaitsevat kammioiden ja niistä lähtevien suurten valtimoiden välissä. Vasemman kammion ja aortan eli elimistön suurimman valtimon välissä on aorttaläppä. Oikean kammion ja keuhkovaltimorungon välissä on keuhkovaltimoläppä. Läppien tehtävä on estää pumpatun veren takaisinvirtaus.

Yleisimmät läppäviat ovat vuoto ja ahtauma. Vuotavan läpän kautta osa pumpatusta verestä virtaa takaisin eteiseen tai kammioon ja ahtautunut läppä estää veren pumppausta pois eteisistä tai kammioista.

Suurimman työn sydämessä tekee vasen kammio. Sen takia viat suuremmilta osin kohdistuvat juuri vasemman kammion läppiin ja lisäävät yhä enemmän vasemman kammion kuormaa. Tästä seuraa vuosien saatossa vasemman kammion vajaatoiminta.

Sydämen oikean puolen läppien viat ovat harvinaisempia ja ne yleensä johtuvat keuhkoperäisistä ongelmista, jotka estävän veren pumppaamisen sydämen oikealta puolelta keuhkoihin, jolloin keuhkovaltimorungon verenpaine on koholla. Tästä esimerkki on trikuspidaaliläpän vuoto. Kaikkiin läppiin voi syntyä kuitenkin joko ahtauma tai vuoto. Harvinaisemmissa tapauksissa läpässä saattaa olla molemmat viat.

Läppävian aiheuttaja

Aorttaläpän ahtautumisen syynä on yleensä kalkkeutuminen (ks. ateroskleroosi eli valtimotauti). Syy tähän on useimmiten suomalaisten korkeat rasva-arvot ja epäterveelliset ruokatottumukset. Muita riskitekijöitä ovat tupakointi ja liikunnan puute. Hiippaläpän vuoto syntyy tavallisimmin läpän degeneraation (rappeutumisen) seurauksena. Vuosikymmeniä sitten hiippaläpän vuodon tavallinen aiheuttaja oli silloin yleisen reumakuumeen jälkiseuraus.

Nykyäänkin sydämen infektiot aiheuttavat läppävikoja, mutta osa läppien rakennetta heikentävistä tiloista on selittämättömiä, ilman selvää syytä syntyviä. Näissä harvinaisemmissa tapauksissa läppään voi tulla reikä, joka johtaa läppävuotoon tai läppä ikään kuin romahtaa verenpaineen voimasta. Synnynnäiset viat voivat olla vikoja läpän rakenteessa: kolmen sijasta läpässä on vain kaksi purjetta tai läpän tyvi on laajentunut. Tällaiset läpät kalkkeutuvat ja vuotavat tavallista helpommin.

Trikuspidaaliläpän vuoto aiheutuu yleisimmin keuhkoperäisestä keuhkovaltimopaineen noususta, joka vaikeuttaa veren pumppausta oikeasta kammiosta keuhkovaltimorunkoon. Tämä voi johtua esimerkiksi jo saadusta hiippaläpän viasta, joka lisää painetta keuhkovaltimossa.

Läppävian oireet

Varsinaiset läppävikojen oireet syntyvät sydämen vajaatoiminnan seurauksena. Varhaisessa vaiheessa itse läppäviat eivät aiheuta huomattavia oireita, paitsi jos kyseessä on vakava äkillinen tai synnynnäinen tapaus. Sydämen vajaatoiminnassa lisääntynyt pumppaustaakka aiheuttaa sydän lihaksen paksuuntumista, joka lopulta kuitenkin aiheuttaa sydämen toiminnan heikkenemisen. Yleisimmin oireet tulevat rasituksen aikana, jolloin ilmenee hengenahdistusta ja rintakipua. Ihminen voi jopa pyörtyä rasituksen aikana tai saada rytmihäiriöitä.

Diagnoosi

Merkittävä osa läppävioista, ellei lähes kaikki, voidaan kuulla stetoskoopilla. Nämä sydämen sivuäänet syntyvät veren ahtautuneesta virtauksesta tai veren virtauksesta takaisin kammioihin. Hiljainen sivuäänikin voi merkitä vaikea-asteista läppävikaa, sillä sydämen pumppausvoiman heikentyessä äänet saattavat menettää voimakkuuttaan. Tärkeintä diagnoosissa on huomata sydämen sivuäänet ennen kuin tauti etenee sydämen vajaatoiminnan asteelle, siis ennen kuin oireita ei vielä ole tai ne ovat lieviä.

Muita löydöksiä voi löytyä. Sydän on ehkä jo laajentunut vajaatoiminnan seurauksena, jolloin sydämen syke tuntuu selvemmin laajemmalla alueella rinnalta tunnusteltaessa. Mutta sitäkin selvemmin vajaatoiminta näkyy yleensä EKG:ssa. Ahtauma aorttaläpässä voi vaikeuttaa veren pumppausta aorttaan, jolloin pulssit heikkenevät niitä tunnusteltaessa kaulalta. Vajaatoiminnan astetta voidaan myös tarkkailla ultraäänellä.

Hoito ja seuranta

Vaikea-asteiset ja oireilevat läppäviat korjataan lähes aina kirurgisella operaatiolla, jolloin tehdään joko korjausleikkaus tai läpän tilalle laitetaan tekoläppä. Varsinkin aorttaläpän vaurioissa mennään lähes aina leikkauspöydälle.

Lievissä läppävioissa tilannetta seurataan ja jos oireita ilmenee, leikkausoperaatio on suositeltavaa. Leikkaus on ainoa hoitomuoto joka poistaa verenvirtauksen häiriöt sydämestä; nykyään käytetään myös verisuoniteitse sydämeen vietäviä keinoläppiä tai tehdään läppien pallolaajennuksia. Näiden toimenpiteiden asema ja näyttö on kuitenkin vielä varsin vähäinen ja toimenpiteitä tehdään yleensä vanhoille vakavasti sairaille potilaille, joiden riski kuolla suureen avosydänleikkaukseen on suuri. Seuranta tapahtuu läppävikojen vaikeuden mukaan 1-5 vuoden välein.

Lääkehoidolla voidaan estää ja hoitaa läppävioista johtuvia rytmihäiriöitä tai sydämen vajaatoimintaa, mutta itse syntyneisiin läppävikoihin lääkityksellä ei saada apua. Lääkehoidolla pystytään myös vaikuttamaan jonkin verran sydämen kalkkeutumiseen ja infarktivaaran pienentämiseen.

Yleisyys

Yleisimmät läppäviat ovat aorttaläpän ahtautuminen ja hiippaläpän vuoto. Läppäviat yleistyvät iän mukana. Aorttaläpän ahtaumaa löydetään jopa noin viidellä prosentilla Suomen vanhuksista ja aorttaläpän ahtautumisen riskin on huomattu kasvavan 60-vuotiaista ylöspäin. Riski kulkee käsi kädessä ateroskleroottisten muutosten eli kalkkeutumisen kanssa.

Aikuisväestöllä hiippaläpän vuoto on nykyään yleisin aikuisväestön läppävika, mutta se ei ole yhtä tärkeä kuin aorttaläpän ahtauma. Muiden läppien viat ovat paljon harvinaisempia kuin näiden kahden edellä mainitun. Vastasyntyneillä noin yhdellä sadasta on jonkinlainen sydänvika syntyessään, joista suurin osa korjautuu ajan myötä. Osaan näistä liittyy läppävika, jonka hoitona tarvitaan leikkausta. Osa synnynnäisistä läppävioista korjaantuu iän mukana.

Perinnöllisyys

Läppäviat eivät periydy.

Läppävian ennuste

Jos läppävika on vakava, eikä sitä korjata, laskee ennuste merkittävästi. Oireiden alkaessa aorttaläpän ahtautumassa ilman korjaavaa leikkausta elinennuste on kahden ja viiden vuoden välillä. Leikkaus on syytä suorittaa ennen kuin oireet kasvavat liian suuriksi, eli ennen kuin sydämen vajaatoiminta vakavoituu. Vajaatoiminnan saatuaan ei sitä voida hoitaa terveeksi. Oireetonkin potilas pitäisi leikata, jos vasemman kammion toiminta on alentunut.

Hiippaläpän vuoto ei ole yhtä vakava vika kuin aorttaläpän ahtauma, mutta ennuste tässäkin laskee jos vuoto on vakava. Oireettomissa tapauksissa ennuste on paljon parempi kuin oireita synnyttävässä taudissa. Hiippaläpän ahtauma on pahempi tauti kuin läpän vuoto. Vakavassa ahtaumassa kymmenenvuotisennuste voi laskea 40 prosenttiin.

Syntynyt sydämen vajaatoiminta laskee ennustetta merkittävästi, sillä sen loppuvaiheen seuraukset ovat vakavat. Vajaatoiminnasta kärsivä sydän ei pysty pumppaamaan sitä määrää verta, jonka sen pitäisi pystyä pumppaamaan sydämestä ulos. Tämän takia sydän ajautuu hapenpuutteeseen ja vakavimmissa tapauksissa saadaan sydäninfarkti, joka voi olla kohtalokas.

Lähteet

Vikman S. ym. 2005, Sydämen läppäviat tai niiden epäily, Kiireettömän hoidon perusteet, Sosiaali- ja terveysministeriö

Sipponen J. ja Kupari M. 2005, Sydämen läppäviat, Kiireettömän hoidon perusteet, Sosiaali- ja terveysministeriö

Ellonen M. 2005, Aikuisen yleisimmät hankitut läppäviat ja niihin liittyvät sivuäänet: Lääkärin käsikirja, 8. uudistettu painos. Duodecim. Helsinki

Dietz A. ym. 1998, Sydämen vajaatoiminta aorttaläpän ahtaumapotilailla: Lääkärilehti 1998;53(31):3477



Lepojärvi M. 1999, Mitraaliläpän korjausleikkaukset. Duodecim 1999;115(2):186

Jokinen E. 2005, Sivuääni lapsen sydämessä: Lääkärin käsikirja

Pikkujämsä S. 1999, Kroonisten läppävikojen seuranta ja leikkausindikaatiot: Oulun yliopisto / OYS, Sisätautien klinikka.

Sinisalo J. ym. 2009, Perkutaaniset läppätoimenpiteet. Aikakauskirja Duodecim 2009;125(2):127-9

Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 27.8.2010.

Lue lisää:

Sydämen lisälyönnit - kun sydämentykytys yllättää

Pienempi leikkaus nopeuttaa toipumista sydämen läppäleikkauksesta

1 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Bikuspinen eli kaksipurjeinen aorttaläppä johtaa aorttaläpän ahtautumiseen. Tämä on periytyvä rakenteellinen vika. Miksi artikkelissa sanotaan että läppäviat eivät periydy?

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.