Laktoosi-intoleranssi

Laktoosin eli maitosokerin sietohäiriö on suomalaisten keskuudessa varsin yleinen ilmiö. Tieteellisemmin kyseessä on tällöin laktoosi-intoleranssi, joka tarkoittaa että laktoosi ei metaboloidu eli pilkkoudu ruoansulatuskanavassa. Suolistossa esiintyvä entsyymi on nimeltään laktaasi ja se saa aikaan laktoosin pilkkoutumista galaktoosiksi ja glukoosiksi, jotka ovat sokereiden perusosasia.

Laktoosi-intoleranssissa ihmisen laktoosia hajottavan entsyymin toiminta on heikentynyt, jolloin kyseessä on hypolaktasia. Itse asiassa laktoosi-intoleranssista on kyse vain oireiden esiintyessä. Ihminen voi olla oireeton vaikka laktaasientsyymi ei toimi kunnolla. Oireet aiheutuvat laktoosin pilkkoutumattomuudesta niin, että ohutsuolen sisään kerääntyy vettä, joka nopeuttaa ruoan ja ulosteiden läpikulkua suolessa. Tuolloin paksusuolen bakteerit hajottavat laktoosia ja muodostuu suolistokaasuja. Harvinaisissa tapauksissa henkilöltä puuttuu synnynnäisesti laktaasientsyymi täysin.

Laktoosia esiintyy ainoastaan maitovalmisteissa, joten niiden nauttiminen aiheuttaa laktoosi-intolerantikoille oireita. Oireita voivat myös aiheuttaa tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty maitoa, kuten jotkin leivonnaiset ja leivät, makaroni, voi tai maitosuklaa. Senpä takia markkinoilla on monia tuotteita, joista laktoosi on poistettu tai sen määrä on vähäinen. Kypsytetyissä juustoissa ei ole laktoosia ja myös hapanmaitotuotteiden laktoosipitoisuus on pieni.

Laktoosi-intoleranssin oireet

Laktoosi-intoleranssin oireina ovat kiihtyneen kaasujen muodostuksen takia vatsan turvottelu ja osittain siitä johtuvat vatsakivut, ilmavaivat ja ripulointi. Oireet alkavat 1-2 tuntia ruokailun jälkeen, jos ateriaan sisältyy merkittävästi laktoosia. 2-3 grammaa laktoosia päivässä ei kuitenkaan yleensä aiheuta laktoosi-intolerantikoilla oireita.
 

Aiheuttaja

Laktaasientsyymin toimimattomuus aiheuttaa osalle ihmisistä oireisen laktoosi-intolaranssin. Yli 99 prosentilla ihmisistä on heti synnyttyään toimiva laktaasientsyymi, joka pilkkoo äidinmaidon mukana tulevan laktoosin. Laktaasientsyymin toiminta hiipuu kuitenkin iän myötä ja osalle ihmisistä se aiheuttaa myöhemmin laktoosi-intoleranssin. Yleensä laktaasin toiminnan hiipuminen tulee esille vasta 5 vuotta täyttäneiltä ja sitä vanhemmilta lapsilta.

Vastausta laktaasientsyymin toiminnan hiipumiselle voidaan hakea evoluutiosta. Eläinkunnassa nisäkkäillä maidon merkitys ravintona on vähäinen pentuvaiheen jälkeen, koska täysikäisillä eläimillä ravinto koostuu joko lihasta tai kasviksista. Senpä takia laktaasientsyymin toiminta on heikentynyt aikuisilta nisäkkäiltä evoluution seurauksena. Sama ominaisuus on ilmeisesti periytynyt evoluution mukana myös ihmisille.

Kuitenkin, ajan saatossa maidosta on tullut ihmisten jokapäiväinen taloustuote, siitä lähtien kun ensimmäistä kertaa ihmiskunnassa keksittiin ruveta harjoittamaan karjataloutta. Evoluution tekemän kepposen takia osalla ihmisistä laktaasientsyymin toiminta hiipuu sen verran paljon, että he saavat oireita nykyään yleisistä maitotuotteista, kun taas suurin osa ihmisistä voi käyttää maitoa ilman mahakipuja ja ilmavaivoja.
 

Diagnoosi

Diagnoositapoja on käytössä kaksi. Potilaalle voidaan tehdä ns. laktoosirasituskoe tai verikokeella selvitetään laktaasientsyymin aktiivisuus. Jos epäillään laktoosin sietohäiriötä, 5-vuotta täyttäneille ja vanhemmille voidaan tehdä laktoosirasituskoe, juottamalla heille laktoosia sisältävää vesiliuosta. Kokeessa mitataan 20, 40 ja 60 minuutin kuluttua verensokeri- ja galaktoositasot. Jotta koe olisi positiivinen, verensokerin kohoamisen lisäksi pitää esiintyä myös selviä oireita kolmen tunnin sisällä laktoosin nauttimisesta.

Geenitestissä verestä otetaan näyte, josta selvitetään laktaasientsyymin aktiivisuus. Esimerkiksi lapsilla tämä voi olla hyödyllinen, koska laktoosirasituskokeella lasten keskuudessa saadaan paljon vääriä positiivisia tuloksia. Niiden harvojen henkilöiden, jotka syntyvät ilman laktaasientsyymiä, diagnoosi yleensä varmistetaan ohutsuolibiopsialla eli ohutsuolesta otetulla kudosnäytteellä.

Eräs toinen sairaus, joka on syytä ottaa huomioon etenkin lasten osalta, on lehmänmaitoallergia. Se on täysin erilainen sairaus, kuin laktoosi-intoleranssi, mutta saattaa olla oireiltaan samankaltainen. Tässä taudissa on kuitenkin mukana ihottumaa ja kasvuhäiriötä suoliongelmien lisäksi. Maitoallergiassa oireet eivät ala välittömästi maidon nauttimisesta, vaan yleensä vasta noin viikon kuluttua lehmänmaidolle altistumisen jälkeen. Kyseessä on yliherkkyysreaktio. Joskus laktoosin aiheuttamien ongelmien takana voi olla suolistosairaus tai imeytymishäiriö.
 

Laktoosi-intoleranssin hoito ja seuranta

Laktoosi-intolerantikolle laktoosin nauttiminen ei ole mitenkään haitallista, muuten kuin oireiden muodossa. Laktoosi ei aiheuta heillä muita mahdollisia sairauksia. Oireilta vältytään välttämällä laktoosin nauttimista. Jokainen laktoosi-intoleranssista kärsivä voi kokeilemalla hakea itselleen sen määrän maitotuotteita, joita hän voi rauhassa nauttia ilman oireita. Yleensä turvallinen määrä ilman oireita on 2-3 grammaa laktoosia päivässä. Osalla määrä on korkeampi, osalla pienempi.

Jos haluaa rauhassa nauttia maitoa sisältäviä tuotteita, ennen ruokailua on mahdollista ottaa laktaasikapseleita, jotka vaikuttavat mahalaukussa pilkkoen laktoosia. Toinen mahdollisuus on valita vähälaktoosisia tai laktoosittomia tuotteita. Jos oireet jatkuvat täysin maidottomalla dieetillä viikonkin jälkeen, on syytä selvittää syy oireiden jatkumiseen. Taustalla voi tällöin olla jonkinlainen imeytymishäiriö suolistossa, mikä edellyttää tutkimuksia.
 

Yleisyys

Laktoosi-intoleranssia esiintyy harvoin alle 5-vuotiailla. Heillä laktaasientsyymi toimii aktiivisesti. Koulunsa aloittaneilla intoleranssin esiintyvyys on 2-3 prosentin luokkaa. Iäkkäämmällä väestöllä laktaasin aktiivisuus on alentunut noin 17 prosentilla, ja oletettavasti noin puolella heistä on viikoittain vatsa- ja suolisto-oireita. Täysin ilman laktaasientsyymiä syntyneitä henkilöitä on tällä hetkellä Suomessa noin 40 tapausta, joten kyseessä on harvinainen ilmiö.
 

Perinnöllisyys

Laktaasientsyymin aktiivisuuden pysyvyys periytyy. Esimerkiksi suomalaisilla aktiivisuus pysyy noin 83 prosentilla ja alenee edellä mainituilla 17 prosentilla. Täten laktoosi-intoleranssi voi periytyä jälkeläisille. Aasialaisilla taas aktiivisuus periytyy vain noin 30 prosentille aasialaisista.
 

Ennuste

Laktoosi-intoleranssi ei vaikuta elinaikaennusteeseen. Kyseessä on täysin harmiton tauti.

Lähteet

Laktoosi-intoleranssi, HUS (http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1992,1980)

Laktoosi-intoleranssi: Lääkärin käsikirja. 8. uudistettu painos. Duodecim. Helsinki.

Savilahti E & Järvelä I, 2002, Uutta tietoa laktoosi-intoleranssista. Duodecim: 2002;118(9):873-875

Kaila M, 2005, Lehmänmaitoallergia: Lääkärin käsikirja. 8. uudistettu painos. Duodecim. Helsinki

Lue lisää:

Laktoosi-intoleranssi

Laktoosi-intoleranssi -potilasohje

Laktoosi-intoleranssi lapsella

3 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Ei todellakaan ole täysin harmiton tauti. Vatsakivut ovat sietämättömät.
Vierailija (ei varmistettu)
Kyllä! Ja ripuli on kaikest pahin! Ei ruoka eikä vitamiinit ja luontaistuotteet (otan purkista jatkuvasti) ei imeytyy! Kaikki menee ulos samaan tien! Rahat menee hukkaan!
Vierailija (ei varmistettu)
Älkää valittako hankkiutukaa hoitoon.

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.