Lääketieteen sanasto

 a  b  c  d  e  f  g  h  i  j  k  l  m  n  o  p  q  r  s  t  u  v  w  x  y  z  å  ä  ö

Hakutulokset sanalla 'metabolismi'

Termit:

metabolia, aineenvaihdunta, metabolismus, metabolismi
Aineenvaihdunta on elintoimintojen ylläpitämiseksi kudoksissa jatkuvasti tapahtuvien kemiallisten reaktioiden kokonaisuus, johon kuuluu orgaanisten aineiden hajoaminen (katabolia) ja uusien aineiden rakentuminen eli synteesi (anabolia). Kataboliset ja anaboliset reaktiot tapahtuvat erilaisten entsyymien (biokatalysaattorien) vaikutuksesta. Aineenvaihduntaa säätelevät monet aktivaattorit, kuten hivenaineet, vitamiinit, kasvutekijät ja hormonit sekä hermosto.

Aineenvaihdunnan perustana on aineiden vaihtuminen elimistön ja ympäristön välillä hengityksenä, ravinnonottona ja eritteiden poistumisena. Hajottavassa aineenvaihdunnassa (soluhengityksessä ja käymisprosesseissa) vapautuu lämpöä ja energiaa, josta osan solut tarvitsevat elintoimintoihinsa ja loput voidaan käyttää esim. lihastyöhön ja kasvuun. Energiaa lihastyöhön, elinten toimintaan ja ruumiinlämmön ylläpitoon saadaan kaikista peruselintarvikkeista (valkuaisaineista, hiilihydraateista ja rasvoista), mutta kasvamiseen tarvitaan ravintoa, joka sisältää nimenomaan valkuaisaineita (proteiineja) tai sellaisiksi muuttuvia typpiyhdisteitä.

Aineenvaihdunnan kiertoprosessien välituotteet ovat yksinkertaisia, vain muutamia hiiliatomeja sisältäviä aineita, joiden kautta aine tai energia voi ohjautua tapahtumasarjasta toiseen; esim. hiilihydraattien hajoamisesta voi syntyä rasvoja. Energiaa vapauttavien ja kuluttavien reaktioiden välillä on yhteisiä energiansiirtäjiä, joista tärkein on adenosiinitrifosfaatti (ATP). Fysiologisesti aineenvaihdunta määritellään energian kulutuksena, joka ilmaistaan jouleina.

metabolismi