Lääketieteen sanasto

 a  b  c  d  e  f  g  h  i  j  k  l  m  n  o  p  q  r  s  t  u  v  w  x  y  z  å  ä  ö

Hakutulokset sanalla 'epiduraalipuudutus'

Termit:

epiduraalipuudutus, epiduraalianestesia
Epiduraalipuudutuksessa puudute ruiskutetaan kovakalvon ja lukinkalvon muodostaman kalvorakenteen ulkopuolelle epiduraalitilaan. Koska selkäydintilaan ei mennä, epiduraalipuudutus voidaan tehdä periaatteessa mille nikamatasolle tahansa aina kaularangasta sakraalitilaan asti. Epiduraalitilassa on rasvakudosta, sidekudosta, verisuonia, imusuonia, sidekudossäikeitä ja -kalvoja ja hermot ovat kalvojen peittäminä. Epiduraalitilan rakenne saa aikaan sen, että puutuminen tapahtuu hitaasti ja kirurgisen anestesian saavuttamiseksi tarvitaan lähes kymmenkertainen puuduteannos (10-30 ml) spinaalipuudutukseen verrattuna. Ihohermojen segmentaalisuuden takia on mahdollista aiheuttaa tunnon vyöhykemäinen heikkeneminen halutulle alueelle säätelemällä puuduteannosta sopivasti, mikä ei spinaalipuudutuksen yhteydessä onnistu. Spinaali- ja epiduraalipuudutus ovat nykyisin suositeltavimmat anestesiamuodot keisarileikkaukseen. Koska spinaalipuudutus alkaa epiduraalipuudutusta nopeammin, siihen liittyy useammin verenpaineen huomattava lasku raskaana olevilla. Sen tähden spinaalipuudutusta ei valita anestesiamuodoksi, jos on odotettavissa tavallista suurempi verenvuoto. Epiduraalipuudutus laskee vain lievästi äidin kohonnutta verenpainetta ja parantaa samalla istukan verenkiertoa ja sikiön vointia. Epiduraalisen puudutuksen komplikaationa voi ilmaantua puudutemyrkytys, jos ruiskutus tehdään vahingossa verisuoneen. Epiduraalipuudutuksen jälkeen esiintyy selkäsärkyä useammin kuin spinaalipuudutuksen jälkeen. Epiduraalipuudutus on tehokkain synnytyskivun hoitomenetelmä ja soveltuu myös pitkäaikaisen syöpäkivun hoitoon.