Pitkään jatkunut lihaksen nykiminen ja ALS:n pelko

Hei, olen 29-vuotias perusterve ja tavoitteellisesti urheileva mies, jolla on ollut vasemmassa ojentajassa (ojentajan mediaalisessa päässä) noin 10cm kyynärpään yläpuolella olkavarren taka- ja sisäsyrjän rajalla faskikulaatioita neljän kuukauden ajan, mistä on seurannut myös kalvava huoli ALS:stä. En sairasta mitään sairautta, en syö mitään lääkkeitä eikä suvussani ole ollut ALS:ää. Faskikulaatiot jatkuivat lähes tauotta (muutamien tuntien taukoja oli satunnaisesti) 71 vrk. Kävin työterveyslääkärillä kun faskikulaatiot olivat kestäneet viikon, mutta vastaanoton ajalle sattui juuri parin tunnin tauko nykimisestä. Lääkäri testasi kuitenkin voimat ja refleksit käsistä, sekä niskan mahdollisen hermopinteen takia. Mitään vikaa ei kuitenkaan löytynyt ja hän ei nähnyt tarvetta neurologisille jatkotutkimuksille. 71 vrk nykimisen jälkeen faskikulaatiot katosivat yhtäkkiä ilman näkyvää syytä ja ehdin jo huokaista helpotuksesta. 19 vrk faskikulaatioiden loppumisen jälkeen nykiminen palasi täsmälleen samanlaisena ja samaan kohtaan ojentajaa, ja jälleen ilman havaittavaa syytä. Sen jälkeen nykiminen on ollut läsnä vaihtelevasti parin päivän sykleissä parin päivän tauoilla, mutta nyt taas yhtäjaksoisesti jo 10 vrk ajan. Olen luonnollisesti testannut viimeisen 4kk aikana kaiken yleisesti suositellun kuten reilusti lepopa ojentajalle rasituksesta, kahvin poisjätön, nesteytyksen, magnesiumin ja muut vastaavat, mutta tuloksetta. Faskikulaatiot vaihtelevat voimakkuudeltaan ja tiheydeltään, mutta ovat läsnä 24/7 muutamien tuntien satunnaisia taukoja lukuun ottamatta. Tiheys vaihtelee noin välillä 5-120 nykäystä minuutissa. Kaikki nyintä tapahtuu noin 10cm pitkällä ja pari senttiä levelällä ”kaistaleella” ojentajassa. Välillä nykäykset ovat niin voimakkaita, että ne näkyvät hihan läpi, välillä taas vaimeaa, mutta taajuudeltaan tiheää nyintää. Lihaksen jännittäminen lopettaa faskikulaatiot, mutta ne palaavat heti lihaksen rentoutumisen jälkeen. Ojentajan lisäksi myös vasemman etureiden eri lihaksissa, vasemmassa pakarassa ja satunnaisesti myös muualla on lähes päivittäin faskikulaatioita, mutta ne kestävät aina alle minuutin, joten olen epäillyt niiden olevan ”normaalia”. Tosin näissäkin takaravoissa huolettaa se, että suurin osa tuntuu esiintyvän vasemmalla puolella kehoa. Olen harrastanut voimalajeja vuosia ja treenaan useana päivänä viikossa. Kyynärpään alueen jänteet ovat välillä särkeneet runsaasta rasituksesta, mutta kuitenkaan treenikuormituksen vaihtelut eivät ole osuneet ajankohtiin, jolloin faskikulaatiot alkoivat tai jolloin ne ovat hetkellisesti hävinneet. Koko kropan suorituskyky on tällä hetkellä elämäni parhaalla tasolla ja myös punnerrusvoimat ovat edelleen kasvaneet faskikulaatioiden alkamisen jälkeen, eli myös nykivä ojentaja on faskikulaatioista huolimatta vahvistunut. Mietin, että voivatko kyynärpään alueen rasitustilat aiheuttaa nykimistä ”yläjuoksulla” ojentajassa? Samoin olen miettinyt keskihermon (Median nerve) pinnettä nykimisen syyksi. Mitään muita esim. välilevynpullistumaan viittaavia oireita ei ole. Toki syynä voi olla myös ihan vain BFS. Olen lukenut suuret määrät tieteellisiä artikkeleita (de Carvalho ja Eisen jne.) ja muuta saatavilla olevaa materiaalia faskikulaatioista ja niiden sekä ALS:n yhteydestä PubMedistä sekä ALS- ja BFS-keskustelufoorumeilta. Artikkelien lukua kadun, sillä dokumentoidut potilaskertomukset faskikulaatioista ALS:n (harvinaisena?) ensioireena ovat vain lisänneet asiasta huolehtimista. Lisäksi teen itselleni turhankin usein neurologisia testejä etsien merkkejä, jotka voisivat viitata UMN tai LMN oireisiin, mutta en ole havainnut mitään poikkeava paitsi voimakkaat refleksit polvissa (jotka ovat voineet olla aina). Ymmärrän myös etten ole alan asiantuntija ja näistä testeistä on hyvin vähän hyötyä siinä mielessä. Samoin yksipuolinen tutustumiseni neurologiaan vain faskikulaatioiden ja ALS:n suhteen antaa minulle varmasti vääristyneen kokonaiskuvan. Mikä on sinun näkemyksesi tilanteestani ALS-taudin diagnostiikan asiantuntijana? Olisiko minun syytä hakeutua joihinkin jatkotutkimuksiin ja onko minulla ylipäänsä aihetta huoleen ALS:n suhteen? Kiitos jo etukäteen!
Hannu Laaksovirta

Hannu Laaksovirta vastaa

neurologian erikoislääkäri

Hyvä 29-v urheilija, Toivotan menestystä urheilussa, vaikka lajia en tiedäkään. Perinpohjaisuus näkyy myös siinä, että olet mennyt varsin syvälle alan kirjallisuuteen. Mainitsemistasi kirjoittajista on todettava, että de Carvalho kirjoittaa 2017 faskikulaatioista aika lailla juuri ALS-näkökulmasta. Asiantuntijana hän ja kumppanit ovat kyllä alansa kv huippuja. Jopa outoa on, ettei tämän ilmiön yksiselitteisesti kuvautuvaa syytä/syitä ole vuosikymmenien saatossa pystytty tyhjentävästi selvittämään. Näin sitkeät faskikulaatiot varsin rajoittuneina herättävät ihmisessä toki huolta. Se, että lihaksisto vahvistuu nistä huolimatta, on tietysti vahvin argumentti ALSia vastaan. Jos taustalla olisi ALS, odottaisi faskikulaatioiden levinneen tarkasteluaikana laajemmalle lihaksistoon. heikkouttakin luulisi kehittyneen. Tärkeää on myös faskikulaatioiden puuttuminen kielestä, jossa ne molemminpuolin esiintyessään voisivat puhua ALSin puolesta - tässä yhteydessä on erityisesti painotettava, että kieli liikkuu ja värisee normaalistikin paljon, ainakin jos sitä ryhtyy ahkerasti peilaamaan. Noin karkeasti sanoisin, että nopeat säännölliset faskikulaatiot ovat hieman todennäköisemmin hyvänlaatuisia kuin hitaat, epäsäännölliset ja laakeat. Päällekkäisyyttä tässä kyllä on. Erilaisia konsteja on siis jo kokeiltu, kuten magnesiumia. Kuten useasta aiemmasta vastauksestani samanlaisia oireita poteville käy ilmi, voidaan faskikulaatioita toisinaan jarruttaa esim oksatsepaamilla ja klonatsepaamilla. Tässä tapauksessa en usko niistä olevan välttämättä hyötyä, koska faskikulaatioiden lokalisaatio on noin rajoitettu. Epäilen urheilijalla tulevan ei-toivottuja sivuvaikutuksia vastaan ennen faskikulaatioiden tokenemista lääkkeillä. Muistettava myös on, että faskikulaatiot sinänsä eivät ole vaarallisia koskaan. Vaara tulee siitä, mitä ne edustavat niihin Netissä tutustuneille. Yhtenä tarjoutuvana syynä pidän jonkinlaista, mahdollisesti kaularangan alueen pinnettä. Onko ollut niskan retkahdusvammoja? Onko kovaa bodausta nimenomaan niska-hartiasysteemin alueella? Tavallaan oireiston toiselle puolelle painottuminenkin voisi sopia tähän. Tässä tapauksessa en kallistu uskomaan ALSiin enkä myöskään mihinkään muuhunkaan parantumattomaan etenevään hermo-lihassairauteen. Kuitenkaan yleislääkäri eikä aina neurologikaan pysty näistä 100% varmuudella sanomaan etteivät olisi poikkeavuuden merkkejä. Kyllä minä tässä teettäisin ENMG-tutkimuksen, ja nimenomaan huolellisesti ja useammasta raajasta, ns Awaji -kriteereillä tarvittaessa. Nimitys Awaji (shima) tulee japanilaisesta paikasta (saari), jossa pidettiin laaja kv kokous koskien aihetta. ENMG-tutkimus saattaa nähdä jkv "tulevaisuuteen", eli jos vikaa on, se saatetaan saada näkyville jopa lihasryhmässä, jossa asianomainen ei mitään oireita havaitse. Tuon netissä koluamisen lopettaisin tykkänään, ja jättäisin asian asiantuntijoiden pureskeltavaksi. Netistä löytyy vaikka mitä, mutta ei sitä tärkeintä: vapauttavaa, todellisiin mittauksiin perustuvaa, yksilöllistä tietoa. Netissä korostuvat aina negatiiviset tarinat. Myös sillä ajatuksella kannattaa lähteä tutkimaan ENMG ja mielellään kaularangan MRI-kuva, että jo epävarmuuden aika on inhottavaa aikaa ja ruokkii sinänsä haitallista korostunutta itsetarkkailua.

Kysy asiantuntijalta

Kysymyksen esittäminen vaatii kirjautumisen.

Kirjaudu sisään