Lihasnykäykset ja säryt

Hei Hannu! Olen 24-vuotias perusterve nainen. Syön mini-pill merkkisiä minipillereitä ehkäisyyn, muuta lääkitystä minulla ei ole. Viime huhtikuun lopulla minua alkoivat vaivaamaan huimaus ja särky raajoissa, enimmäkseen käsissä kyynärvarsissa. Olin kärsinyt kovasta stressistä kevään aikana ja myös nämä oireet alkoivat stressaamaan minua entisestään. Kävin yksityisellä neurologilla, joka teetti minulle kliinisiä tutkimuksia, eikä havainnut minussa mitään vikaa. Kävin lääkärin jälkeen fysioterapeutilla, joka havaitsi, että niskani olivat erittäin jumissa ja hieronta auttoikin oireitani, huimausta ei ole tämän jälkeen ilmennyt. Muutama viikko tästä aloin saamaan lihasnykäyksiä ympäri kehoa. Nykäyksiä esiintyi kasvoissa, eteenkin silmien alueella, jaloissa, käsissä, vatsassa ja oikeastaan joka paikassa. Kävin toukokuun lopulla uudestaan saman neurologien vastaanotolla, hän yritti etsiä nykinöitä, mutta niitä ei sillä hetkellä ollut. Mitään poikkeavaa hän ei minusta löytänyt, liikkuminen ja puristusvoimat normaaleja ja diagnoosina benigni myokymia eikä hänen mielestään lisätutkimuksiin ollut aihetta. Tämän jälkeen lihasnykäyksiä on jatkunut oikeastaan koko kesän ja syksyn vaihtelevasti. Välillä niitä on enemmän, välillä vähemmän. Tuntuu, että niiden esiintyvyys on kuitenkin laajentunut, niitä löytyy edelleen jaloista, käsistä, vatsasta, kyljistä, silmien ympäryksestä, poskista, pari kertaa jopa kielestä. Välillä ne ovat yksittäisiä, välillä ne esiintyvät ns. sarjoissa. Muita oireita minulla ei ole ollut, paitsi ajoittain saan edelleen erilaisia särkyjä raajoihini, esim. kyynärvarsiin. Myös oikea takareiteni on viime aikoina särkenyt ja takareisi on ollut jumissa, mutta tämä voi toki johtua myös treenaamisesta. En ole huomannut lihasheikkoutta tai kömpelyyttä ja salitreeni on kulkenut hyvin. En ole myöskään viime keväästä laihtunut vaan pysynyt saman painoisena. Olen ollut todella stressaantunut ja peloissani oireista ja pelkään alsia. Neurologin mielestä kaikki oli kuitenkin hyvin 5 kuukautta sitten. Olisiko minulle kehittynyt jo joitakin muita oireita, jos kyse olisi alsista? Olen hyvin luulosairas ihminen ja pelkään vakavasti sairastumista. Kiitos vastauksesta jo etukäteen!
Hannu Laaksovirta

Hannu Laaksovirta vastaa

neurologian erikoislääkäri

Hei, Kyseessä ei ole mikään luulosairaus, koska oireet ovat varmasti todellisia. Olen joskus miettinyt, miksi erilaiset lihasnykäykset, värähtelyt, myokymiat ja faskikulaatiot osaavatkin loistaa poissaolollaan silloin kun niitä pitäisi päästä näyttämään lääkärille. Mutta yhtä kaikki, kukaan ei tällaisia keksi lämpimikseen, ja esiintyessään nämä oikeasti näkyvät päälle. Kuvatut oireet eivät kuitenkaan sovi ALSiin. Tähän on useita syitä. Kaikkia en luettele. Todettakoon kuitenkin, että esimerkiksi silmän seudun elohiiret eivät ALSiin liity, ja niitä ei ALS-potilailla juurikaan näe. Osasyy tähän on, että silmien seudun lihakset ovat erilaisia kuin muut ns. luurankolihakset. Lisäksi oireita on ollut jo sen verran kauan, että muita, vakavaan sairauteen oikeasti liittyviä oireita ja löydöksiä olisi pitänyt jo tulla. Tähän varoituksen sana: kun itsetarkkailu tällaisissa tilanteissa korostuu, ovat hyvänlaatuisista faskikulaatioista kärsivät ihmiset taipuvaisia huomaamaan kuoppia tms eri puolilla, kuten peukalonhangassa, polven päällä tai alla jne, ja tulkitsevat nämä lihaskadoksi ja sitä kautta vakavan taudin oireiksi. Kyllä kuvattu oireisto sopii hyvänlaatuiseksi faskikulaatioksi tai myokymiaksi. Nimiero on jo lähellä akateemista pilkunviilausta. Tämän hyvänlaatuisen syndrooman aiheuttajaa ei tiedetä, etsitty kyllä on. Jostakin syystä liikehermot vain reagoivat itsekseen ja turhan herkästi. On esitetty teorioita ilmiön syntypaikasta, ja vaihtoehtoja on esitetty koko radastosta eli lihaksesta aina aivoperäisiin, siis toistaiseksi joka tapauksessa tuntemattomiin syihin asti. Se kuitenkin tiedetään, että nämä hyvänlaatuiset oireet eivät ennusta mitään, eivät esimerkiksi myöhempää sairastumista ALSiin tai muuhunkaan edes vähemmän vakavaan. Mm Saksassa on tehty suurilla potilassarjoilla tätä koskevaa tutkimusta. Tällaisten oireiden tiedetään yltyvän valvomisesta, stressistä, kahvin juomisesta, krapulassa olemisesta. Kaikesta, mitä lisää "kierroksia koneeseen" ja hermostuttaa, seuraa oireiden aktivoitumista, ja näin on kierre valmis. Yleensä tällainen kestää joitakin viikkoja ja vaimenee sitten yhtä itsestään kuin tulikin. Toisaalta tiedetään että oireisto voi olla päällä kuukausiakin. Hoitona useimmat kokeilevat magnesiumia, joka on vaaraton oikein syötynä, mutta teholtaan valitettavan heikko. Seuraavaksi voi kokeilla pientä annosta rauhoittavaa lääkettä, esimerkiksi oksatsepaamia tarvittaessa. Arsenaalista löytyy sitten kokeiluja mm epilepsialääkkeillä, mutta tähän tarvitaan taas neurologia, enkä ihan usko, että 24v liikunnallinen nainen tällaiseen kevyesti lähtisi. Annokset ovat kyllä pienempiä kuin epileptikoilla. Tärkeintä on nyt saada huolen kierre poikki. Nuo lihasjumit ovat sitten oma lukunsa, kuorrutuksensa tähän päälle. Niiden hoitolinjat vaikuttavat kysymyksessä kerrotusta päätellen onneksi aika selkeiltä ja oikeilta.

Kysy asiantuntijalta

Kysymyksen esittäminen vaatii kirjautumisen.

Kirjaudu sisään