Lapsen yöllinen vapina

Hei!Lapseni täyttää kohta 5 vuotta. Noin viikko sitten hän tuli kipeäksi (oman diagnoosimme mukaan kurkunpäätulehdus), jota lääkitsimme tuttuun tapaan Flixotidella lääkärin aiemman ohjeen mukaisesti aamuin illoin. Flixotidellä ei tuntunut olevan vaikutusta ensimmäisen vuorokauden aikana ollenkaan. Sen sijaan lapsi tuli vain kipeämmäksi ja kuumekin tuntui nousevan, koska lapsi oli todella viluinen ja halusi vilttejä päälleen. Annoimme hänelle illalla Flixotiden lisäksi kuumetta alentavaa Pamol-lääkettä ja nukuin lapsen vieressä yön, koska hän tuntui niin kipeältä (yski, yms.) Lapsen nukuttua noin kahden tunnin ajan huomasin, että hänen käsivartensa vapisi hieman. Sen jälkeen vapisi jalka ja sitten toinenkin jalka (kenties myös toinen käsivarsi). Vapina oli melko lievää ja värinämäistä, eikä se tuntunut häiritsevän/herättävän lasta. Välillä esim. käden vapina vaimeni hetkeksi ja sitten se taas alkoi vähän. Tätä kesti ehkä yhteensä max.minuutin ja se loppui, kun käänsin lapseni selältään kyljelleen ja halasin häntä. Lapsi heräsi kun käänsin hänet. Kysyin lapselta jos hän joisi vettä ja niistäisi. Hän vastasi ihan järkevästi, joi, niisti ja kävi pissalla. Sen jälkeen hän meni takaisin nukkumaan. Aamulla veimme lapsen lääkärille ja hänellä todettiin korvatulehdus ja kurkunpäätulehdus.En ole aiemmin tai jälkeen huomannut lapsella samankaltaista vapinaa. Olen tosin joskus öisin nähnyt hänellä pienempiä (esim. ranteen) satunnaisia nykäyksiä, tms. mutta mielestäni ne ovat ihan normaalin oloisia. Esim. miehelläni ja minullakin on vastaavanlaisia.Nyt kysynkin, onko lapseni vapinassa syytä huoleen?

Jarmo Salo

Jarmo Salo vastaa

LT, lastentautien erikoislääkäri

Flutikasoni on astmalääke, joka hoitaa astmaatikolla keuhkoputkissa olevaa pitkäaikaista tulehdusreaktiota. Periaatteessa suuret kortisoniannokset vaikuttavat kurkunpään turvotukseenkin, mutta käytännössä hengitettävästä flutikasonilääkityksestä ei ole hyötyä kurkunpääntulehduksen hoidossa. Astmankin hoidossa hengitettävien kortisonilääkkeiden täysi teho tulee esiin reilun viikon kuluttua aloituksesta, joten ne eivät sovellu kovinkaan hyvin lyhytaikaiseen, oireiden pahenemisen perusteella aloitettavaan käyttöön. Imeväisten ja leikki-ikäisten lasten tyypillisin hengenahdistus, ahtauttava keuhkoputkentulehdus, taas johtuu siitä, että virustulehdukseen (flunssa) liittyvä limaisuus ja limakalvoturvotus ahtauttavat pienen lapsen kapeita keuhkoputkia. Siihen vaivaan flutikasoni ja muut kortisonipohjaiset astmalääkkeet eivät vaikuta yhtään mitenkään, mutta keuhkoputkia laajentavat hengitettävät oirelääkkeet (mm. salbutamoli) helpottavat ahdistusta.

Kuumeeseen voi liittyä monenlaisia oireita.  Kuumekouristuksissa lapsi voi kouristaa samalla lailla kuin epileptisissä kohtauksissa. Jos kohtaus on ensimmäinen, lapsi kannattaa viedä heti päivystykseen, jossa arvioidaan lapsen vointi, varmistetaan, että kyseessä on ollut kuumekouristus ja annetaan ohjeet, miten tilanne hoidetaan, jos kohtaus uusii tulevien kuumetautien aikana. Jatkossa kuumekouristus voidaan hoitaa kotonakin, jos se tulee selvän infektion aikana ja kohtauksen jälkeen lapsi voi kuume huomioiden hyvin. Niinkuin aina lapsen sairastaessa, hänet on syytä viedä päivystykseen, jos hänen voinnissaan on vanhempien mielestä jotain huolestuttavaa. Kuumekouristuksia ei tutkimusten mukaan pystytä ehkäisemään kuumelääkkeiden avulla. 

Jos lapsen raajojen säpsyt lakkaavat lapseen koskettaessa, kyseessä ei ole kohtausoire, eivätkä tällaiset säpsyt vaadi mitään selvittelyitä.