Jatkoa edellisiin kysymyksiin

Hei (taas) Hannu! Kiitän aiemmista vastauksistasi asiassa. Toivottavasti nyt joudun viimeisen kerran turvautumaan apuusi. Olen siis se vastikään sektiolla synnyttänyt 29-vuotias nainen, jolla epämääräisiä selkä- sekä hermosto-oireita. Yst. ks.(http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta/pari-tarkentavaa-kysymysta) Olen nyt käynyt tk-lääkärin vastaanotolla sekä lannerangan röntgenissä. Tk-lääkäri laittaa kaikki oireeni raskauden/synnytyksen, niska/selkäjumin ja ahdistuneisuuden piikkiin. Röntgenkuva oli puhdas yhden nikamavälin pienenpientä madaltuneisuutta lukuunottamatta- tämän ei katsottu olevan miltään kannalta merkittävä löydös. Kahden viikon päästä menen ENMG-tutkimukseen oikean käteni puutuneiden sormien (keskisormi & nimetön) ja Tinelin kokeen sähköiskumaisen tuntemuksen vuoksi. Tämän jälkeen mitään muita tutkimuksia ei kuulemma ole tarpeen tehdä ellei tule uusia neurologisia oireita. Selkäkivut ovat isoilta osin helpottaneet, ajoittaisia kipuja on vielä pitkin poikin selkää- lähinnä ala/ristiselällä. Myöskin säären tuntohäiriöt ovat helpottaneet isoilta osin, ajoittaisin kylmän/poltteen/nipistelyn tuntemuksia yhä on. Lihasnykäykset eri puolilla vartaloa sen sijaan ovat lisääntyneet (selkä, jalat, käsivarret, pakarat, sormet). Myös jonkinlaista sisäisen vapinan/tärinän tunnetta on ajoittain. Myös tuntohäiriöitä edelleen tulee ja menee- raajoissa sekä kasvoilla tunnetta muurahaisista, veden valumisesta, märästä/kylmästä, puutumisia, kihelmöintejä jne. Kestoltaan tuntohäiriöt jotain sekunneista maksimissaan tunteihin, paikkaa vaihdellen. Uusina oireina myös virtsankarkailua (lähinnä jälkitiputtelua), tihentynyttä virtsaamistarvetta ja ummetusta, näitä tosin ollut satunnaisesti jaksoittain jo vuosia sitten. Nyt neuvolalääkäri laittoi synnytyksen jälkitarkastuksen tehtyään nämä oireet katetroinnin ja sen jälkeisten tulehdusten sekä lievän virtsarakon laskeuman piikkiin. Sekä ummetuksen osalta synnytyksen jälkeen syömäni kolmen antibiootin, kipulääkkeiden ja kolme viikkoa sitten aloitetun Cipralexin piikkiin. Lisäksi edelleen on noita "kohtauksia", eli hetkiä jolloin tulee tunne siitä, että kädet ja jalat kokonaisuudessaan ovat aivan voimattomat- kuin maitohapoilla. Kuitenkin noillakin hetkillä pystyn toimimaan ihan normaalisti. Myös tuossa oikeassa kädessä aavistus ajoittaista väsymystä ja särkyä- liekö sitten sitä rannekanavaoireyhtymää. Lisäksi ylävatsalla maksan seudussa ollut ihmeellinen kipeä kosketustuntemus on nyt saanut kaverin- samaan tapaan kuin tuokin oire, tuli nyt uusi samanlainen. Jälleen kumarruin ottamaan laukusta tavaraa, jolloin tunsin voimakkaan viiltävän/polttavan repäisyn tunteen hieman navan alapuolella, vasemmalla, n. 5 cm päässä sektioarvesta (pystyarpi). Ja taas siihen jäi tarkkarajainen alue, joka tuntuu koskettaessa auringonpolttamalta, mutta kovemmin palpoidessa ei kipua. Repäisyn tunne tulee alueella uudelleen, mutta miedompana jos kumarrun/käännän kylkeä sängyssä tms. Vatsalihasten jännittäminen ei aiheuta kipua, joskin neuvolalääkärin mukaan niissä yhä raskauden jäljiltä erkaumaa n. 3cm. Eli näitä alueita nyt vatsalla kaksi: vasemmalla alavatsassa ja oikealla ylävatsassa. Tuntemus tuntuu edelleen hyvin pinnallisena. Voiko vatsalla olla hermopinteitä tms.? Alan olla oireiden kanssa aivan uuvuksissa- tuntuu, että joka aamu kun herään, minulla on uusi oire. Minulle aloitettiin nyt noin 3 vkoa sitten ahdistuneisuuteen Cipralex (jota söin 2010-2013 myös). En tiedä, mitkä oireet ovat nyt sitten ahdistusoireita, mitkä Cipralexin haittavaikutuksia ja mitkä oikeita oireita. Tk-lääkäri tutki taas refleksit, ne symmetriset ja normaalit kaikinpuolin, samoin kuin lihasvoima ja ihotunto kauttaaltaan (pl. nuo oikean käden sormet). Babinski -/-. Viimeksi puhuin sinulle yksityisellä neurologilla käynnistä. Hinnan 500-600€ viittasin liittyvän neurologin palkkioon yhdessä pään mri:n kanssa (pään mri sillä ms-taudin ajatuksella). Mitä mielestäsi pitäisi nyt tehdä? Lähin yksityinen neurologi tosiaan n. 200 km päässä, hinnat tosiaan tutkimuksineen päätähuimaavat. Kuitenkaan tk:sta en lähetetty erikoissairaanhoitoon tule mitä ilmeisimmin saamaan. Vai olisiko oikea osoite psykiatri, jos aiheutankin oireet itse itselleni korostuneella itsetarkkailulla, nettitietoa tulkitsemalla ja ahdistuksellani? Itsehän olen 100% varma ms-taudin diagnoosista kohdallani, eikä kaiken maailman keskustelufoorumit ainakaan helpota oloani. En edes uskalla varata matkaa talveksi- jos olenkin vaikka jo pyörätuolissa silloin! :/ Kyllästyttää...
Hannu Laaksovirta

Hannu Laaksovirta vastaa

neurologian erikoislääkäri

Kävin myös aiemmat kysymykset (ja vastaukset) läpi. Huomio kiinnittyi kysyjän lauseeseen "Oireet siis sopivat.....". Tässä on yksi oikea miina: Netistä löytyy asioita, joiden tiimoilla kaikki sopii kaikkeen - mitä inhottavampaan tautiin tai -ryhmään, sitä paremmin sopii. Totta kai vapaassa maassa täytyy voida mennä Nettiin semminkin kun kaikkien alojen asiantuntijoita ei ole mahdollista saada arvioimaan osia saatika kokonaisuuksia. Joudun kuitenkin Netistä sanomaan sen, että se vääristää. Etenkin keskustelupalstoilla setvitään niitä asioita joissa jokin ei löytynyt tarpeeksi ajoissa, hoidettiin väärin, tai jokin muu meni pieleen. Näin toimii ihmisluonto ja puskaradio. Onnistumisista sometetaan harvemmin, vaikka pitäisi. Asiantuntijoista sen verran, että heille on nämä asiat jätettävä arvioitaviksi. Siihen heidät on koulutettu, arvioimaan, punnitsemaan, harkitsemaan ja vertailemaan eri asioiden yhteensopivuuksia ja merkityseroja. Toki asiantuntijatkin voivat tehdä vääriä arvioita. Noista kysytyistä oireista asanoisin sen verran, että kun lihasnykäykset ja kohtauksittaiset heikkouden kokemukset ovat nyt korostuneet (osan oireista helpotettua - hyvä!), niin kun kerran ENMG on tulossa, on tämä hyvä ratkaisu, koska ENMG voi paljastaa muutakin kuin vain jonkin perifeerisen pinteen kuten tässä kun halutaan osoittaa/poissulkea rannekanava-oireyhtymää. ENMG-tutkimukseen mentäessä kannattaa hieman vihjata, että nykinöitä ja heikkouden tuntemuksia on ollut sen verran aikaa ja siinä määrin haittaavasti, että neurologilta on jouduttu kysymään useampaankin otteeseen. Riippuu tietysti tutkijan aikataulutuksesta, mutta ihan silmämääräisestikin ENMG:n tekijä (kliininen neurofysiologi) pystyy sanomaan paljonkin sen suhteen onko motorisessa järjestelmässä jatkotoimenpiteitä vaativaksi arvioitavaa poikkeavaa. Navan seudun eri repäisyjen, kipujen yms taustalle uumoilen kyllä vatsalihasten suhteellista heikkoutta synnytyksen jälkeen, tai oikeammin venyneisyyttä. Pienet tyrät kannattaa poissulkea, TK-lääkäri hallitsee tämän selvittelyn. Sikäli kun hermosto olisi tässä mukana, selittyisivät vatsan alueen oireet hyvin pinnallisten hermojen viestintähäiriönä, joka olisi vaaraton ja jäänee pois kun yleinen (vatsankin alueen) kuntoutuminen etenee. Vaarallisiin hermoston sairauksiin kuvatut vatsan alueen ongelmat eivät edelleenkään sovi. Kun tuli mainittua Tinell, niin totean, että ylempänä, rintalastan alla ns miekkalisäkkeen seudussa tunnetaan kiputila nimeltään syndrooma Tietze (saa googlettaa), mutta tämän tuottama oire on , näin siis tulkitsin, liian ylhäällä todellisiin vihlaisuihin nähden. En minä pidä näitä psyykkisinä. Psyykkistä voisi olla ehkä ja vain reagointi näihin. Ahdistusta lienee mukana. Kokeilisin pientä määrää oksatsepaamia ennen laajempien tutkimusten käynnistämistä. Eri mieltä kysyjän kanssa olen siitä, että oireet sopisivat 100% varmuudella MS-tautiin. Sitä ne eivät tee. Ottaisin vieläkin aikalisää yhdessä TK-lääkärin kanssa. Jos muu ei toimi, lähete neurologian pkl:lle ei ole poissuljettu. Kumpi tulee yksilölle ja yhteiskunnalle halvemmaksi - tyhjentävä arvio vai huolten aiheuttamassa löysässä hirressä roikkuminen?

Kysy asiantuntijalta

Kysymyksen esittäminen vaatii kirjautumisen.

Kirjaudu sisään