Lymfosyytit ja neurofiilit - Terve.fi:n asiantuntijoiden vastauksia aiheesta Lymfosyytit ja neurofiilit | Terve.fi

Kysy asiantuntijalta

Lymfosyytit ja neurofiilit
Perjantai, 18. toukokuu 2007
Kysymys: 

Hei!
Lapseni on nyt 4 vuotias. Kun hän oli noin 10-11 kk, huomasin, että hänellä on isontuneet imusolmukkeet. Kävin terveyskeskuslääkärillä ja se sanoi ettei mitään hätää, niitä on kaikilla. Mielestäni ne olivat aika kookkaita, lapsen kokoon verrattuina. Näinä kolena vuonna, kävin lääkärillä kolme kertaa, samaa asiaa kysyen. Joka kerta sain vastauksen, että kyllä nuo itsekseen menevät ohi. Lapsella on varmaan joku flunssa, tai muuten joku pöpö. Vaikka ei ollut. Eikä ole nytkään mitään flunssa, eikä allergioita.

Imusolmukkeet ovat isoontuneet niskassa (noin herneenkokoisia solmukkeita, noin 4-5 kpl.), ja nivusissa jokaisella puolella yksi (noin 2-3 herneen kokoiset). Lapseni hikoilee kamalasti yöllä, nukahtaessaan hän on litimärkä, myös selkä ja kädet kutittavat (olen kokeillut vaihtaa pesuainetta, laitoin öljyä ja rasvaa ynm.), raapimisjälkejä on runsaasti. Kävin taas lääkärillä, kun ei ne imusolmukkeet pienenee jo kolme vuotta. Eivät kasvaa ,mutteivät pieneneekaan. Lääkäri passatti mut taas kotiin, mutta hermostuin ja olen vaatinut verenkokeita. Tulokset tulivat tänään. Lääkäri on lomalla ja saan häneen yhteyttä vasta kuukauden päästä. Voisitteko Te ystävällisesti kommentoida tulokset, jotta tietäisin täytyykö vaatia jatkotutkimuksia, vai onko kaikki ok... Itse, olen lähihoitaja, kohta sairaanhoitaja, pelkään lymfoomaa... Toivon, ettei ole, sillä nuo oireet voivat liittyä muuhunkin, mutta pelottaa kun oma lapsi on kyseessä ja lääkäri on todellakin sellainen ettei sitä voi vähemmän kiinnostaa...

Eli muut kokeet ok paitsi
lymfosyytit 57 (viitearvo ->48)
neurofiilit 37 (viitearvo 40->)

Onko syytä vaatia lisää kokeita, vai onko nuo suht ok?

T:Huolestunut äiti

Vastaus: 

Pienet imusolmukkeet ovat pienillä lapsilla hyvin tavallisia, käytännössä kaikilla niitä todellakin on. Niiden takan olevat virustaudit voivat olla hyvin vähäoireisia tai muuten oireettomia, joten ei ole kummallista, vaikkei niitä edeltäisikään selvä flunssa. Imusolmuketta on syytä tutkia tarkemmin, jos se on suuri (> 2 cm) eikä pienenä seurannassa, on kiinnittynyt alustaansa tai sijaitsee poikkeuksellisessa paikassa (esim. soliskuopassa). Verikokeista on imusolmukkeen selvittelyssä aika vähän apua. Ne kannattaa yleensä kyllä ottaa, mutta tärkeämpää on imusolmukkeen laatu ja mahdollinen kasvu seurannassa.

Valkosolujen erittelylaskennan tulokset annetaan yleensä suhteellisina määrinä (prosentteina). Siitä seuraa, että esim. jos virusinfektion seurauksena syntyvien lymfosyyttien määrä nousee, muiden solujen (esim. neutrofiilit) suhteellinenosuus laskeen. Erittelylaskennassa olisi huolestuttavaa, jos siinä löydettäisiin poikkeavia solumuotoja.

Luetuimmat kysymykset