Kuivasilmäisyys on kyynelnesteen vähäisestä erittymisestä tai poikkeavasta laadusta johtuvaa silmien kuivumista. Oireena kuivasilmäisyydessä on jatkuvaa kutinaa, kirvelyä ja punoitusta. Kyynelnesteen liian vähäisen erittymisen taustalta löytyy yleensä kyynelrauhasten toimintahäiriö kun taas poikkeavaan kyynelnesteen haihtumiseen voivat vaikuttaa mm. kyynelrauhasten sekä luomien sairaudet.

 

Oireet

 

Kuivasilmäisyyden oireita ovat silmien punoitus, kirvely, roskan tai hiekan tunne ja kutina. Oireena voi olla myös valonarkuutta ja silmien "väsymistä". Usein oireena voi olla myös liiallinen kyynelnesteen tuotanto, kyynelehtiminen. Erityisesti ulkona, tuulessa ja viimassa silmä vetistää. Tällöin kyynelneste on liian vetistä eikä toimi niin kuin terve kyynelneste. Rähmiminen liittyy kyynelnesteen vesikerroksen vähenemiseen, jolloin kyynelnesteessä on lähinnä limaa ja rasvaa, joka kertyy silmäkulmiin.

 

Aiheuttaja

 

Kuivasilmäisyyden aiheuttajia on useita. Aiheuttajat voidaan jakaa kahteen luokkaan: liian vähäiseen kyynelnesteen tuotantoon ja liian nopeaan kyynelnesteen haihtumiseen.

 

Liian vähäisen kyynelnesteen tuotannon taustalla voi olla joko ns. Sjögrenin syndrooma tai aiheuttaja voi olla idiopaattinen. Sjögrenin syndroomassa elimistön immuunivaste aiheuttaa kyynelrauhasten vajaatoimintaa ja silmien kuivumista. Muussa kuivasilmäisyydessä immuunivasteella ei tiedetä olevan vaikutusta, mutta lopputulos on sama: kyynelrauhasten toiminta on vajavaista.

 

Liian nopea kyynelnesteen haihtuminen voi johtua luomien kroonisesta tulehduksesta, rasvapitoisia aineita silmän pintaan erittävien rauhasten toimintahäiriöstä tai nopeutuneesta haihtumisesta sellaisissa tilanteissa, joissa silmäluomen sulkeutuminen on häiriintynyttä. Monet erilaiset elämäntapoihin ja ulkoisiin tekijöihin liittyvät asiat vaikuttavat kyynelnesteen haihtumiseen. Kuiva huoneilma, ilmastoitu auto, pakkanen, kuuma sauna sekä erilaiset pölyt ja savut aiheuttavat silmien pinnan kuivumista.

 

Allergioihin liittyy usein kuivasilmäisyyttä ja atoopikoilla voi olla vaikeitakin oireita. Kasvohermohalvaus ja kilpirauhasen tietyt toiminnanhäiriöt ovat esimerkkejä harvinaisemmista kuivasilmäisyyden aiheuttajista. Vaihdevuodet ja ikääntyminen myös lisäävät silmien kuivumista.

 

Silmäleikkausten, kuten taittovirhekirurgian tai kaihileikkauksen, jälkeen kuivasilmäisyysoireet voivat lisääntyä. Piilolinssien käyttäjillä kuivuusoireet usein korostuvat. Säännöllisiä silmälääkityksiä kuten glaukoomatippoja käyttävillä on usein kuivasilmäisyysvaivoja.

 

Lisäksi lääkkeistä antihistamiinit, ehkäisypillerit, nesteenpoistolääkkeet ja beetasalpaajat voivat aiheuttaa silmien kuivumista.

 

Diagnostiikka

 

Sairautta epäillään oireiden perusteella. Tutkimuksissa voidaan yleensä havaita molemmissa silmissä punoitusta. Lääkäri voi värjätä silmän pinnan väriaineella, jolloin selvissä tapauksissa nähdään tyypillinen värjäytyminen sarveiskalvon pinnalla. Kyynelerityksen määrää voidaan mitata Schirmerin testillä, jolloin alaluomien sisäpinnalle asetetaan roikkumaan paperiliuska, joka kostuu kyynelerityksestä. Selvästi poikkeava lukema kertoo kyynelerityksen häiriöstä.

 

Kuivasilmäisyyden diagnoosi voidaan tehdä terveyskeskuksessa tai yleislääkärin vastaanotolle. Epäselvissä tapauksissa on silmälääkärillä käynti tarpeen.

 

Hoito

 

Kuivasilmäisyyttä hoidetaan lähes yksinomaan ns. keinokyynelillä. Jos oireilun taustalla on esimerkiksi luomien rakenteellinen vika tai luomireunojen krooninen tulehdus, pyritään hoitamaan ongelma mahdollisuuksien mukaan kostutusvalmisteiden käytön lisäksi. Rauhasten toimintahäiriöstä johtuvaan kuivasilmäisyyteen ei kuitenkaan parantavaa hoitoa ole tarjota.

 

Keinokyyneleitä tulisi käyttää säännöllisesti, vähintään 2-4 kertaa päivässä. Tarvittaessa tippoja on annosteltava tiheämmin. Vaikeassa kuivasilmäisyydessä tippoja käytetään joka tunti. Kostukkeita ei voi annostella liikaa. Keinokyyneleitä on erityyppisiä. Karkeasti jaettuna niitä on nestemäisiä ja geelimäisiä. On myös näiden välimuotoja. Pitkäaikaiskäytössä kannattaa suosia myös säilöntäaineettomia kerta-annos pipettejä. Kroonisessa kuivasilmäisyydessä tipat on hyvä kirjoittaa reseptillä, koska kostukkeet ovat peruskorvattavia.

 

Lääkäri voi myös määrätä vaikeasti oireilevalle erityistä voidetta. Silmälääkäri voi myös asettaa sidekalvopussin alle kostutuslamellin. Kyyneltiet voidaan tarvittaessa myös tukkia erityisillä kyyneltieplugeilla silmälääkärin toimesta. Jos kyyneleritys on erittäin niukkaa, saadaan tällöin erittynyt neste pysymään silmän pinnalla ja estämään normaali poistuminen kyynelteitä pitkin nenänieluun. Vetistelyä voi tällöin esiintyä enemmän, koska normaali kyynelnesteen poistumisreitti on tukittu.

 

Suojalasit ovat hyvä keino suojautua tuulen, viiman ja ilmastoinnin silmää kuivattavalta vaikutukselta.

 

Lue myös: Kuivasilmäisyys-potilasohje

 

 

Seuranta

 

Erityistä seurantaa kuivasilmäisyyden takia ei yleensä järjestetä. Mikäli oireet pahenevat, kannattaa hakeutua silmälääkärin vastaanotolle.

 

Periytyvyys

 

Kuivasilmäisyyden periytyvyydestä ei ole tietoa.

 

Yleisyys

 

Ulkomaisen (Tanska) aineiston perusteella on arveltu kuivasilmäisyydestä kärsivän noin 4 prosenttia väestöstä. Mitä vanhemmasta ikäluokasta on kysymys, sitä suurempi osuus kärsii vaivasta.

 

Ennuste

 

Sairautta ei voi nykyhoidoilla parantaa, mutta oireita voidaan kuitenkin lievittää. Yleensä sairaus ei aiheuta suuria ongelmia, mutta vaikeaksi päästessään se voi johtaa silmän pinnan haavaumiin, joiden hoito voi olla hankalaa. Tällaiset ongelmat ovat kuitenkin melko harvinaisia.

 

Linkit ja viitteet

 

Kuivasilmäisyys (engl.) - 14 vastausta ja kysymystä kuivasilmäisyydestä, kuva

http://www.dryeye.org/patients.htm

Kuivasilmäisyys (engl.) - useampi sivu vastaus-kysymys -tyyppistä kuivasilmäasiaa 

Sjögrenin syndrooma-yhdistys ry - kotisivut 

Kuivasilmäisyys ja Sjögrenin syndrooma - Silmätautien erikoislääkäri Kaisu Kotaniemen luento

 

Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 22.8.2010.