Kymmenissä tuhansissa suomalaiskodeissa saatetaan
arkiaamuisin uutta esikoululaista matkaan. Esiopetus on tohinan arvoista, sillä
se on tärkeä välivaihe päivähoidon ja koulun rajamailla. Eskari antaa
monipuolisesti koulunkäyntivalmiuksia. Se tasaa niitä ja tekee oppilaista
tiedollisesti ja taidollisesti tasavertaisempia suhteessa toisiinsa.
Esiopetus vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa. Opetus
lähtee lapsen omista tarpeista. Leikillä, mielikuvituksella ja vertaisryhmän
tuella saadaan aikaan hyviä tuloksia. Eskari on myös sauma puuttua mahdollisiin
oppimisvaikeuksiin hyvissä ajoin. Monenlaisia vaikeuksia voidaan estää ennalta,
kun niihin voidaan tarttua varhaisessa vaiheessa.
Lapsen sosiaaliseen kehitykseen panostetaan kovasti, sillä
ekaluokka vaatii aimo annoksen sosiaalisia taitoja. Tietoja tärkeämpää on se,
että opitaan oppimaan. Saadaan myönteisiä kokemuksia oppimisesta ja näin
oppimisen ilo kehittyy.
Ekaluokkaa ajatellen keskittymisen, kuuntelemisen ja
hiljaisen pohdiskelun taidot ovat tärkeitä.
Mitä kaikkea esikoululainen sitten oppii?
- kieli
ja vuorovaikutus: Eskariin tullessaan lapset ovat monella viivalla
kielitaidossaan. Toisissa kodeissa puhutaan paljon, luetaan, lauletaan ja
riimitellään runoja. Toisaalla puhutaan vain kun on asiaa. Hyvä kielitaito on
kuitenkin kaiken oppimisen perusta. Esikoulu antaa mahdollisuuden tasata
lähtötilannetta ekaluokalle mennessä.
- matematiikka:
Tutustuttaa aiheeseen, havainnollisten ja käytännönläheisten harjoitusten ja
leikkien avulla. Numerot tulevat tutuksi, vaikkei niillä välttämättä vielä
osaakaan tehdä hienoja laskutoimituksia. Mitataan, luokitellaan, järjestellään
käsitteitä.
- etiikka
ja maailmankatsomus: Hyvä ja paha, oikein ja väärin. Luodaan yhteiselämän
pelisääntöjä ja kiinnitetään huomiota myös hyviin tapoihin. Tutustutaan
uskontoon tai monenlaisiin uskontoihin. Etiikka lähtee oman itsetunnon
kehittämisestä.
- ympäristö-ja
luonnontieto: Tutustuminen ympäristöön ja luontoon lähtee yleensä pienistä
asioista ja lähiympäristöstä. Vuoden kierto ja ihmisen vaikutus ympäristöönsä
tutkitaan monella tavalla. Madot, koppiaiset, veden kiertokulku luonnossa,
lehtien kellastuminen päätyvät tutkinnan kohteiksi.
- terveys:
Säännöllinen päivärytmi, puhtaus ja terveellinen ruoka ovat lapsen terveyden kivijalat.
Lapsi oppii ottamaan itse vastuuta hiljalleen esimerkiksi hampaiden
harjaamisesta.
- fyysinen
ja motorinen kehitys: Riittävä määrä monipuolista liikuntaa kuuluu
päiväohjelmaan. Käden taitoja harjaannutetaan. Perunan kuoriminen tai saksien
käyttö, kengännauhojen solmiminen onnistuvat hiljalleen.
- taide
ja kulttuuri: Musiikki, näytelmät, maalaustaide omin tai vierain käsin
tuotettuna. Lapsen maailmassa taide antaa elämyksiä. Niillä on itseisarvo
sinänsä, ja niiden avulla voidaan opettaa myös muita taitoja. Aakkoslaulut,
syksyn lehtien maalaaminen vesiväreillä, näytelmä peikosta, joka pelkäsi
ihmisiä. Lapsi oppii monia uusia juttuja taiteen avulla aivan kuin huomaamatta.
Aiheeseen liittyviä artikkeleita:
Kannattaako koulun aloitusta lykätä?
Lapsi aloittaa päiväkodin
Millainen ympäristö estää lapsen luovuutta?
Käytännön helpotusta koulun alkuun