Triglyseridit: Iso rasvainen ongelma

Tämä unohdettu rasva aiheuttaa sekaannusta ja sydäntauteja.

Miksi kaikkein tavallisin ruoassa ja verenkierrossa esiintyvä rasvan muoto on kaikkein ylenkatsotuin? Triglyseridit ovat jääneet LDL- ja HDL-kolesterolin varjoon, koska niiden täsmällinen osuus sydäntaudeissa on edelleenkin mysteeri.

Tämä käsitys on muuttumassa. Tutkijat ovat pääsemässä jyvälle siitä, miten triglyseridit vaikuttavat ateroskleroosissa. Tämä valtimoita ahtauttava prosessi on monen sydäntaudin perimmäinen syy. Uusi tieto saattaa muuttaa tapaa, jolla triglyseridejä mitataan ja käsitystä siitä, milloin ongelmaa pitäisi hoitaa.

Triglyseridien ongelma

Hyvillä rasvoilla, pahoilla rasvoilla ja rasvoilla siltä väliltä on yksi yhteinen ominaisuus: Niissä kaikissa on triglyseridejä. Nämä hiukkaset koostuvat kolmesta rasvahappoketjusta, joita yhdistää glyseroli-niminen alkoholi. Kun ihminen syö juustohampurilaisen, ruoansulatuselimistö pilkkoo lihan ja juuston triglyseridit yksittäisiksi rasvahapoiksi. Nämä ovat riittävän pieniä päästäkseen suolen enterosyyteiksi kutsuttuihin soluihin. Enterosyytit yhdistävät rasvahapot uusiksi triglyserideiksi, pakkaavat ne proteiinin ja kolesterolin kanssa jättiläismäisiksi hiukkasiksi, joita kutsutaan kylomikroneiksi ja vapauttavat ne verenkiertoon. Kylomikronit kuljettavat triglyseridejä kudoksiin, missä ne muutetaan energiaksi tai varastoidaan. Maksakin pakkaa triglyseridejä isoimmiksi hiukkasiksi, joita kutsutaan VLDL-hiukkasiksi.

Luovuttaessaan rasvansa kehon soluille kylomikronit ja VLDL-hiukkaset kutistuvat muuttuen tiheämmiksi, runsaasti kolesterolia sisältäviksi hiukkasiksi. Yksi näistä on hanakasti valtimoiden seinämiin takertuva LDL. Tämä on tärkeä varhaisvaihe prosessissa, joka johtaa kolesterolin kertymiseen valtimoihin.

Muuntuminen LDL-kolesteroliksi ei ole ainoa veren suuren triglyseridipitoisuuden aiheuttama ongelma. Mitä enemmän triglyseridejä on, sitä vähemmän HDL-kolesterolia elimistö tuottaa. Tämä on ongelma, koska juuri HDL pyydystää LDL-kolesterolia verestä ja valtimoiden seinämistä.

Mittaaminen

Triglyseridien määrä verenkierrossa kohoaa ja laskee päivän mittaan. Rasvaisen aterian jälkeen veren triglyseridipitoisuus voi olla niin suuri, että veri näyttää maitomaiselta. Muutaman tunnin kuluttua triglyseridit ovat suureksi osaksi hävinneet. Lääkärit ovat perinteisesti mitanneet triglyseridejä 12 tunnin paaston jälkeen, jotta juuri syöty ruoka ei vaikuttaisi tuloksiin. Tavanomainen luokitus perustuu näihin paastoarvoihin (katso ”Triglyseridiluokitus”).

Triglyseridiluokitus

Luokka

Veren triglyseridit*
Normaali Alle 1,70
Lievästi kohonnut1,70 – 2,25
Korkea2,25 – 5,65
Hyvin korkeaYli 5,65

*arvot millimooleina litraa kohti (mmol/l)

Lähde: National Cholesterol Education Program

 
  

Kaksi JAMA-lehdessä julkaistua tutkimusta viittaa siihen, että triglyseridien mittaaminen 2 - 4 tuntia aterian jälkeen kuvastaisi paremmin niiden sydän- ja verisuonivaikutuksia.

Niistä toisessa seurattiin yli 14 000 tanskalaista yli 25 vuoden ajan. Naiset, joiden ilman paastoa mitatut triglyseridiarvot olivat tutkimuksen alkaessa korkeimmat, kuolivat viisi kertaa todennäköisemmin sydäninfarktiin tai muuhun sydän- ja verisuonitapahtumaan kuin ne, joiden arvot olivat matalimmat. Miesten osalta korkeat trigyseridiarvot kaksinkertaistivat riskin. Toisessa, Harvardin yliopiston tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa, seurattiin 26 000 naista yli kymmenen vuoden ajan. 2 – 4 tuntia aterian jälkeen mitatut triglyseridiarvot, mutta eivät paastoarvot, olivat yhteydessä sydäninfarkteihin ja muihin sydän- ja verisuoniongelmiin.

On mahdollista, että henkilöt, joiden elimistö ei pääse riittävän nopeasti triglyserideistä eroon, altistuvat niiden tiheille, aterogeenisille sivutuotteille kauemmin kuin ne, jotka pääsevät niistä nopeammin eroon. On myös mahdollista, että triglyseridien viipyminen verenkierrossa on merkki siitä, että lihakset ja muutkin kudokset ovat muuttumassa insuliiniresistenteiksi.

Triglyseridejä lisäävät tekijät

Rasvainen ruoka ei ole ainoa syy veren korkeaan triglyseridipitoisuuteen. Muita syitä ovat esimerkiksi:

Myös perinnöllisyydellä on osuutensa. Joidenkin henkilöiden triglyseridit ovat koholla perinnöllisten sairauksien takia. Tällaisia ovat mm. familiaalinen kombinoitu hyperlipidemia sekä familiaalinen hypertriglyseridemia.

Hyvin korkeat triglyseridiarvot

Kun triglyseridien paastoarvo on yli 5,65 mmol/l, sydämen ja verisuoniston lisäksi muutkin  elimet ovat vaarassa. Haimatulehdus kehittyy usein triglyseridien ylittäessä 11,3 mmol/l. Triglyseridiarvojen lähestyessä 22,5 millimoolia litrassa maksaan ja verkkokalvoon saattaa kertyä haitallisia määriä rasvaa. Ne voivat myös käynnistää kutiavien, näppylämäisten ksantoomien kehittymisen käsiin, käsivarsiin, alaraajoihin ja pakaroihin.


Jos potilaalla todetaan hyvin korkeat triglyseridiarvot, on selvitettävä mahdollisia perintötekijöihin, sairauksiin ja lääkitykseen liittyviä syitä tähän. Hyvin korkeiden triglyseridiarvojen hoito käsittää tavallisesti hyvin vähärasvaisen ruokavalion (alle 15 % ruoan energiasta rasvoista), triglyseridejä alentavan lääkityksen ja alkoholin välttämisen kokonaan.


 

Triglyseridejä alentavat lääkkeet

 
LääkeryhmäVaikutus triglyserideihinMuut vaikutuksetYleisimmät haittavaikutukset
Statiini↓ 10 – 50 %*↓ LDLLihaskivut
Niasiini↓ 20 – 35 %*↓ LDL, ↑ HDLKasvojen punoitus
Fibraatit↓ 25 - 50 %↑ LDL, ↑ HDLMahaärsytys
Kalaöljy↓ 20 - 50 %↓ LDL, ↑ HDLKalan maku ja kalanmakuiset röyhtäykset
*Statiinista ja annostuksesta riippuen 

Mitä haittaa niistä on?

Triglyseridejä on jo kauan pidetty taka-alalla osittain siksi, että niiden täsmällinen yhteys sydäntauteihin on ollut epäselvä. Joissakin tutkimuksissa yhteys on osoitettu, toisissa ei. Viimeisimmässä meta-analyysissä, joka julkaistiin vuonna 2007 Circulation-lehdessä, yhdistettiin tulokset 29 tutkimuksesta, joihin oli osallistunut yli 260 000 henkilöä. Tämän tutkimusraportin mukaan henkilöt, joiden triglyseridit olivat koholla, sairastuivat keskimäärin kymmenen vuoden aikana 70 % todennäköisemmin sydäntautiin kuin ne, joiden triglyseriditaso oli normaali. Osa tästä riskin lisääntymisestä kuitenkin katosi, kun korkea LDL, matala HDL ja muitakin sydäntautien riskitekijöitä otettiin huomioon.

Tässä kiteytyy triglyserideihin liittyvä voimakas ristiriitaisuus. Ovatko ne itsessään haitallisia vai kuvastavatko ne vain muita ongelmia? Kysymykseen on vaikea saada vastausta, koska kohonnut veren triglyseridipitoisuus on usein vain osa ongelmien kasaumaa, johon kuuluvat myös matala HDL, kohonnut verenpaine, kohonnut verenglukoosi ja vyötärölihavuus. Nämä kulkevat niin usein käsi kädessä, että niitä yhdessä kutsutaankin metaboliseksi oireyhtymäksi.

Kohonnut veren triglyseridipitoisuus voi myös olla kuin yksinäinen susi. Yksinkin esiintyessään triglyseridit altistavat sydäntaudeille.

Kohonneiden triglyseridiarvojen hoitaminen

Kun kohonneeseen veren triglyseridipitoisuuteen liittyy myös kohonnut LDL ja matala HDL, mikä on tavallista, triglyseridejä ei lähdetä ensimmäisenä alentamaan. Suositusten mukaan ensin pyritään alentamaan LDL-kolesterolia, yleensä statiinilla. Sen jälkeen pyritään vaikuttamaan triglyserideihin ja HDL-kolesteroliin. Elleivät triglyseridiarvot ole hyvin korkeita, hoito kannattaa aloittaa elintapamuutoksilla, joilla voidaan merkittävästikin alentaa triglyseridejä.

- Haitallisia rasvoja kannattaa varoa. Tyydyttyneen rasvan (punainen liha ja täysrasvaiset maitotuotteet) ja transrasvojen (ravintoloiden friteerattu ruoka ja teollisesti valmistetut leipomotuotteet) vähentäminen voi alentaa triglyseridiarvoja.

- Hyviä hiilihydraatteja kannattaa suosia. Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit (valkoinen leipä, valkoinen riisi, maissihiutaleet ja sokeroidut virvoitusjuomat) kohottavat herkästi triglyseridejä. Kokojyväviljan käyttöä lisäämällä ja sokeroituja virvoitusjuomia välttämällä triglyseridiarvoja voi alentaa.

- Alkoholin kulutusta kannattaa vähentää. Kohtuullinen alkoholinkäyttö on hyväksi sydämelle. Alkoholi kohottaa kuitenkin dramaattisesti joidenkin henkilöiden triglyseridiarvoja. Ainoa keino saada selville, reagoiko tällä tavalla alkoholiin, on lopettaa alkoholinkäyttö kokonaan muutamaksi viikoksi ja mittauttaa sen jälkeen uudelleen triglyseridit.

- Kalaa kannattaa suosia. Lohen, tonnikalan, sardiinien ja muiden rasvaisten kalojen omega-3-rasvat saattavat alentaa triglyseridejä. Kalaa kannattaisi syödä kaksi kertaa viikossa.

- Ihannepainoon kannattaa pyrkiä. Kun ylipainoiset laihduttavat painostaan 5 – 10 %, triglyseridit voivat alentua. Isompi painonpudotus voi tehota tätäkin paremmin.

- Liikunnan lisääminen on hyväksi. Liikunta alentaa triglyseridejä ja kohottaa HDL-kolesterolia.

Tupakointi kannattaa lopettaa. Tupakointi ei ole hyväksi veren triglyseridipitoisuudelle eikä muutenkaan.

Entä lääkkeet?

Kohonneiden triglyseridiarvojen alentamiseksi kannattaa ensin kokeilla elintapamuutoksia, mutta kaikille ne eivät riitä, vaan tarvitaan myös lääkkeitä. Näistä neljä tärkeintä ovat statiinit, niasiini, fibraatit ja kalaöljy.

Kohonneet triglyseridiarvot kulkevat tavallisesti käsi kädessä kohonneen LDL-kolesterolin kanssa, joten monet lääkärit suosittelevat yhdistämään statiinin johonkin kolmesta muusta vaihtoehdosta. Jokaisella lääkkeellä on omat haittansa ja rajoituksensa. Kaikki eivät siedä niasiinia, koska se saa ihon punoittamaan. Kerran päivässä otettava, hitaasti imeytyvä reseptilääke voi lieventää tätä ongelmaa. Fibraatti yhdessä statiinin kanssa voi puolestaan aiheuttaa lihasongelmia. Kalaöljy (2 – 4 grammaa päivässä) saattaa lisätä verenvuotoriskiä, joten varfariinia käyttävien on käytettävä kalaöljyä varovaisesti.

Useissa meneillään olevissa tutkimuksissa selvitetään näiden yhdistelmien vaikutuksia triglyserideihin ja sydäntautiriskiin.

Triglyseridejä ei saa laiminlyödä

Elimistö tarvitsee jonkin verran triglyseridejä toimiakseen kunnolla. Liian suuri määrä niitä voi kuitenkin altistaa sydäntaudille tai pahentaa sellaista. Tasapainon löytäminen saattaa olla työlästä.

Jotkut lääkärit eivät juurikaan kiinnitä huomiota kohonneisiin triglyseridiarvoihin, elleivät ne ole hyvin korkeita. Tämä ei kuitenkaan ole järkevää. Jos triglyseridiarvot ovat korkeita (yli 2,25 mmol/l), niitä kannattaa yrittää alentaa ruokavaliomuutoksilla, lisäämällä liikuntaa ja käyttämällä tarvittaessa triglyseridejä alentavaa lääkitystä. Kaikki nämä voivat parantaa sydänterveyttä.

Copyright © 2008 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.







Lisätietoja:

Lääkärikirja: Aikuisten lihavuus

Lääkärikirja: Alkoholismi

Lääkärikirja: Diabetes, tyyppi 2

Lääkärikirja: Kolesteroli

Lääkärikirja: Sydäninfarkti

Lääkärikirja: Tupakointi

Terapiaryhmä: Sydän- ja verisuonitaudit

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.