Jännityspäänsäryn oireet

OireetMitä jännityspäänsärky on?

Jännityspäänsärky eli tensiopäänsärky on yleisin varsinainen päänsärkytyyppi. Sitä esiintyy 30-78%:lla väestöstä. Oireyhtymän syntymekanismista ei olla täysin selvillä. Ääreishermoston kipumekanismit vaikuttavat todennäköisimmen jaksottaisessa jännityspäänsäryssä, kun taas kroonisessa jännityspäänsäryssä keskushermoston kipumekanismeilla on merkittävämpi osuus. Laukaisevana osatekijänä voi pitää lihasjännitystä, mutta sen taustalla voivat olla moninaiset syyt, kuten yksipuoliset työasennot tai liikunnan puute, mutta myös stressi tai masennus. Kuten migreeni, myös jännityspäänsärky on naisilla yleisempi kuin miehillä.

Jännityspäänsärky voi esiintyä jaksottaisena tai se voi olla kroonistunut. Kroonisena jännityspäänsärkyä pidetään, jos särkypäiviä on yli 15 kuukaudessa.

Jännityspäänsärystä kärsii lähes joka kolmas suomalainen aikuinen. Tähän sisältyvät sekä lihasten jännityksestä johtuvat että henkisestä jännittyneisyydestä johtuvat päänsäryt. Usein krooninen jännityspäänsärky esiintyy migreenin kanssa samalla potilaalla. Tällöin on päänsärkypäiväkirjan pitäminen ensiarvoisen tärkeää, jotta päästään parhaaseen mahdolliseen hoitotulokseen ja vältytään särkylääkepäänsäryltä.

Kallon ja niskan lihaksissa tunnustelemalla havaittava jännittyneisyys ja tunnusteluarkuus ei aina käy yksiin jännityspäänsäryn esiintymisen kanssa. Jännityspäänsärky (jaksottainen ja kroonillinen) onkin jaoteltu tunnusteluarkuuden suhteen positiiviseen ja negatiiviseen. Tärkeintä on päänsäryn luonne ja esiintymistiheys.

Jännityspäänsäryn oireet

Jännityspäänsärylle on tyypillistä molemmin puolin päätä tuntuva puristava tai kiristävä, voimakkuudeltaan lievä tai kohtalaisen kova särky, jota liikunta ei pahenna.

Jännityspäänsärkyä kuvaillaan varsin vaihtelevasti: puristus, kiristys, jomotus, paineen tunne, vihlominen, repiminen ja tuikkiminen. Tuntemukset ovat yleensä molemminpuolisia mutta ne voivat olla myös toispuolisia. Huimausta, keinuttavaa epävarmuuden tunnetta, korvien huminaa sekä yläraajojen ja kasvojen vaihtelevia puutumistuntemuksia voi esiintyä. Joillakin voi olla sekamuotoinen päänsärky, niin että jännityspäänsäryn ohessa on myös migreeniin sopivia särkyjä. Lääkärin tutkiessa päänsärkypotilasta huomiota kiinnitetään myös masennusoireisiin, paniikkituntemuksiin, unihäiriöihin sekä selvitetään myös elämäntilanne, jossa voi olla päänsärkyä selittäviä seikkoja. Lääkäri poissulkee oireiden taustalla olevien muiden sairauksien mahdollisuuden.

Jännityspäänsäryn oireita ovat

  • Vähitellen iltaa kohti paheneva tasainen, pantamainen, puristava tai kiristävä särky
  • Kipu paikallistuu erityisesti ohimoille, takaraivolle tai päälaelle ja on yleensä molemminpuolista, mutta voi olla toispuoleistakin.
  • Päänahka voi olla paikallisesti kosketusarka, päälaella voi esiintyä vihlaisevia, repiviä kipuja.
  • Toisinaan esiintyy käsien yöllistä puutumista.
  • Istuessa tai seisomaan noustessa huimaa, tasapaino tuntuu katoavan hetkellisesti.
  • Masennustyyppistä unihäiriötä voi esiintyä.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Haluatko kuulla terveydenhuollon ammattilaisen mielipiteen tai uusia reseptin?

Verkkovastaanotolla (hinta 9,90 € Kela-korvauksen jälkeen) saat heti yhteyden paikalla olevaan asiantuntijaan pikaviestin tai videochatin välityksellä.

Mikäli et tarvitse vastausta heti, voit lähettää kysymyksen jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista. Kysy asiantuntijalta

Siirry verkkovastaanotolle

Lataa Meedocin sovellus

Get it on Google Play

Yhteistyössä Meedoc

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuoltoalan ammattilaisen vastaanotolle valitsemallesi lääkäriasemalle.

Ajan varaaminen palvelun kautta on maksutonta.

Ajanvaraukseen

Yhteistyössä Tohtorille.fi

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.