Alaselkäkipu | Terve.fi
Artikkeli
Alaselkäkipu
Lue lisää aiheesta: Kipu

Alaselkäkipu ei ole itsenäinen sairaus vaan oire, jonka taustalla voi olla hyvin monenlaisia syitä. Alaselkäkipuoireen aiheuttajana voi olla tuki- ja liikuntaelimistöperäiset syyt, kuten lihakset, nivelten tukirakenteet sekä nivel- ja luustoperäiset aiheuttajat. Taustalla voi olla myös hermoperäisiä, sisäelinperäisiä ja psykologisia tekijöitä. Myös aineenvaihdunnan sairaudet, kuten osteoporoosi sekä synnynnäiset rakenteelliset syyt voivat aiheuttaa alaselkäkipua. Osaan alaselkäkivuista oireen aiheuttajaa ei löydy.

Alaselkäkipu voi johtua tuki- ja liikuntaelimistön iän mukanaan tuomista rappeumamuutoksista, kudosärsytyksestä, vammoista, leikkauksista tai tulehduksesta. Myös hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet voivat aiheuttaa kipuoiretta.

Oireiden keston mukaan alaselkäkipu jaetaan usein äkilliseen tai pitkäaikaiseen, jonka rajana pidetään tavallisesti kolmea kuukautta. Osalla alaselkäkipu saattaa olla pysyvä ongelma.

Selän nikamavälilevyn pullistumasta eli iskias-oireyhtymästä löydät lisätietoa toisaalta tässä sivustossa.

Oireet

Nimensä mukaisesti, tavallisin ja merkittävin oire alaselkäkivussa on kipu. Useimmiten alaselkäkipu alkaa äkillisesti ja paikallistuu alaselän alueelle. Vähitellen alkavien ja pahentuvien kipujen taustalla olevat sairaudet ovat useimmiten luonteeltaan erilaisia, kuin äkillistä alaselkäkipua aiheuttavat.

Lantion alueelle tai jalkaan säteilevä kipu, lihasvoiman heikentyminen sekä tuntomuutokset saattavat olla välilevyperäisiä, tai liittyä muihin jalkaan menevien hermojen tai hermojuurten ongelmiin. Voimakas kipu, äkillisesti ilmaantunut takapuolen ja sukuelinten tunnottomuus, jalan lihasvoiman heikentyminen sekä virtsan ja ulosteen pidätyskyvyn muutokset voivat vaatia pikaista leikkaushoitoa.

Diagnoosi

Alaselkäkivun diagnoosi perustuu varsin pitkälle potilaan kuvaamiin oireisiin sekä lääkärin tekemään tutkimukseen. Niiden perusteella tehdään diagnoosi todennäköisestä alaselkäkivun aiheuttajasta ja tämän perusteella mahdollisesti tarvittavasta hoidosta. Voimakkaiden ja hälyttävien oireiden yhteydessä arvioidaan myös päivystyksellisten lisätutkimusten tarvetta.

Jos oireet eivät rauhoitu kuukauden – puolentoista kuluessa, on usein tarpeen harkita lisätutkimuksia. Samoin menetellään oireiden uusiutuessa. Pitkittyneen alaselkäkivun selvittelyssä perustutkimuksiin kuuluu lannerangan röntgentutkimus. Samalla mietitään myös sairauskohtaisesti laboratoriotutkimusten ja muiden kuvantamistutkimusten tarvetta.

Yleisyys ja ennuste

Alaselkäkipu on eräs tavallisimmista kipuongelmista. Eri arvioiden mukaan 60-90 % kärsii alaselkäkivusta jossakin elämänsä vaiheessa. Suurin osa alaselkäkivuista helpottuu itsestään päivien tai muutaman viikon kuluessa. Äkillisistä selkäkivuista jopa 30 % muuttuu pitkäaikaiseksi ongelmaksi ja puolella aikuispotilaista selkäkipujaksot toistuvat. Ongelmien pitkittyminen on tavallisempaa silloin kun selkäkipuun liittyy säteilykipu polven alapuolelle.

Riskitekijöinä selkäongelmille ovat selkää kuormittava työ, tupakointi, selän tapaturmat sekä runsas autolla ajo. Hyvä selkälihasten kunto näyttää vähentävän selkäkipujen riskiä.

Hoito

Alaselkäkivun hoito voidaan jakaa äkillisen ja pitkäaikaisen alaselkäkivun hoitoon. Varsin suuri osa alaselkäkivuista rauhoittuu itsestään viimeistään muutaman viikon kuluessa. Äkillisen alaselkäkivun hoito on varsin pitkälle oireenmukaista hoitoa eli käytännössä kipuoireen hoitoa. Vahvin näyttö äkillisen alaselkäkivun hoidossa on tulehduskipulääkkeiden käytöstä. Näiden lääkkeiden tehoa voidaan tarvittaessa lisätä yhdistämällä lääkitys vahvempiin kipulääkkeisiin eli tavallisimmin mietoihin opioideihin. Opioideista löydät lisätietoa toisaalta tästä sivustosta. Lihaksia rentouttavien lääkkeiden teho ei yleensä ole yhtä vakuuttava kuin tulehduskipulääkkeiden.

Osa potilaista hyötyy fysioterapeuttisista hoitokeinoista. Äkillinen tunto- ja toimintahäiriöitä aiheuttava välilevyn pullistuma voi vaatia myös leikkaushoitoa. Normaaleihin toimintoihin palaaminen on suositeltavampaa ja nopeammin oireita helpottavaa kuin vuodelepo.

Pitkittyneen ja pitkäaikaisen alaselkäkivun hoidossa korostuu kuntoutuksellisten keinojen merkitys. Lääkehoidossa tulehduskipulääkkeet ja näihin tarvittaessa yhdistetyt miedot opioidit ovat edelleen hyviä valintoja. Hermoperäisissä, jalkaan tai lantion alueelle säteilevissä alaselkäkivuissa, osa potilaista saa tulehduskipulääkkeitä paremman avun hermoperäisen kivun hoitoon käytettävistä valmisteista, kuten amitriptyliinistä sekä epilepsialääkkeistä, kuten gabapentiinistä. Lupaavia tuloksia on saatu myös lamotrigiinilla.

Muilla näytön omaavilla hoidoilla, kuten lihaskuntoharjoitteilla ja psykologisilla lähestymistavoilla, on saatu kohtalaisen hyviä tuloksia. Pitkäaikaisen selkäkipupotilaan hoito tulisi suunnitella ja toteuttaa moniammatillisesti useiden erikoisalojen yhteistyöllä. Fysioterapeuttisten keinojen tehosta on näyttöä, erityisesti, jos nämä hoidot yhdistetään potilaan omatoimiseen harjoitteluun.

Perussyyn selvittely tähtää myös erityisempien hoitokeinojen löytämiseen, joista osa on leikkaushoitoja sekä erilaisia puudutushoitoja.

Lääkehoidot ja puudutushoidot tulisi yhdistää aina kuntouttaviin toimenpiteisiin. Stimulaatiohoidoista, kuten TNS-hoidosta ja akupunktiohoidoista, hyötyy osa potilaista vaikka isoissa tutkimuksissa hyötyä ei ole pystytty todentamaan.

Lähteet:

Milne, S; Welch, V; Brosseau, L; Saginur, M; Shea, B; Tugwell, P; Wells, G. Transcutaneous electrical nerve stimulation (TENS) for chronic low-back pain. The Cochrane Database of Systematic Reviews. Vol 4. 2004.

van Tulder, MW; Scholten, RJPM; Koes, BW; Deyo, RA. Non-steroidal anti-inflammatory drugs for low-back pain. The Cochrane Database of Systematic Reviews. Vol 4. 2004.

van Tulder, MW; Cherkin, DC; Berman, B; Lao, L; Koes, BW. Acupuncture for low-back pain. The Cochrane Database of Systematic Reviews. Vol 4. 2004.

Furlan, AD; Brosseau, L; Imamura, M; Irvin, E. Massage for low-back pain. The Cochrane Database of Systematic Reviews. Vol 4. 2004.

Tulder MW, van; Touray, T; Furlan, AD; Solway, S; Bouter, LM. Muscle relaxants for non-specific low-back pain. The Cochrane Database of Systematic Reviews. Vol 4. 2004.

van Tulder, MW; Malmivaara, A; Esmail, R; Koes, BW. Exercise therapy for low-back pain. The Cochrane Database of Systematic Reviews. Vol 4. 2004

Selkäsairaudet-konsensuskokouksen hoitosuositusryhmä. Alaselän sairauksien hoitosuositus. Duodecim 19. 1998.
Loeser j, Bigos S, Fordyck W, Volinn E. Low Back Pain. Kirjassa. The Management of Pain. Ed J Bonica 2nd ed 1990. Lea & Fabiger Pennsylvania USA

Lue lisää:

Lääkärikirja: Kipu, oireet ja hoito

Kipeän selän jumppausohjeet

Selkäkipu: lääkärin neuvot kotihoitoon

Akuutin eli äkillisen kivun hoito (selkäkipu)

Tällainen venyttely auttaa selkäkipuun

Kirjoittaja
Ari-Matti Huotari

anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidon erityispätevyys

Jaa artikkeli: 
Artikkeli
Huono työasento aiheuttaa kipuja
Työtä tehdessä on melko tavallista, että ihmiselle voi tulla kipuja eri puolille kehoa. Tyypillisiä työhön liittyviä kipuja ovat selän- ja...
Artikkeli
Alaselkäkipu
Alaselkäkipu ei ole itsenäinen sairaus vaan oire, jonka taustalla voi olla hyvin monenlaisia syitä. Alaselkäkipuoireen aiheuttajana voi olla tuki-...
Artikkeli
Selkää särkee, mikä avuksi?
Melkein kaikki suomalaiset kärsivät selkäkivuista jossain elämänvaiheessa. Suurin osa selkäkivuista paranee onneksi itsestään, mutta osalla kipu...
Artikkeli
CRPS eli monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä
CRPS (Complex Regional Pain Syndrome) on määritelty kivuliaaksi oireyhtymäksi, jossa oireina ovat alueellinen kipu, tuntomuutokset sekä autonomisen...

Viimeisimmät keskustelut

Artikkeli
Äkillinen kipu on elimistön normaali reaktio kudosten vaurioon tai ärsytykseen...
Artikkeli
Selkäkipu on erittäin yleinen vaiva. Melkein kaikki suomalaiset kärsivät...

Viimeisimmät blogikirjoitukset