Keuhkokuume | Terve.fi
Artikkeli
Keuhkokuume
Lue lisää aiheesta: Keuhkokuume

Keuhkokuume eli pneumonia on keuhkokudoksen tulehdus, joka on ns. alahengitystietulehdus. Vuosittain keuhkokuumeeseen sairastuu Suomessa 50 000 - 60 000 henkilöä. Keuhkokuumeeseen liittyy myös kuolleisuutta. Keuhkokuumeeseen kuolee Suomessa vuosittain yli 2 000 henkilöä, joista suurin osa on yli 50-vuotiaita. Keuhkokuumeen tyypillisiä oireita ovat kuume ja horkka, yskä, hengenahdistus sekä pistävä rintakipu. Vanhuksilla yleistilan lasku voi olla merkki keuhkokuumeesta.

 

Keuhkokuumeelle alttiita ryhmiä ovat:

 

 

Tavallisin sairaalan ulkopuolella saadun bakteeriperäisen keuhkokuumeen (=avohoitopneumonia) aiheuttaja on pneumokokki-bakteeri, mutta useat muutkin bakteerit aiheuttavat keuhkokuumetta. Myös virukset aiheuttavat osan keuhkokuumeista. Sairaalassa alkunsa saanut nk. sairaalapneumonia on yleinen varsinkin huonokuntoisilla potilailla ja pitkään tehohoidossa olleilla. Sairaalapneumonian aiheuttaja voi olla elimistön normaaliin bakteerikasvustoon kuuluva mikrobi.

 

Oireet

 

Tyypillisiä keuhkokuumeen oireita ovat kuume ja horkka, yskä, märkäiset yskökset, hengenahdistus sekä pistävä rintakipu. Kaikkia oireita ei kuitenkaanaina esiinny ja esimerkiksi vanhuksilla näkyvimpinä oireina voivat olla sekavuus ja vatsaoireet. Yleistilan äkillinen huononeminen ja perussairauden paheneminen voivat myös olla merkkinä keuhkokuumeesta. Nimestä huolimatta kuume voi keuhkokuumeesta puuttua jopa 30 prosentilta erityisesti iäkkäistä potilaista. Potilaan tilaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon ikä ja mahdolliset keuhkokuumetta pahentavat perussairaudet. Keuhkokuumeen aiheuttajaa ei voi päätellä oirekuvan perusteella.

 

Aiheuttaja

 

Keuhkokuumeen aiheuttaja riippuu oleellisesti siitä, onko potilas saanut tartunnan sairaalan ulkopuolella vai sairaalassa. Avohoitopneumonian tavallisin aiheuttaja on pneumokokki. Pneumokokkikeuhkokuumeelle on tyypillistä oireiden nopea alku ja korkea kuume. Etenkin alle 45-vuotiailla yleisiä aiheuttajia ovat myös mykoplasma ja klamydiabakteerit. Mykoplasma-bakteerin aiheuttamia keuhkokuumeita esiintyy yleensä epidemioina. Lapsilla ja nuorilla avohoitopneumonian aiheuttaja on usein myös virus. Viruskeuhkokuumeita esiintyy etenkin talvisin influenssaepidemioiden aikana.

 

Sairaalassa alkaneen keuhkokuumeen eli nk. sairaalapneumonian tärkeimpiä aiheuttajia ovat gram-negatiiviset sauvabakteerit. Pneumonian aiheuttaja riippuu sairaalassa usein potilaan perussairaudesta ja keuhkokuumeelle altistavista tekijöistä, joita ovat mm. mahansisällön sisään hengittäminen (aspiraatio), leikkaukset ja pitkät tehohoitojaksot. Immuunivajauksesta kärsiville potilaille keuhkokuumeen voi aiheuttaa elimistön normaaliin bakteerikasvustoon kuuluva mikrobi.

 

Diagnoosi

 

Keuhkokuumeen jäljille johdattavat oireet, lisäksi tutkimuksissa kiinnitetään huomiota keuhkoista mahdollisesti kuuluviin rahinoihin ja ritinöihin sekä yleistilaan, hengitystiheyteen ja hengenahdistukseen. Keuhkokuumeen diagnosointi perustuu keuhkojen röntgenkuvaukseen. Keuhkokuumeen diagnosoinnin yhteydessä otettuihin laboratoriotutkimuksiin kuuluvat yleensä S-CRP- ja PVK-tutkimukset. Koholla olevat tulehdusarvot (CRP) tukevat keuhkokuumediagnoosia.On kuitenkin muistettava, että rajun taudin alkuvaiheessa CRP-arvo ei vielä välttämättä ole ehtinyt nousta.

 

Aiheuttajamikrobin tunnistamista ei avohoitopneumonioissa tarvita ennen hoidon aloittamista, koska aloitetun antibioottihoidon tulee aina tehota pneumokokkiin, joka on keuhkokuumeen yleisin aiheuttaja.Sairaalaolosuhteissa mikrobiologista diagnostiikkaa käytetään tilanteen mukaan tarvittaessa.

 

Hoito

 

Keuhkokuumeen diagnosoinnin lisäksi on arvioitava taudin vaikeusaste, joka vaikuttaa siihen, voidaanko hoito toteuttaa avohoidossa vai onko potilasta hoidettava, ainakin aluksi, sairaalassa. Sairauden vaikeusasteen lisäksi potilaan kotiolosuhteet tai muut sairaudet voivat vaikuttaa siihen, että hoidon toteuttaminen kotona ei onnistu.

 

Keuhkokuumetta hoidetaan antibiooteilla. Antibiootti valitaan kokemuspohjaisesti, koska aiheuttajamikrobia ei voi luotettavasti päätellä oireiden ja kliinisten löydösten perusteella. Lääkkeen tulee aina tehota pneumokokkiin. Mikäli potilaan tilanne ei kohene 2-4 vrk:n kuluessa ensisijaisella antibioottihoidolla, suositellaan sen lisäksi aloittamaan keuhkoklamydiaan ja mykoplasmaan tehoava lääke. Yleensä avohoitopneumonian hoidossa käytetty antibioottikuuri kestää vähintään 5-7 vuorokautta, tarvittaessa pitempään.

 

Potilasohje

 

Seuranta

 

Mikäli keuhkokuume hoidetaan avohoidossa, potilaalle tulee järjestää seuranta ja mahdollisuus yhteydenottoon, mikäli oireet pahenevat tai eivät muutamassa päivässä lievity. Taudin paranemisen jälkeen keuhkojen kontrolliröntgenkuva otetaan noin 8 viikon kuluttua. Tupakoimattomilla, alle 50-vuotiailla potilailla, joilla hoitovaste on ollut hyvä, ei keuhkojen kontrolliröntgenkuvausta välttämättä tarvita.

 

Periytyvyys

 

Keuhkokuume ei periydy.

 

Yleisyys

 

Keuhkokuumeen esiintyvyys on Suomessa 12-13 tapausta vuodessa / 1 000 asukasta.

 

Ennuste

 

Keuhkokuume on tärkein tulehduksista johtuva kuolinsyy Suomessa. Vuosittainen kuolleisuus on alle 60-vuotiaiden aikuisten keskuudessa 6 / 1 000 keuhkokuumeeseen sairastunutta. Vastaava luku yli 60-vuotiailla on 20 / 1000. Jos keuhkokuume vaatii tehohoitoa, on kuolleisuus 20-50 prosenttia.

 

Katso TerveTV:n videot keuhkokuumeesta:

 

Linkit

 

Keuhkokuume-potilasohje

 

Keuhkokuume ja sairaalahoito - kirjallisuuskatsaus, Oy

 

Keuhkokuumesta englanniksi - MedlinePlus

 

Keuhkokuume - Reuters Health (eng)

 

Viitteet

 

YKT - Keuhkokuume, 2001

 

Therapia Fennica, 1997

 

Meilahden Akuuttihoito-opas 2001

 

Pirjo Säynäjäkangas, Keuhkokuumeen määritelmä ja luokittelu

 

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Keuhkokuumeen hoito. Käypä hoito -suositus. Päivitetty 28.8.2008. www.kaypahoito.fi

 

Tarkastajalääkäri on tarkastanut artikkelin sisällön 29.3.2011

Kirjoittaja
Asla Kerola

työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri

Jaa artikkeli: 
Artikkeli
Keuhkokuume-tietopaketti
Virusflunssien ja influenssan vakavin komplikaatio ja jälkitauti on keuhkokuume eli pneumonia. Keuhkokuumeen ja äkillisen keuhkoputkentulehduksen...
Artikkeli
Kuumeeton keuhkokuume
Pääsääntöisesti keuhkokuume eli pneumonia on aina kuumeinen. Kuume on sairauden tyyppioire ja se nousee usein nopeasti. Taudinaiheuttajasta riippuen...
Artikkeli
Lapsen keuhkokuume
Milloin lääkärin hoitoon Vie lapsi lääkäriin välittömästi tai soita hätänumeroon 112 jos: Lapsellasi on korkea kuume ja hengitys on nopeaa tai...
Artikkeli
Kipua rinnassa: sydänkohtaus vai jotain muuta?
Polttava tunne rinnassa ei tunnu loppuvan ja pahenee ajan kuluessa. Onko kyseessä sydänkohtaus vai jotain muuta? Tätä harmillisen hankalaa kysymystä...

Viimeisimmät keskustelut

Artikkeli
Keuhkoputkitulehdus eli bronkiitti on virusinfektion yhteydessä yleinen alle 2-...
Artikkeli
Virusflunssien ja influenssan vakavin komplikaatio ja jälkitauti on keuhkokuume...

Viimeisimmät blogikirjoitukset