Keuhkoahtaumatauti

Keuhkoahtaumatauti eli lyhennettynä KAT tai COPD, on keskeinen sairastavuutta ja kuolemia aiheuttava sairaus Suomessa. COPD tarkoittaa sairautta, jossa on vaihtelevasti mukana kolme tekijää: krooninen keuhkoputkitulehdus, emfyseema eli keuhkolaajentuma ja pienten hengitysteiden ahtautuminen.

Krooninen keuhkoputkitulehdus tarkoittaa tilannetta, jossa henkilöllä on ollut yskää tai ysköksiä kahtena peräkkäisenä vuonna vähintään kolmen kuukauden ajan.

Emfyseema tarkoittaa keuhkojen hengityskaasujen vaihdunnasta huolehtivien keuhkorakkuloiden eli varsinaisen hengittävän kudoksen tuhoutumista ja keuhkokudoksen kimmoisuuden menettämistä. Elastisuuden väheneminen aiheuttaa hengitysteiden ahtautumista ja hengityksen ns. jäännösilma lisääntyy vaikeuttaen hengitystyötä.

Termiä keuhkoahtaumatauti käytetään, kun potilaalla on pääosin palautumaton obstruktio (ilman virtauksen rajoittuminen hengitysteissä), joka liittyy pitkittyneeseen ilmateiden sairauteen. Astma täytyy sulkea pois ennen COPD-diagnoosia. Taudit esiintyvät usein myös samanaikaisesti.

Keuhkoahtaumatauti ja oireet

Tavallisimmat oireet ovat yskä, limaneritys ja hengenahdistus. Tyypillinen potilas on tupakoinut pitkään ja hän pitää oireitaan usein tupakkayskänä.

COPD kehittyy oireiseksi usein kymmenien vuosien tupakoinnin jälkeen, mutta vakavankin taudin huomattavasti nopeampi kehittyminen on myös mahdollista.

Oireet kehittyvät ja pahenevat hitaasti, ja potilas usein sopeutuu ja tottuukin niihin, jolloin tauti voi jäädä ajoissa toteamatta myös lääkärin vastaanotolla.

Niinpä tauti saattaa edetä usein varsin pitkälle ennen ainoaa tehokasta ennustetta parantavaa hoitoa eli tupakoinnin lopettamista.

Toistuvat hengitystieinfektiot, ajoittainen veriyskä, hengityksen vinkuminen ja aamupäänsärky saattavat myös kuulua keuhkoahtaumataudin taudinkuvaan.

Aiheuttaja

Tavallisin riskitekijä keuhkoahtaumataudille on tupakointi. Se selittää noin 95 % tapauksista ja arviolta 15-20 % tupakoijista sairastuu keuhkoahtaumatautiin. Muita tekijöitä ovat passiivinen tupakointi, perinnöllinen alttius, keuhkoinfektiot, ilmansaasteet (rikkidioksidi, pienhiukkaset) ja mahdollisesti monet tietyt ammattiin liittyvät altisteet kuten pölyt, huurut, käryt ja kaasut.

Diagnoosi

Varhaisdiagnostiikkaa olisi kyettävä tehostamaan. Oireita olisi aktiivisesti kysyttävä tupakoitsijoilta lääkärin vastaanotolla. Diagnoosi perustuu palautumattoman obstruktion toteamiseen Spirometria-tutkimuksessa.

Keuhkoahtaumataudissa uloshengityksen huippuvirtaus (PEF) on usein alentunut, mutta normaali arvo ei kuitenkaan poissulje lievää tautia. 2 viikon PEF-seurantaa käytetään astman ja keuhkoahtaumataudin erottamiseen toisistaan.

Keuhkojen röntgenkuvassa nähdään pidemmälle edenneessä taudissa muutoksia rintaontelon mittasuhteissa, keuhkojen niukentunut verekkyys ja pienentynyt sydänvarjo. Normaali röntgenlöydös ei kuitenkaan sulje pois keuhkoahtaumatautia.

Tavallista keuhkoröntgeniä tarkempi tietokonetomografiatutkimus antaa enemmän tietoa keuhkoista ja toteaa herkimmin keuhkolaajentuman.

Valtimoverikaasuja analysoitaessa saatetaan nähdä vaikeassa taudissa veren niukkahappisuus ja hiilidioksidiylimäärä taudin pahetessa.

EKG eli sydänkäyrä sulkee pois muita sairauksia ja saattaa havaita vaikeaan tautiin liittyvän sydämen oikean puolen kuormituksen, joka johtuu heikentyneestä keuhkojen toimintakyvystä.

Polkupyörä–rasituskoe tai kävelytesti yhdistettynä verikaasuanalyyseihin kertoo sairauden vaikeusasteesta sekä työkyvystä.

Keuhkoahtaumatauti ja hoito

Tupakoinnin lopettaminen on ainoa osoitettu keino taudin etenemisen hidastamiseksi. Tupakoinnin lopettaminen ei paranna olemassa olevaa vauriota.

Keuhkojen toiminnan heikentyminen on tupakoinnin loppumisen jälkeen kuitenkin ikääntymiseen liittyvää ja yhtä hidasta kuin ei koskaan tupakoinneilla, jolloin lopetustilanteen suoritusarvoista riippuu keuhkojen toiminnan ennuste myöhemmille elinvuosille.

Kaikki lopettavat oman tahtonsa ohjaamina. Toisille tämän tärkeän päätöksen tekeminen on helppoa, kun taas toiset tarvitsevat apukeinoja ja kannustusta. Nikotiini on erittäin vahvaa riippuvuutta aiheuttava aine ja nikotiiniriippuvuus luokitellaan sairaudeksi.

Nikotiinikorvaushoidosta on osoitettu olevan hyötyä tupakoinnin lopettamisessa. Korvaushoidossa käytettäviä nikotiinia sisältäviä valmisteita ovat laastari, purukumi, kielenalustabletti, imeskelytabletti ja inhalaattori.

Hoitoa suositellaan vähintään 3 kk ajaksi. Lisäksi nikotiiniriippuvuuden hoitoon on saatavana reseptivalmisteita, jotka eivät sisällä nikotiinia.

Lääkehoidossa käytössä ovat keuhkoputkia laajentavat lääkkeet, teofylliini ja kortikosteroidit. Keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä ovat antikolinergit ja lyhyt- ja pitkävaikutteiset beeta2-sympatomimeetit.

Antikolinergit vähentävät keuhkoputkien supistumista ja voivat vähentää limaneritystä. Pitkävaikutteinen antikolinergi tiotropium on keuhkoputkia laajentavista lääkkeistä tehokkain ja se myös tehostaa muiden lääkkeiden (pitkävaikutteiset beeta2-sympatomimeetit, inhaloitavat kortikosteroidit) vaikutusta keukoahtaumataudissa.

Lyhytvaikutteiset beeta2-sympatomimeetit vaikuttavat nopeasti ja sopivat tilapäiskäyttöön esimerkiksi ennen liikuntaa. Pitkävaikutteiset beeta2-sympatomimeetit avaavat keuhkoputkia jopa 12 tuntia ja parantavat joidenkin potilaiden elämänlaatua ja keuhkojen toimintaa.

Tiotropiumin ja pitkävaikutteisen beeta2-sympatomimeetin yhdistelmähoidolla on parempi teho kuin jommalla kummalla lääkkeellä yksinään.

Teofylliini ei ole yhtä tehokas kuin antikolinergit ja beeta2-sympatomimeetit. Lisäksi sillä on melko paljon haittavaikutuksia ja yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Se voi kuitenkin tehostaa muiden keuhkoahtaumatautilääkkeiden vaikutusta ja sitä voidaan käyttää lisälääkkeenä vaikeimmin sairailla potilailla.

Inhaloitavat kortikosteroidit vähentävät oireilua ja pahenemisvaiheita ja saattavat parantaa keuhkojen toimintaa vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla.

Kotihappihoidon aloittamisen kriteerit ovat selkeät. Sitä käytetään potilailla, joilla on vaikea COPD ja krooninen hypoksemia (valtimoveren happiniukkuus). Ympärivuorokautisen (20-24t/vrk) happihoidon on osoitettu vähentävän kuolleisuutta tässä potilasryhmässä.

Hoidon edellytyksenä ovat tupakoimattomuus ja potilaan yhteistyökyky. Lievässä tai keskivaikeassa COPD:ssä kotihappihoidosta ei ole osoitettu olevan hyötyä.

Oleellinen osa keuhkoahtaumataudin hoitoa on säännöllinen liikunta.

Keuhkoahtaumatautipotilaille suositellaan kuntoutuksena potilasohjausta ja ohjattua liikuntaharjoittelua, jossa pyritään erityisesti lihasvoiman ylläpitämiseen ja parantamiseen.

Ylipainoisten keuhkoahtaumatautipotilaiden tulisi pyrkiä normaalipainoon ja tahattomasti laihtuvien pitäisi käyttää runsasenergistä ravintoa.

Kaikille potilaille suositellaan vuosittaista influenssarokotetta sekä pneumokokkirokotusta viiden vuoden välein.

Pahenemisvaiheet

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet liittyvät usein hengitystieinfektioihin. Oireina ovat lisääntyneet ja märkäiset yskökset, hengenahdistusoireilun vaikeutuminen sekä turvotukset. Vaikeusasteesta riippuen pahenemisvaiheen hoito voi onnistua avohoidossa, hankalammat pahenemisvaiheet vaativat kuitenkin sairaalahoidon.

Seuranta

Keuhkoahtaumatautia sairastavalle suositellaan seurantakäyntiä perusterveydenhuollossa vuosittain. Potilasohjaukseen kuuluu ohjattu omahoito, jossa potilaalle annetaan perustiedot sairaudesta, siihen liittyvistä vaiheista, ennusteesta ja hoidosta.

Keuhkoahtaumataudin yleisyys

Keuhkoahtaumatauti on alidiagnosoitu sairaus, eli moni sairastaa tautia tietämättään. Eri tutkimusten mukaan keuhkoahtaumatautia sairastaa 10-13 % miehistä ja 3-5 % naisista ja taudin esiintyvyys ja sairastavuus lisääntyvät koko ajan.

Tupakoitsijoiden keskuudessa tauti on huomattavasti yleisempi, arviolta 15-20 % tupakoijista sairastuu siihen. Suomessa noin 750 - 1 000 ihmistä vuosittain kuolee keuhkoahtaumatautiin.

Perinnöllisyys

Perinnöllisistä tekijöistä alfa-1-antitrypsiinin puutteen on osoitettu liittyvän taudin kehittymiseen. Alfa-1-antitrypsiini on maksassa muodostuva, niin sanottu akuutin vaiheen antiproteaasi, joka estää elimistössä proteiineja hajottavien entsyymien toimintaa.

Geeniyhdistelmää, joka johtaa pieneen alfa-1-antitrypsiinipitoisuuteen ja sitä kautta altistaa emfyseemalle, kantaa Suomessa perimässään noin 4 000 henkilöä. Pitoisuus on laboratoriossa otettavalla rutiininomaisella verikokeella määriteltävissä.

Potilaalla voi myös olla muihin vastaavankaltaisiin entsyymeihin liittyvää periytyvää toimintaheikkoutta, joka altistaa esimerkiksi tupakansavun keuhkovaikutuksille.

Ennuste

COPD:n ennusteeseen vaikuttaa merkittävästi vain tupakoinnin lopettaminen. Diagnoosi viivästyy usein taudin niukkaoireisuuden vuoksi. Tupakoijat pitävät usein oireitaan tupakkayskänä ja huonona fyysisenä kuntona.

Kun päästään diagnoosiin ja aloitetaan hoito, saadaan helpotettua oireita ja näin elämänlaatua paremmaksi jolloin myös fyysisen kunnon nostaminen onnistuu paremmin. Viimeistään diagnoosin jälkeen olisi kyettävä tupakoinnin lopettamiseen.

Tupakoinnin lopetus on ensiarvoisen tärkeää, sillä se on tehokasta hoitoa ennusteen kannalta. Muilla hoidoilla vaikutetaan oireisiin ja kyetään vähentämään pahenemisvaiheita.

Taudin vaikeissa pahenemisvaiheissa selviytymiskyky ja aktiviteettitaso kotioloissa huononee, hengenahdistus on vaikeaa ja yleistila huono. Vaikeassa taudissa esiintyy pitkäaikaista hypoksemiaa eli happiniukkuutta ja huono keuhkotuuletus voi johtaa myös hiilidioksidin kertymiseen sekä happo-emästasapainon häiriöihin. Tällaiset muutokset ovat merkkejä huonosta ennusteesta.

Viitteet

Kinnula, Vuokko et al ; Keuhkosairaudet ; Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2000

Linkit

www.tupakka.org

Krooninen keuhkoputkitulehdus ja keuhkoahtaumatauti - Filha ry (pdf)

Chronic Obstructive Lung Disease - ReutersHealth

COPD (Chronic Obstructive Pulmonary Disease) - MedlinePlus

Lue lisää:

Keuhkoahtaumatautiin voi liittyä pieniä verenvuotoja aivoissa

Keuhkoahtauman kehittyminen voi alkaa jo nuorena

Liikuntaa terveydeksi ja lääkkeeksi - Keuhkoahtaumatauti

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.