Laskutaidon vaatimukset suhteessa tosielämään

[Ylläpito]

Suomalaisten peruskoululaisten laskutaito on laskenut: Näin koululaisten laskutaidot ovat muuttuneet

Prosenttilaskujen ratkaisuosuus laski eniten, jopa 12 prosenttiyksikköä. Nykyisessä opetussuunnitelmassa prosenttilaskut eivät ole oma osa-alueensa, vaan niitä opetetaan kaikilla matematiikan osa-alueilla. Onko laskutaidot laskussa? -arvioinnin tekijä Kati Hirvonen korostaakin raportissaan prosenttilaskujen osaamisen tärkeyttä sillä, että prosenttilaskuja tulee eteen monenlaisissa arjen tilanteissa, kuten omaan talouteen liittyvissä asioissa.

Hakkasin lukiossa väkisin läpi pitkän matematiikan, ja se oli yhtä tuskaa. Nyttemmin olen miettinyt, että mihin olen lopulta tarvinnut tuota tietoa, joka on suurimmaksi osaksi jo unohtunutkin.. En ole keksinyt mitään järkevää käyttöä niille ihmeellisille funktioille ja yhtälöille, joiden kanssa silloin piti suunnilleen itku kurkussa istua illat sisällä että pääsee kirjoitukset läpi, kun kaverit meni menojaan. Onko jollain päinvastaista esimerkkiä?

Perus yhteen- ja vähennyslaskut ja silloin tällöin prosenttilaskut ovat nyt käytössä oikeassakin elämässä, mutta henk. koht. vain ihmettelen tätä meininkiä, kun ihan perusasioiden lisäksi ei kovin moni tarvitse mitään muuta.. Matemaattisesti lahjakkaat tietysti voivat päätyä ammatteihin, joissa taitoa tarvitsee ja silloin opetus ei mene hukkaan. Melkeinpä rohkenisin kuitenkin väittää, että keskiverto oppilas saisi päästä matematiikasta nykyistä vähemmälläkin.. Vähän niin kuin jotkut haluavat eroon "pakkoruotsista", miksi ei voisi jo pienestä pitäen, tietyn tason tai mielenkiinnon löytymisen jälkeen päättää, minkä verran on järkevää päntätä matematiikkaa??

Vai tuleeko kansasta aivan latvasta lahoa tätä menoa, jos lasten laskutaito alenee, ja aikuiset alkavat vieläpä ehdotella, että "ei sitä nyt niin hyvin tarvitse osatakaan, vähennetään opetuksen määrää ja lasketaan tasovaatimuksia".. ??

[Jutsu]

Vanha ketju, mutta kai uusi keskustelija saa hyökätä tämmöisenkin kimppuun?

Ei malta olla kysymättä, että miksi ihmeessä et valinnut lyhyttä matikkaa, jos pitkä matikka tuotti tuskaa? Lyhyt matikka tähtää arjen pärjäämiseen työelämässä ja riittää ei-luonnontieteellisten alojen opiskelun pohjaksi useimmissa tapauksissa.

Juuri lueskelin itsekin heikentyneestä laskutaidosta ja oli minusta aika huolestuttavaa luettavaa.

Esimerkiksi, että tällaiset henkilöt muutaman vuoden päästä tekevät vaikkapa siltojen ja suurien rakennusten lujuuslaskelmia:

"Turun ammattikorkeakoulun testauksen mukaan ylioppilastutkinnon suorittaneista uusista insinööriopiskelijoista vain joka neljäs lyhyen matematiikan kirjoittaneista osasi laskea murtoluvuilla yksinkertaisen vähennys- ja jakolaskun. Pitkän matematiikan suorittaneista tehtävä jäi ratkaisematta lähes joka toiselta."

Minusta suhteessa tähän uutiseen ei ole oikea kysymys, onko esimerkiksi peruskoulun matematiikan oppimäärä liian laaja vaan tärkeää on kysyä: "Miksi lapset eivät osaa laskea yhtä hyvin kuin ennen?" Mitä sellaista on koulussamme/ympäristössämme/kodeissamme jne. joka aiheuttaa sen, että esimerkiksi päässälaskutaito ei kehity kuten aiemmilla sukupolvilla tai miksi lapsemme käsittävät huonommin matemaattisia suhteita kuin vanhempansa samanikäisinä. Vastauksia lienee monia, jotka liittyvät mm.niin liialliseen tekniikan käyttöön opetuksessa kuin lapsen ja nuoren elinympäristöön, joka ei tue pitkäjänteistä keskittymistä eikä kannusta lähestymään arkielämän pulmia matemaattiselta kannalta.

Perus yhtälönratkaisutaidosta ja funktioiden ymmärtämisestä on kyllä ollut ihan valtavasti hyötyä tavallisessa aikuisen arkielämässä. Prosenttilaskuista nyt puhumattakaan! Myöhemmissä, ei-matemaattisissa, opinnoissa olisi myös ollut aivan valtavasti hyötyä, jos olisi viitsinyt lukiossa keskittyä tilastotieteen kurssilla opiskeluun eikä teinikapinaan. Yksinkertainen (tai siis kahdenkertainen, heh) kirjanpitokin vaatii yllättävän paljon matemaattista hahmottamista, vaikka itse laskut ovat superyksinkertaisia.

Matemaattinen hahmottaminen on symbolisella tasolla sukua yleiselle hahmottamiselle. Siksi tulisikin vakavissaan kysyä, mitä me aikuiset teemme väärin, kun eivät lapsemme taivu matemaattiseen ajatteluun. Tuskin he ovat syntyneet vanhempiaan tyhmemmiksi? Peruskoulun matematiikan oppimäärä on ehkä suhteellisen laaja, mutta sellaisena se antaa tasavertaiset valinnanmahdollisuudet kaikille peruskoulunsa päättäville. Siitä eteenpäinhän matematiikkaa opiskellaan omien mieltymysten tai oman alan tarpeiden perustalta vähemmän tai enemmän.