katso viestiketjua - Onko työsi kutsumus vai pakon sanelemaa? | Terve.fi

Onko työsi kutsumus vai pakon sanelemaa?

Onko työsi kutsumus vai pakon sanelemaa?

ViestiKirjoittaja Vieras3425906 » Ma Maalis 23, 2009 11:48 am

Oletko onnellinen työssäsi, teetkö sitä mielelläsi? Vai onko se vain keino saada rahat muuhun elämiseen?

Itselläni suhde työhön tuntuu vaihtelevan jaksoittain. Välillä intoa riittää yli tarpeen ja työ tuntuu omalta, juuri siltä mitä haluan tehdä aina. Toisinaan taas koko touhu ei kiinnosta ei sitten yhtään..

Olisi kiva kuulla muiden ajatuksia, miten motivaatio ja työn mielekkyys vaihtelevat, vai onko olemassa joku jolle oma homma maistuu aina yhtä hyvälle?
Vieras3425906
 

we make our own realities

ViestiKirjoittaja Vieras2114920 » Ke Huhti 08, 2009 11:34 am

Loin 'uraa' toimistotoissa, mutta haaveilin jostain luovemmasta tyosta. Olin aika pitkastynyt kaupungin virastoon ja paatin, etta elamallani on viela paljon enemman minulle tarjottavaa. Muutin siis ulkomaille, ja vaikka aluksi tyoskentelin taallakin toimistotoissa, paasin lopulta toteuttamaan pitkaaikaisen haaveeni ja lahdin opiskelemaan valokuvausta yliopistoon. Vaikka toimeentulo tippui huimasti, olen nykyaan niin paljon onnellisempi ja kiinnostuneempi elamasta, etta en vaihtaisi tata paatosta entiseen palkkakuittiini.
Ymmarran kylla, etta kaikilla ei ole mahdollisuutta tai edes intoa lahtea takaisin opiskelemaan. Ehka nykyisen osaamisen laajentaminen tai uuden vastuualueen opettelu voisi auttaa tyon mielekkyyden puutteeseen? Onko tyopaikassasi muita osastoja joille voisit hakea siirtoa tai ylenemismahdollisuuksia? Kannattaa selailla myos avoimet tyopaikat, eihan sita koskaan tieda..
Vaikket onnistuisikaan (viela) tekemaan muutoksia itse tyoelamassasi, niin keskity tyon ulkopuolella asioihin, jotka ovat sinulle mielekkaita. Ala siis ihmeessa harrastaa jotain todella mielenkiintoista, jotta on jotain, mita tyopaivan aikana odottaa :) Minulla ainakin tasta harrastuksesta lahti loppujen lopuksi ura liikkeelle :) Lycka till
Vieras2114920
 

P.S

ViestiKirjoittaja Vieras2114920 » Ke Huhti 08, 2009 11:38 am

..eli vastaus kysymykseesi (sori, ajauduin vahan sivuraiteille).. aina niita vahemman loistaviakin paivia mukaan mahtuu, mutta jos yli 80% ajasta on tyytyvainen siihen mita tyokseen tekee, niin silloin voi varmasti laskea jo itsensa onnekkaiden joukkoon.. :)
Vieras2114920
 

Tyytyväinen

ViestiKirjoittaja Vieras3838808 » Ke Huhti 15, 2009 9:13 pm

Olen omaan työhöni erittäin tyytyväinen. Kiirehän se on ainut mikä tätä "kutsumusta" pistää joskus miettimään, mutta kiirettä on varmasti jokaisessa työpaikassa.
Vieras3838808
 

Oi voi, pakkopullaa.

ViestiKirjoittaja Vieras4455582 » Ke Huhti 15, 2009 9:37 pm

Kyllä tää työ on mulle vähän pakkopullaa, kun en ole saanut koulutustani vastaavaa työtä.
Tuli nimittäin hoidettua lapsia kotona monta vuotta ja työelämään nelisen vuotta sitten palattuani olen tehnyt vähän sitä sun tätä pätkätyötä, lähinnä osa-aikaisena kaupoissa ja toimistoissa.
Opintoja täytyisi varmaan päivittää, mutta kun sitä ei millään enää tällä iällä kodin ja perheen kanssa jaksa, niin se vain on.
Vieras4455582
 

tykkään työstäni

ViestiKirjoittaja Vieras3432790 » Pe Touko 01, 2009 7:54 pm

Tykkään työstäni.. ei ole pakkopullaa.. sillä tiedän et olen tärkeä henkilö siel.. opiskelin lasten kanssa ollessa kotona ja kesätyön kautta opiskeleen ja vakipaikalle.. työpaikan vaihto tuli eteen kun työt loppui alta...
Vieras3432790
 

Ajanhukkaa, ellei palkkaa saisi

ViestiKirjoittaja Vieras2720827 » To Touko 28, 2009 1:23 pm

Aika pakkopullaahan tuo on tähän asti ollut, kun en ole mitään hienoja kouluja käynyt eli työpaikat ovat olleet määräaikaisia ja vähän mitä sun sattuu jostain saamaan. Ei oikein ole mitään tiettyä alaa, mikä kiinnostaisi niin paljon, että jaksaisi sen vuoksi opiskella. Opiskelu ei sovi mulle, joten sekalaisilla määräaikaishommilla mennään varmaan jatkossakin. Voi kai sitä jotain mielenkiintoistakin löytää, jos tuuri käy...
Vieras2720827
 

rakastan työtäni

ViestiKirjoittaja Vieras1034321 » Pe Heinä 10, 2009 9:27 am

Pari kuukautta sitten aloitin yrittäjänänä, ja se on ollut elämäni paras päätös tähän mennessä:)
Vieras1034321
 

Not so sure

ViestiKirjoittaja Vieras238923 » To Elo 13, 2009 12:10 pm

En vielä tiedä, koska en oo ollut päivääkään töissä. :D Opiskelen journalismia, ja ainakin opintojen perusteella tämä on todellakin mun kutsumusammatti. Oon halunnut lehtitoimittajaksi lapsesta asti. Opintojen parissa oon viihtynyt tosi hyvin. Välillä tietty on vähän huonompia aikoja, mutta ovat ne menneet ohi ja ilo palannut.

Tiedä sitten, alkaako jokin muu ala kiinnostaa, jos ei ikinä saa töitä, tai kun on ollut töissä jotain 20 vuotta. Ainakaan tällä hetkellä mikään muu ei kiinnosta, enkä osaakaan tehdä mitään muuta.
Vieras238923
 

Sekä että..

ViestiKirjoittaja Vieras6133406 » Ma Heinä 16, 2012 7:58 am

Vaihdoin entisen työni ravintolamaailmaan innosta kiljahdellen. Tykkään työstäni kovin, mutta nykyisin kun siinä on vielä opiskelut päällä niin tuntuu kuin puhti loppuisi.. :|
Arjet siis olen koulussa ja viikonloput töissä. Sosiaalinen elämä kärsii, enkä kauheesti ihmettele, ettei treffikutsuja ole sadellut. ;)
Noh, siis tykkään työstäni kovasti, mutta vapaitakin olisi kiva pitää useammin kuin pvä/kk. :)


Anonymous on tönäissyt viestiketjua viimeksi klo Ma Heinä 16, 2012 7:58 am
Vieras6133406
 


Paluu Työhyvinvointi

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa