yhdistyksen mukaan 2,6 miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, joiden perusterveydenhuoltoon
ei kuulu ravitsemusterapeutin palveluita.
Yleislääkäri-lehti kertoo Suomen
perusterveydenhuollossa olevan vain yksi ravitsemusterapeutti noin 120 000
asukasta kohden. Suositus olisi yksi ravitsemusterapeutti 30 000 asukasta
kohden. Terveyskeskuksiemme 44 ravitsemusterapeuttia jakaantuvat epätasaisesti
koko maahan.
Oleellinen osa sairauksien hoitoa
Ravitsemushoito on oleellinen osa terveyden edistämistä sekä sairauden
hoitoa ja ehkäisemistä. Erityisen tärkeää ravitsemushoito on diabeteksen, aineenvaihduntasairauksien,
munuaissairauksien, sydän- ja verisuoni tautien sekä tiettyjen neurologisten
sairauksien hoidossa.
Yleislääkäri-lehden artikkelin kirjoittaneen johtavan ylilääläkärin Jorma Vaallon mukaan ravitsemusohjauksen tarvetta ei aina
tunnisteta. Myös ohjaukseen lähettämisen kriteerit vaihtelevat. Esimerkiksi
vain kaksi kolmasosaa terveydenhuollon yksiköistä pystyy järjestämään
keliakiapotilaille ravitsemusterapeutin ohjausta, ja oikea ravitsemus
on keliakian
ainoa hoitomuoto.
Apua vanhusten vajaaravitsemuksen hoitoon
Vaalto kertoo ravitsemushoidon olevan useiden kroonisten sairauksien lisäksi merkittävä tapa ehkäistä vajaaravitsemusta ja sen aiheuttamia komplikaatioita: Varhaisella vajaaravitsemuksen tunnistamisella ja hoidolla
voitaisiin alentaa kotihoidossa olevien vanhuksien kustannuksia merkittävästi.
Vaalto korostaa perusterveydenhuollon ravitsemusterapeutin työn
tärkeyttä erityisesti terveyskeskuksen sisäisenä kouluttajana ja kehittäjänä. Tällöin ravitsemusterapeutti
vaikuttaa alueensa väestöön eniten muiden terveydenhuollon toimijoiden kautta
kouluttamalla ja tekemällä yhteistyötä näiden kanssa.
Lue lisää
Ravitsemusasiantuntijan näkökulma: Ruokailu kohdalleen
Väitös: Ravitsemusneuvonta ehkäisee insuliiniresistenssiä jo lapsuudessa
