Testaamisen perusteet

Kuntotestausta käytetään liian usein vain irrallisena keinona henkilön kuntotason kartoittamisessa sekä motivoinnissa. Pahimmassa tapauksessa kaunis ajatus innostaa ja palkita yrityksen henkilökuntaa voi kääntyä hyvää tarkoitusta vastaan. Väärin valitut testit sekä sanat testipalautetta annettaessa voivat masentaa ja latistaa viimeisimmänkin motivaation rippeen liikuntaa kohtaan.

Kokonaisvaltainen ja henkilökohtainen ote toimii varmimmin!

Kuntotestaus tulisi nähdä kokonaisuutena, jonka tavoitteena on kuntotason kartoittamisen lisäksi innostaa, kannustaa sekä ohjeistaa henkilöä harjoittelemaan fiksusti toimintakykyään, kuntoaan sekä hyvinvointiaan parantaakseen.

Testausprosessi alkaa esitietojen ja tavoitteiden kartoittamisella. Niiden pohjalta ammattitaitoinen testaaja valitsee oikeat testit henkilön kunnon kartoittamiseksi sekä perehdyttää testattavan kansankielisesti ja innostavasti tulevaan. Itse testien suorittaminen eli lihasvoiman, mekaanisen työtehon, energiankulutuksen sekä liikkuvuuden, tasapainon ja kehonkoostumuksen mittaaminen ovat vain osa kokonaisuutta. Luotettavien, helposti vakioitavien ja turvallisten testien avulla saadaan kuitenkin arvokasta tietoa henkilön toiminta- ja suorituskyvystä. Testaajan ammattitaito joutuukin varsinaiselle koetukselle vasta testin päätymisen jälkeen. Kannustava ja helposti ymmärrettävä testipalaute motivoi henkilöä satsaamaan hyvinvointiinsa enemmän. Joskus kaivataan kovaakin otetta ja suoraa puhetta, jotta henkilö ymmärtää tilanteen vakavuuden ja aktivoituu pitämään kunnostaan ja terveydestään jatkossa parempaa huolta. Testaaja on henkilötietojen suhteen salassapitovelvollinen, joten ilman asiakkaan lupaa ei tietoja saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. 

Esitietojen, tavoitteiden sekä testitulosten pohjalta päästään räätälöimään henkilölle yksilöllisiä harjoitteluohjeita. Realistiset, mieluisat ja helposti toteutettavat kunto-ohjelmat ovat avain parempaan kuntoon. Niiden avulla henkilö voi parantaa kuntoaan, jos vain innostusta ja sitoutuneisuutta riittää. Liian vaativat, sitovat ja vaikeaselkoiset ohjelmat jäävät toteuttamatta, joten täydellisyyteen ei ohjelmien rakentamisessa kannata pyrkiä. Pääasia on, että asiakas ymmärtää ja osaa toteuttaa harjoitteet omatoimisesti hyvällä ja turvallisella suoritustekniikalla. Palautteen antamiseen ja harjoitusohjeiden läpikäymiseen kannattaakin kiinnittää paljon huomiota ja käyttää riittävästi aikaa.

Tärkeää testaamisessa

Testien onnistumisen kannalta oleellisia seikkoja ovat turvallisuus, vakiointi sekä palvelun sujuvuus. Testattavan tulee tietää mitä ja miksi testataan, mitä testitilanteessa tapahtuu ja millaiset riskit testissä on olemassa. Testaajan taas tulee tuntea testattavan taustat mahdollisimman tarkkaan ennen testien ja testaustavan valitsemista sekä testien suorittamista. Sen lisäksi testaajan tulee tietää, mitkä tekijät voivat aiheuttaa testissä ongelmatilanteen ja miten ongelmatilanteissa toimitaan (esim. ensiapu- ja hälytysvalmius), sillä testaaminen on poikkeuksellisen riskialtis tilanne jännityksen sekä kovan fyysisen kuormituksen vuoksi. Testitilanteen jälkeen asiakasta on seurattava ja hänen kuntonsa on hyvä tarkistaa vielä esim. suihkun ja saunomisen jälkeenkin. Kuntotestejä ei koskaan tule toteuttaa sairaana, humaltuneena, krapulassa eikä poikkeuksellisen väsyneenä: sairastamisesta on hyvä olla kulunut vähintään viikko ja henkilön tulee tuntea itsensä terveeksi sekä hyvävoimaiseksi. Testitilanteessa henkilön on voitava keskeyttää testitilanne milloin tahansa. Etenkin rintakipu tai muu sydänperäiseksi koettava tuntemus, huimaus, kalpeus tai ihon sinerrus, sekavuus, pahoinvointi, liikeiden kontrolloimattomuus, kipu, päänsärky tai epämääräiset sykereaktiot ovat oireita, jolloin testitilanne on keskeytettävä.

Ilman testien vakiointia testaaminen on turhaa. Tilanne onkin pyrittävä toistamaan valmistautumisesta lähtien mahdollisimman samankaltaisena henkilön jokaisella testitapaamisella. Testattavan tulee siis tietää, kuinka testiin on valmistauduttava ja testattavan valmistautuminen on hyvä selvittää vielä testin taustatietoja kysyttäessä. Vakioinnin pohjana ovat oikein valitut testit ja testaustavat kunkin asiakkaan tarpeeseen.

Testipaikan on oltava häiriötön ja lämpötilan tulee olla noin 21-23 ͦC. Tuuletuksen suuntaamista suoraan kasvoihin tulee välttää, koska se vaikuttaa sykereaktioon. Myös turhaa puhumista testin aikana tulee välttää. Testivälineet on kalibroitava riittävän usein eli vähintään kerran vuodessa. Testivälineiden liikuttelu ja runsas testaaminen voivat kuitenkin vaikuttaa testivälineisiin niin, että kalibrointi on hyvä suorittaa useammin. Testitulosten tulkinta on tehtävä riittävän kriittisesti ja siinä on kyettävä ottamaan huomioon tuloksiin mahdollisesti vaikuttavat seikat. Huolellinen sekä ohjeiden mukainen valmistautuminen poistaa useita testaamisen virhelähteitä. Esimerkiksi kofeiinin ja tupakan sisältämän nikotiinin vaikutukset sykkeeseen ja rytmihäiriöihin saadaan poistetuksi, kun nautintoaineita ei käytetä ennen testitilannetta. Joillakin lääkeaineilla on merkittäviä vaikutuksia testituloksiin joko niitä laskevasti tai nostavasti. Testaajan onkin kartoitettava lääkeaineiden käyttö esitietoja selvittäessään (lomake, haastattelu) sekä oltava perillä yleisimpien lääkeaineiden vaikutuksista sykkeeseen ja suorituskykyyn.

Testaajan vankka kokemus on valttia testin vakioimisessa. Rutinoitumisen myötä kannattaa kuitenkin kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, ettei testaamisesta katoa yksilöllinen, huolellinen paneutuminen kuhunkin asiakkaaseen.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.