Terveysliikunnan sanasto

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

Aerobinen kunto
Terveyskunnon ulottuvuus, jonka osatekijöitä ovat maksimaalinen hapenkulutus ja submaksimaalinen aerobinen kestävyys.

BMI
Body Mass Index. Ks. painoindeksi.

Diastolinen verenpaine eli alapaine
Verenpaineen pienempi luku, joka kuvaa lepovaiheen aikaista painetta. Tällöin sydän lepää ja täyttyy palaavalla verellä. Lepovaiheen aikana verenpaine on matalimmillaan.

Epäsuora maksimaalinen hapenkulutuksen arviointimenetelmä
Erilaisia testejä, jotka edellyttävät submaksimaalista (maksimaaliseen kuormituksen alapuolelle etenevää) tai maksimaalista suoritusta. Testit voidaan tehdä erilaisilla ergometreilla, kuten polkupyöräergometri tai juoksumatto tai vakiotyössä, kuten penkille askellus tai kävely. Maksimaalisen hapenkulutuksen arvio perustuu sykevasteeseen testin aikana.

Eurofit-kuntotestistö
Euroopan Neuvoston asiantuntijaryhmän suosittelema terveyskunnon testistö, joka sisältää mm. UKK-kävelytestin.

Hiilihydraatit
Energiaa tuottavia ravintoaineita. Esiintyy pääasiassa kasvikunnan tuotteissa. Esim. sokerit, tärkkelys ja selluloosa.

Hyötyliikunta eli arkiliikunta
Jokapäiväiseen elämään kuuluvaa liikkumista, kuten portaiden käyttöä hissin sijasta, kävelyä tai pyöräilyä työmatkalla, siivoamista, ruohonleikkuuta, lumitöitä, reipasta puuhailua lasten kanssa tai koiran ulkoiluttamista. Arkiliikunta vaikuttaa myönteisesti sokeriaineenvaihduntaan, veren rasvapitoisuuteen ja verenpaineeseen. Se pitää kuntoa yllä ja painon kurissa, mutta ei yleensä nosta kuntoa eikä auta painon pudottamisessa.

Joule
Joule (J) on energian mittayksikkö. Ks. kilojoule.

Kehon koostumus
Kehon koostumus on yksi terveyskunnon ulottuvuus, jonka osatekijöitä ovat a) rasvakudoksen ja rasvattoman kudoksen määrä elimistössä, b) rasvakudoksen jakaantuminen kehon eri osiin (mm. ihonalainen ja sisäelimiä ympäröivä rasvakudos) sekä c) luuston vahvuus. Rasvakudoksen ja rasvattoman kudoksen määrän mittaamiseksi käytetään vedenalaista punnitusta tai mittaamalla ihopoimujen paksuus. Kehon rasvakudoksen jakautumisesta saadaan karkea arvio mittaamalla vyötärön ympärysmitta. Luun vahvuuden arvioimiseksi tarvitaan luun tiheysmittaus.

Kilojoule
Joule (J) on energian mittayksikkö. 1 kJ = 1000 joulea. Joulen rinnalla käytetään yksikköä kilokalori (kcal). 1 kJ = 0,238 kcal. Kilokalorit muutetaan kilojouleiksi kertomalla kcal-määrä luvulla 4,184.

Kilokalori
Kalori on lämpöenergian mittayksikkö. 1 kcal = 1000 kaloria = 4,184 kJ.

Kuntoliikunta
Terveyttä edistävää ja sairauksia ehkäisevää liikuntaa, joka tehostaa hyöty- eli arkiliikunnan vaikutuksia. Kuntoliikunnan tulee vastata liikkujan kuntoa, taitoa ja motivaatiota eikä siinä saa olla vammautumisen tai sairastumisen vaaraa. Kuntoliikunta lisää energiankulutusta, jolloin aineenvaihdunta, hengitys ja verenkierto vilkastuvat. Se myös vahvistaa lihaksistoa ja luustoa. Kuntoliikuntaan suositellaan kestävyysliikunnan muotoja, kuten ripeää kävelyä, pyöräilyä, hiihtoa ja uintia.

Laihduttaminen
Laihduttamisella tarkoitetaan useiden kilojen tai jopa useiden kymmenien kilojen painonpudotusta muuttamalla elämäntapoja ja ruokavaliota terveellisemmäksi sekä lisäämällä liikuntaa.

Leposyke
Levossa mitattu sydämen sykintätiheys. Luotettava lepomittaus edellyttää 5-10 minuutin edeltävää lepoa. Kahvin ja muiden kofeiinipitoisten nesteiden nauttiminen sekä ruokailu, liikunta ja tupakointi muutama tunti ennen mittausta voivat suurentaa syketasoa. Myös erilaiset lääkkeet voivat vaikuttaa leposykkeeseen; esim. tietyt verenkiertoelimistön sairauksiin käytettävät beetasalpaajat pienentävät leposykettä.

Maksimaalinen hapenkulutus
Maksimaalinen hapenottokyky (maksimaalinen aerobinen teho; lyhenne VO 2 max) tarkoittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea ja toimivien lihasten kykyä käyttää happea energiantuotantoon maksimaalisessa rasituksessa, joka edellyttää suurilla lihasryhmillä tehtävää dynaamista lihastyötä. Se voidaan ilmoittaa absoluuttisena arvona (litraa happea minuutissa) tai suhteellisena arvona kehon painokiloa kohti.

Maksimisyke (maksimaalinen syke)
Suurin saavutettu sydämen sykintätaajuus maksimaalisessa rasituksessa, joka edellyttää suurilla lihasryhmillä tehtävää dynaamista lihastyötä. Maksimaalinen syke pienenee iän mukana. Tätä tietoa hyväksi käyttäen on laadittu maksimaalisen sykkeen arviointikaavoja. Arvioitu maksimisyke voi poiketa jopa 10-20 lyöntiä/min (joko suurempi tai pienempi) todellisesta maksimisykkeestä. Maksimaalinen syke on yksilöllinen ominaisuus eikä pelkästään sen poikkeamalla arvioidusta maksimisykkeestä ole suoraa yhteyttä henkilön kestävyyskuntoon. Myös erilaiset sydänsairaudet (kuten sepelvaltimotauti) ja lääkkeet voivat vaikuttaa maksimaaliseen sykkeeseen; esim. tietyt verenkiertoelimistön sairauksiin käytettävät beetasalpaajat pienentävät sykettä myös rasituksessa. Karkea kaava maksimisykkeen arvioimiseksi on: 205 - (0,5 x ikä).

Maksimitesti
Laboratoriossa mitattu hengityskaasuanalyysiin perustuva mittaus, joka toteutetaan kuormitusta portaittain lisäten ja jossa mitataan sisään- ja uloshengitetyn hapen ja hiilidioksidin pitoisuudet sekä sisään- ja uloshengityksen minuuttitilavuus. Maksimitesti edellyttää maksimaalista fyysistä ponnistusta (suurilla ala- ja/tai yläraajan lihaksilla tehty dynaaminen lihastyö. Testi toteutetaan yleensä juoksumatolla tai polkupyöräergometrillä

Motorinen kunto
Terveyskunnon ulottuvuus, jonka osatekijöitä ovat tasapaino ja koordinaatiokyky, reaktionopeus, ketteryys sekä asennon ja liikkumisen hallinta.

Painonhallinta
Painonhallinnalla eli painonsäätelyllä tarkoitetaan muutamien kilojen painonpudotusta ja painon pitämistä halutussa kilomäärässä ruokavaliota ja liikuntaa säätelemällä.

Perusaineenvaihdunta
Ne energiaa vaativat levonaikaiset toiminnat (esim. hengitys), joita tapahtuu tahdosta riippumatta jatkuvasti elimistössä. Myös ruuan muuntaminen elimistölle soveliaaseen muotoon vaatii energiaa.

Syke
Sydämen sykintätiheys eli -taajuus, yksikkönä lyöntiä minuutissa. (ks. leposyke, maksimisyke, sykemittari)

Sykemittari
Laite, joka mittaa sähköisesti ja langattomasti sydämen sykintätiheyttä.

Systolinen verenpaine eli yläpaine
Verenpaineen suurempi luku, joka kuvaa painetta sydämen supistumisvaiheen aikana.

Terveysliikunta
Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja terveyskuntoon. Terveysliikunta tuottaa terveydellisiä hyötyjä mutta ei aiheuta terveydellisiä haittoja. Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys kohtuukuormitus sekä jatkuvuus.

Terveysliikuntasuositus
Monissa maissa omaksuttu liikunnan terveysvaikutuksiin perustuva väestösuositus. Alun perin pohjoisamerikkalaisen suosituksen mukaan terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi jokaisen aikuisen tulisi harrastaa useimpina päivinä viikossa ja mieluiten päivittäin kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa tai muuta fyysistä aktiivisuutta vähintään 30 minuutin ajan yhtenä tai useampana jaksona. Tuki-ja liikuntaelimistö tarvitsee lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta parantavaa ja ylläpitävää säännöllistä liikuntaa. Terveysliikunta voi toteutua monin eri tavoin kuten arkiliikuntana (esim. kävellen tai pyöräillen tehdyt asiointimatkat), työhön liittyvänä fyysisenä ponnisteluna, vapaa-ajan harrastuksina tai virkistys- ja kuntoliikuntana.

Terveyskunto
Sellaiset toimintakyvyn ominaisuudet, joihin liikunta vaikuttaa myönteisesti tai liikunnan puute kielteisesti ja jotka ovat yhteydessä terveydentilaan. Terveyskunnon osa-alueita ovat aerobinen kunto, lihasvoima ja kestävyys, motorinen kunto ja kehon koostumus. Hyvä terveyskunto on siis hyvää kestävyyttä, kehon hallintaa, lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta ja sopivaa painoa. Riittävän terveyskunnon avulla selviytyy liikaa väsymättä arkipäivän tavallisista toiminnoista. Terveyskunto-käsite laajentaa perinteistä kuntokäsitettä urheiluun ja liikuntaan liittyvästä suorituskyvystä arkielämän toimintakykyyn ja terveyteen.

Tuki- ja liikuntaelimistön kunto
Terveyskunnon ulottuvuus, jonka osatekijöitä ovat lihasvoima, lihaskestävyys ja notkeus.

Verenpaine
Verenpaine kuvaa valtimoverisuoniston painetasoa. Lepoverenpaine mitataan 5-10 minuutin levon jälkeen. Verenpainemittareita on kahdenlaisia, perinteisiä elohopeamittareita ja elektronisia mittareita. Elohopeamittarissa on elohopeaa sisältävä pystysuora lasiputki, jossa on mitta-asteikko. Se on yhdistetty letkulla olkavarren ympärille kiedottavaan "vyöhön" eli mansettiin, jonka sisällä on ilmalla täytettävä kumiosa. Elektronisia mittareita on useanlaisia, puoliautomaattisista täysin automaattisiin malleihin. Verenpaineen mittayksikkönä on elohopeamillimetri (mmHg). Yläpaine eli suurempi luku kuvaa painetta sydämen supistumisvaiheen aikana. Sitä nimitetään systoliseksi verenpaineeksi. Alapaine eli pienempi luku kuvaa lepovaiheen aikaista painetta. Tällöin sydän lepää ja täyttyy palaavalla verellä. Lepovaiheen aikana verenpaine on matalimmillaan. Alapaine on toiselta nimeltään diastolinen paine.

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.