Fyysisen kunnon testaamisesta

Säännöllinen liikunta ja fyysinen aktiivisuus edistää merkittävästi terveyttä. Terveyteen liittyvällä fyysisen kunnon testaamisella voidaan puolestaan motivoida väestöä liikkumaan enemmän. Aikaisemmin kuntotestit yhdistettiin hyvin usein urheilijoiden suorituskyvyn mittaamiseen, mutta yhä useammin kuntotestejä tarkastellaan suhteessa terveyteen. Kuntotesteillä on tavallisesti ikä- ja sukupuolivakioidut viitearvot, joten jokainen voi tarkastella omaa tulostaan suhteessa muihin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että testitulos on nimenomaan oman kunnon kehityksen seuraamiseen oiva apuväline, kertoivatpa kuntoluokat tai viitearvot mitä tahansa.

Testit ovat tarkkuudeltaan erilaisia

Yleisimmin kuntotestit mittaavat aerobista kestävyyskuntoa, lihaskuntoa tai motorisia taitoja. Hyviä ja luotettavia kestävyyskunnon testejä ovat esimerkiksi UKK-instituutin kävelytesti ja 12 minuutin epäsuora polkupyöräergometritesti. Näiden testien virhemarginaali on noin 10 %. Tarkin tapa testata kestävyyskunto on suora maksimaalisen hapenottokyvyn testi, joka perustuu testin aikaiseen hengityskaasujen analysointiin. Testin virhemarginaali on noin 1 %. Lisäksi on olemassa erilaisia kyselyjä, joissa kestävyyskunto pyritään arvioimaan täysin hikoilematta. Nämä testit ovat epätarkimpia, mutta toimivat toisaalta hyvin esimerkiksi lähtötietona liikuntaohjelmaa laadittaessa. Erinomaisia lihas- ja motorisen kunnon testipattereita ovat UKK-instituutin terveyskuntotestistö sekä hieman vanhempi, mutta paljon käytetty Invalidisäätiön suorituskykytestistö.

Testien yhdenmukaisuus ja luotettavuus

Testien tulokset perustuvat huolelliseen testiprotokollan mukaiseen testaamiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että testaaminen kannattaa jättää koulutettujen ammattilaisten tehtäväksi. Ammattitestaaja huomioi aiemman liikuntataustan sekä terveydelliset tekijät ja osaa valita kuntotestin, joka on testattavan kannalta järkevä. Testien tulee olla turvallisia ja erityisesti tulosten tulkinta vaatii erityisosaamista esimerkiksi silloin, kun testattavalla on käytössään vaikkapa verenpainelääkitys. Hyvä kuntotestaus tarkoittaa myös sitä, että testattavaa on informoitu siitä, miksi testiä tehdään ja mitä hyötyä testistä on. Voidaan myös todeta, että testitulosten tulkinta ja palaute testattavalle on eräs testausprosessin kulmakiviä.

Testitulosten vertailtavuus

Ammattitaitoisen testaajan tekemä ja tulkitsema testi on vertailukelpoinen samanlaisen testin kanssa, joka on tehty jossain muualla. Mikäli terveydessä on tapahtunut muutoksia verrattuna edelliseen testiin, on testaajaa informoitava muutoksista. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos lääkitystä muutetaan. Joissain tapauksissa, esimerkiksi kestävyyskunnon arvioinnissa suoralla maksimaalisella hapenottokyvyn testillä, mittalaitteistolla voi olla jonkin verran vaikutusta testitulokseen. Tällöin testitulosten vertailtavuudesta kannattaa keskustella testaajan kanssa.

Liikunnan tavoite

Lopuksi on syytä painottaa, että liikunnan harrastamisen aloittaminen tai jo aloitetun harrastuksen jatkaminen ei edellytä fyysisen kunnon testaamista. Testitulokset tuovat kuitenkin oman lisäarvonsa helpottamaan yksilöllisen liikunta-ohjelman laatimista ja kunnon kehityksen seuraamista. Liikuntaohjelman tavoitteen asettaminen on hyvin yksilöllinen, mutta ensisijaisesti tavoite on järkevä muotoilla terveyden edistämisen näkökulmasta.

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: