Oletko kokeillut kuntotestausta?

Kuntotestauksen avulla voidaan määrittää nykykunnon taso ja seurata liikuntaharjoittelun vaikutusta kunnon kehittymiseen.

Testaukseen perustuva, yksilöllisesti suunniteltu harjoittelu ja lihashuolto edesauttavat liikuntaharjoittelun tavoitteiden saavuttamista sekä ennaltaehkäisevät rasitusvammoja, ylirasitustilan kehittymistä ja jopa akuuttien vammojen syntymistä.

Kuntotestejä hyödynnetään myös muun muassa arvioitaessa testattavan työkykyä ja soveltuvuutta erilaisiin työtehtäviin.

Kuntotestauspalveluita on saatavilla esimerkiksi lääkäriasemilta, urheiluopistoista, kuntoutuskeskuksista, fysioterapiayrityksistä ja työterveyshuolloista.

Näin kestävyyskunto määritetään

Kestävyyskunto testataan määrittämällä maksimaalinen hapenottokyky, VO2 max -arvo (ml/kg/min). Mitä suurempi hapenottokyky on, sitä parempi on kestävyyskunto.

Kuntotestitulos voidaan ilmoittaa VO2 max -arvon lisäksi myös ikään ja sukupuoleen suhteutettuna kuntoindeksiarvona tai 5- tai 7-portaisena kuntoluokkana.

VO2 max voidaan mitata hengitysilmasta hengityskaasuanalysaattorin avulla (ns. suora kuntotesti) tai arvioida laskemalla hyödyntäen testauksen aikana tapahtuvaa sykkeen muutosta suhteessa testiliikuntakuormituksen kasvuun (ns. epäsuora kuntotesti).

Submaksimaalinen kuntotesti ei vaadi testattavan rasittamista voimiensa äärirajoille, vaan testissä seurataan sykkeen nousua rasituksen lisääntyessä ennalta sovitun ajan verran.

Maksimaalisessa kuntotestissä tutkittava jatkaa suoritustaan uupumiseensa saakka.

Edellä mainitut testit suoritetaan tavallisimmin polkupyöräergometrilla tai juoksumatolla.

Laboratorio-olosuhteissa kuntotestiin on mahdollista yhdistää sydänfilmi- ja verenpaineseuranta sekä ääreisvaltimoveren maitohappopitoisuuden seuranta.

Suuren ihmisjoukon kestävyyskunnon testaamiseen yhtäaikaisesti sopivat mm. kahden kilometrin kävelytesti ja koululiikunnasta tuttu Cooperin testi, jossa tulee edetä 12 minuutin aikana niin pitkälle kuin pystyy.

Täysin levossa sykemittarin avulla suoritettava leposykkeeseen ja sykkeen vaihteluun perustuva kuntotesti sopii turvallisesti suoritettavaksi vaikka kotioloissa.

Muut kuntotestauksen osa-alueet

Lihasvoimamittaukset ja liikkuvuuden/notkeuden testaus auttavat lihaskuntoharjoittelun ja venyttelyn kohdistamisessa juuri oikeisiin lihaksiin.

Kehonkoostumusmittauksesta, jossa selviää mm. rasvaprosentti, hyötyy erityisesti painonsa pudottamista tavoitteleva liikkuja.

Kuntotestaus tehdään valvotusti

Kuntotestin turvallisuuteen vaikuttavat testattavan terveydentila, ikä, aiemmin harrastetun liikunnan määrä ja käytetyn testin rasittavuus.

Mahdolliset testiturvallisuutta uhkaavat riskitekijät kartoitetaan ennen testiä täytettävällä kyselylomakkeella.

Aikaisemmin liikuntaa harrastamattomalle keski-ikäiselle tai sitä vanhemmalle suositellaan ennen kuntotestiä lääkärin tarkastusta ja/tai lääkärin valvomaa kuntotestausta.

Testiä ei tehdä sairaalle tai huonovointiselle henkilölle ja testi keskeytetään, mikäli testattava kokee huonovointisuutta kuntotestin aikana.

Faktaa kestävyyskunnon testauksesta

Maksimaalinen hapenottokyky (VO2max)

Tarkoittaa suurinta määrää happea, jonka elimistö voi toimittaa minuutissa hengitysilmasta keuhkojen kautta verenkiertoon ja lihaksiston käyttöön.

Terveyskunnon osa-alueet

  • kestävyyskunto
  • tuki- ja liikuntaelimistön kunto: lihasvoima, notkeus/liikkuvuus, nivelten kunto
  • kehon koostumus: painon sopivuus, rasvakudoksen jakautuminen kehossa
  • tasapaino

Kuntotestauksen hyödyt

  • nykykunnon selvittäminen
  • harjoittelun tehon seuraaminen
  • jatkoharjoittelun suunnittelu
  • soveltuvuusarvio erilaiseen työtehtäviin

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: