Influenssa

Suomessa influenssa esiintyy yleensä 1-2 kuukautta kestävinä epidemioina. Epidemiat ajoittuvat yleensä joulu-maaliskuulle. Tämän jälkeen voi esiintyä hajatapauksia. Eteläisellä pallonpuoliskolla tautiin voi sairastua myös Suomen kesäkuukausina. Influenssa tarttuu pisara- ja kosketustartuntana hengitystie-eritteiden välityksellä. Influenssaepidemiat lisäävät merkittävästi poissaoloja koulusta ja työstä. Influenssa voi olla voimakasoireinen tauti, mutta se on terveille harvoin vaarallinen. Kuolintapaukset liittyvät yleensä vain vanhoihin ikäluokkiin ja riskiryhmiin.

Influenssan oireet


Taudin itämisaika on 1-2 vuorokautta. Influenssan oireet ja oireiden voimakkuus vaihtelevat lievästä ylähengitystieinfektiosta vaikeaan keuhkoinfektioon. Yleisoireita ovat nopeasti korkeaksi nouseva kuume, lihassärky, päänsärky, kuiva yskä, vilunväristykset, huonovointisuus, hikoilu ja väsymys. Muita oireita voivat olla kurkkukipu, nivelkipu ja valonarkuus. Nuha ei ole influenssan keskeinen oire. Kuume kestää keskimäärin 3-5 vuorokautta, yskä ja huonovointisuus voivat kestää 1-2 viikkoa.

Tavallisimmat komplikaatiot ovat keuhkokuume ja lapsilla korvatulehdus. Sydämen ja keskushermoston komplikaatiot ovat harvinaisia. Komplikaatioiden riski kasvaa iän myötä ja kroonisia perustauteja potevilla, kuten diabeetikoilla, sydän- ja verisuonitautipotilailla, riski on 10-100-kertainen terveisiin verrattuna.

Aiheuttaja


Maasta toiseen nopeasti leviäviä epidemioita aiheuttavat nykyisin influenssa A-viruksen ja influenssa B-virukset. Influenssa tarttuu läheisessä kontaktissa pisara- ja kosketustartuntana. Ajankohtaiset epidemiatiedot ovat tarkasteltavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilta.
 

Diagnoosi


Influenssadiagnoosiin riittävät tyypilliset oireet epidemia-aikana. Varma influenssadiagnoosi edellyttää laboratoriotutkimuksen tekemistä. Virus voidaan viljellä ja sen rakenteita voidaan osoittaa ylähengitystie-eritteistä. Pikatesteillä pystytään määrittämään yleensä viruksen päätyyppi.
 

Influenssan hoito


Rokotteet
 

Influenssaa voidaan ehkäistä etukäteen annettavalla rokotteella, joka annetaan yleensä syyskuun ja joulukuun välisenä ajankohtana. Riskiryhmiin kuuluvat potilaat saavat rokotteen ilmaiseksi.

Riskiryhmiä ovat:

  1. vaikeaa kroonista sydänsairautta, keuhkosairautta tai diabetesta sairastavat ja niiden takia säännöllisessä lääkärinhoidossa olevat potilaat
  2. munuaisten vaikeaa vajaatoimintaa sairastavat
  3. immuunivajavuus- ja immunosupressiopotilaat sekä kortisonikorvaushoitoa saavat henkilöt
  4. pitkäkestoisessa salisylaattihoidossa olevat lapset ja nuoret.


Muut potilaat voivat pyytää reseptin influenssarokotetta varten omalta lääkäriltään ja ostaa rokotteen apteekista. On tärkeää muistaa, että influenssarokote suojaa nimenomaan influenssaviruksen aiheuttamaa infektiota vastaan ja ehkäisee samalla sen jälkitauteja, mutta ei tehoa tavalliseen flunssaan eli nuhakuumeeseen.
 

Vuodesta 2002 lähtien kaikki yli 65-vuotiaat ovat saaneet rokotteen ilmaiseksi.
 

Influenssarokotukseen mahdollisesti liittyviä paikallisia haittavaikutuksia ovat yleensä influenssan kaltaiset oireet, kuten lihas- ja nivelsärky sekä päänsärky. Kananmuna-allergia ei ole este rokottamiselle, mutta varsinkin voimakkaita reaktioita kananmunasta saaneiden rokottamisessa on syytä noudattaa varovaisuutta.

Lääkehoito

Influenssan oireita voidaan hoitaa viruslääkkeillä, joita ovat tsanamiviiri, oseltamiviiri ja amantadiini. Lääkkeestä riippuen voidaan ehkäistä tartuntaa ja influenssaan liittyviä komplikaatiota tai lyhentää taudin kestoa.

Tsanamiviiri on hengitettävä viruslääke, joka nopeuttaa oireiden häviämistä noin 1,5 vuorokaudella, kun lääke aloitetaan alle 2 vuorokautta oireiden alkamisesta. Tsanamiviiriä käytetään kahdentoista tunnin välein viiden päivän ajan. Sivuvaikutukset ovat vähäisiä.

Oseltamiviiri on kahdesti päivässä annosteltava kapseli, hoito kestää viisi vuorokautta. Lapsille on olemassa oraalisuspensio (nestemäinen lääkemuoto). Oseltamiviiri lyhentää influenssan kestoa keskimäärin yhdellä vuorokaudella, ja vähensi tutkimuksessa komplisoituneiden tautitapausten määrää noin kolmanneksella. Oseltamiviiri voidaan käyttää influenssan estolääkkeenä, jolloin se antaa noin 90 prosenttisen suojan ihmisille, jotka ovat olleet kontaktissa influenssapotilaan kanssa.

Amantadiinia käytetään sekä influenssan ehkäisyyn että oireiden hoitoon. Amantadiinin käyttöä ehkäisyyn rajoittavat sivuvaikutukset, joita ovat huimaus, unettomuus ja harvoin virtsaumpi. Myös pitkä käyttöaika ja mahdollinen viruksen vastustuskyvyn kehittyminen amantadiinia kohtaan rajoittavat ehkäisevää käyttöä. Amantadiini tehoaa vain influenssa A-viruksiin ja se lyhentää taudin kestoa, jos se aloitetaan kahden vuorokauden sisällä ensimmäisistä oireista.

Muu hoito

Influenssaan liittyvä kuume saattaa kestää viikon, yskä ja huonovointisuus jopa kaksi viikkoa. Kuumetta voi alentaa apteekista saatavilla käsikauppalääkkeillä. Vuodelepo ja runsas nesteiden nauttiminen on tärkeää.

 

Lapsilla influenssaoireiden hoitoon ei saa käyttää asetyylisalisyylihappoa sisältäviä valmisteita.

Seuranta

Influenssan takia kannattaa hakeutua lääkäriin, jos korkea kuume kestää yli viikon tai ilmaantuu rintapistosta, voimattomuutta tai poikkeuksellista väsymystä. Nämä oireet saattavat viitata keuhkokuumeeseen tai sydänlihastulehdukseen.

Influenssa aiheuttaa paljon poissaoloja työstä. Tarvittavan sairausloman pituus on noin viikko.

Periytyvyys


Influenssan aiheuttaa influenssavirus, joka tarttuu ja leviää kosketuksen ja hengitysilman välityksellä. Influenssa ei ole periytyvä sairaus.
 

Yleisyys


Influenssaa esiintyy Suomessa joka talvi. Influenssaepidemioiden tiheän esiintymisen tekee mahdolliseksi virusten jatkuva antigeeninen muuntuminen. Poikkeuksellisen voimakkaat influenssaviruksen muuntumiset aiheuttavat maailmanlaajuisen epidemian eli pandemian, joita on ilmennyt maailmassa 10-40 vuoden välein. Viimeisin pandemia oli vuonna 2009 Sikainfluenssa (A/H1N1-virus).

Influenssan ennuste

Suurinta sairastuvuus influenssaan on lapsilla. Kuolleisuutta influenssaan esiintyy vanhuksilla ja perustaudin vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla. Riski sairastua vakavaan influenssaan kasvaa iän myötä, vaikka henkilö ei kuuluisikaan riskiryhmään.

Lähteet


Valtonen et al: Infektiosairaudet, 2. Uudistettu painos, 1998, Kustannus Oy Duodecim
Lääkärin tietokannat, Duodecim

Tarkastajalääkäri on tarkistanut tekstin 19.10.2010.

Lue lisää:

Vaivaako influenssa? Milloin on syytä mennä lääkäriin?

Influenssarokotus kannattaa

Flunssa vai influenssa? Näin erotat

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:


Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.