Tuore äiti: ”Imettämisestä kannattaa tietää etukäteen yhtä ja toista”

Imettäminen ei oikeastaan ollut minulle missään vaiheessa päätös vaan paremminkin luonnollinen jatkumo lapsen syntymälle. En koskaan eläessäni ole vakavissani edes ajatellut, että sille olisi jokin vaihtoehto.

Näin kertoo viisikuukautisen Sofian äiti, Katja Virpiranta. Katja on imettänyt Sofiaa vauvan syntymästä asti, ja tavoitteena on jatkaa täysimetystä, kunnes Sofia täyttää kuusi kuukautta. Imetystä jatketaan kuuden kuukauden jälkeenkin sormiruokailun ohessa.

– Ihmisenpoikasen luonnollinen vierottumisikä on 2–7 vuotta, ja tällä hetkellä tuntuu, että miksipäs ei. Lapsentahtisuus on ollut tärkeä periaate minulle tähänkin asti, ja sen mukaan haluan edetä loppuun asti. Hidas ja luonnollinen imetyksen loppuminen on lempein vaihtoehto niin lapselle kuin rinnoillekin.

Mahdollisimman paljon ennakkotietoa

Katjan suunnitelmissa oli alusta asti tähdätä kuuden kuukauden täysimetykseen. Hän oli jo joitakin vuosia sitten törmännyt tietoon Maailman terveysjärjestö WHO:n täysimetyssuosituksesta, joka tuntui perusteluineen järkeenkäyvältä. Katja kertookin olevansa luonteeltaan sellainen ihminen, että asioista on tiedettävä etukäteen kaikki mahdollinen.

– Muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa aloin etsiä tietoa imetyksestä. En siksi, että minua olisi siinä erityisesti askarruttanut mikään, vaan halusin vain kuulla, mitä sanottavaa muilla ihmisillä imettämisestä on ja fiilistellä tulevaa.

Imettäminen ei pelottanut

Katjan mukaan tiedon etsiminen osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä hänelle paljastui, että imettämisestä kannattaa tietää etukäteen yhtä ja toista. Näin siksi, että ensimmäiset imetysviikot sujuisivat mukavammin ja stressittömämmin.

– Facebookista löytyvä Laktivistiäiti-sivu oli ehdottomasti paras apu. Sieltä opin paljon kaikkea tarpeellista ja hyödyllistä nippelitietoa. Vähän myöhemmin päädyin Imetyksen tuki ry:n Facebook-ryhmään, ja monet huolet ja murheet on vältetty sieltä saatujen neuvojen ansiosta.

Vaikka Katja kertookin yleensä pelkäävänsä etukäteen kaikkea mahdollista, imettämistä hän ei pelännyt ollenkaan. Se on tuntunut hänestä koko ajan niin luonnolliselta asialta, ettei hän osannut edes ajatella sen voivan olla pelottavaa.

– En pelännyt edes imettämisessä epäonnistumista, mikä on ymmärtääkseni melko yleinen pelonaihe. Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että olen lähipiirissäni nähnyt lähinnä onnistuneita imetyksiä, ja siltä pohjalta lähtöoletukseni oli, että tietenkin se onnistuu.

Imettäminen ja puolison tuki tärkeitä asioita

Katjalle imettäminen on erittäin tärkeä asia. Hänen mukaansa se on aivan ainutlaatuinen tapa tarjota rakkautta ja huolenpitoa pienelle, avuttomalle ihmiselle.

– Rinnan imeminen on vauvan luontainen tarve, ja se on ensimmäinen asia, jonka vauva osaa tehdä jo ihan vastasyntyneenä. Äidinmaito on vauvan tarpeisiin mukautuvaa täydellistä ravintoa, imettämisellä on lukuisia terveyttä edistäviä vaikutuksia niin vauvalle kuin äidillekin ja vaikka äidinmaito onkin ensisijaisesti ruokaa, rintaa imevä lapsi saa samalla myös läheisyyttä, lohtua, hyvää mieltä ja turvallisen paikan käsitellä pelottavaa maailmaa.

Katjan puoliso Felix pitää imettämistä yhtä tärkeänä kuin Katja, ja hän onkin tukenut Katjaa alusta asti. Katjan mukaan puolison tuki koostuu tärkeistä pienistä asioista, kuten kädestä pitämisestä imetyksen sattuessa ensimmäisinä päivinä.

– Felix toi minulle myös juotavaa, kun tiheän imun kausina elin sohvan nurkkaan majoittuneena vauvan kanssa ja teki minulle voileipiä jääkaappiin valmiiksi siltä varalta, että nälkä iskee kesken yöimetysten.

Katja kertoo kuulleensa paljon sellaista, että isät haluavat päästä syöttämään vauvoille soseita mahdollisimman pian, koska he kokevat jäävänsä paitsi jostakin vauvan ruokinnan ollessa yksin äidin harteilla.

– Meillä näin ei ole, vaan isäkin ymmärtää, että pitkä täysimetys on vauvalle paras vaihtoehto.

Epätodellinen ensi-imetys

Ensimmäinen imetyskerta tuntui Katjasta epätodelliselta. Kahden ja puolen tunnin yöunien jälkeen hän oli synnyttänyt Sofiaa 19 tunnin ajan, eikä hän muista ensimmäisestä imetyksestä juurikaan yksityiskohtia. Jälkeisvaiheen päätteeksi Katja oli autettu sängylle makaamaan ja Sofia annettiin hänen rinnalleen pötköttämään.

– Pieni ymmärsi heti, mistä hommassa oli kyse, ja ryhtyi imemään ensimmäisiä maitopisaroita. Tuntui ihanalta, onnelliselta ja lämpimältä, ja oikeastaan sitä synnytyksenjälkeistä tunnemyrskyä on hyvin vaikea pukea sanoiksi. Kaikki tunteet tulevat paljon normaalia voimakkaampina, ja se jatkuu erityisesti imetyshetkien aikana samanlaisena pari ensimmäistä kuukautta, Katja kuvailee.

Imetykseen liittyy monia haasteita

Katjasta on aina tuntunut siltä, että imettäminen on varmasti ihanaa, ja hänen mukaansa sitä se juurikin on. Hän ei kuitenkaan tiennyt etukäteen, kuinka paljon erilaisia haasteita imettämiseen liittyy. Pelkästään imetyksen normaaliin kulkuunkin liittyy ensimmäisinä viikkoina kipua imetyskertojen alkuvaiheessa, kun nännit eivät ole tottuneet uudenlaiseen rasitukseen. Myös tiheän imemisen kaudet voivat tuntua stressaavilta ja loputtomilta, kun vauva niin sanotusti tekee maitotilausta tulevaa varten ja asuu äidin rinnalla käytännössä vuorokauden ympäri.

– Asiaankuuluvien vaikeuksien lisäksi on sitten vielä imuoteongelmat, rintaraivarit, asentorajoitteisuus, äidin ruokavaliosta johtuvat vauvan vatsavaivat ja vaikka mitä kaikkea muuta. Meidän imetystaipaleemme on toistaiseksi ollut helppo verrattuna siihen, mitä se monille muille on. Toki vaikeudet ja niiden voittaminen kuuluvatkin asiaan, ja ne pienet onnistumisen hetket tuntuvat varmasti sitäkin ihanammilta, mitä harvemmin niitä pääsee kokemaan.

Laadukas ohjaus erittäin tärkeää

Katja kertoo matkan varrella olleen useita tilanteita, jossa imetykseen liittyvät hyvät neuvot ja apu ovat olleet tarpeen. Hänen mukaansa synnytyssairaalassa imetysohjaus oli hyvää ja apua sai aina, kun sitä pyysi. Silti jotain jäi myös puuttumaan.

– Minusta ihokontaktin merkitystä ei korostettu tarpeeksi, kukaan ei muistuttanut juomaan riittävästi vettä, eikä kukaan maininnut, että imettäessä kannattaa vähintään ottaa pipo pois vauvalta, koska vauvan päälaen haisteleminen edistää maidon herumista melkoisesti.

Neuvolasta saadut imettämisohjeet Katja kokee riittämättömiksi.

– Itse osaan hakea tietoa omatoimisesti, mutta ei kaikilla ole siihen aikaa, kiinnostusta tai voimavaroja, ja siksi olisi tärkeää, että laadukasta ohjausta olisi saatavilla kaikille jo äitiysneuvolassa hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää. Pelkkä yksittäinen perhevalmennuskerta ei todellakaan riitä, varsinkin kun siellä imetys on vain yksi käsiteltävä asia muiden joukossa.

Parasta tukea Katja kertoo saaneensa Imetyksen tuki ry:n Facebook-ryhmästä.

– Usein riittää pelkästään tieto siitä, että ei ole yksin tilanteensa kanssa, vaan muutkin äidit kamppailevat samanlaisten ongelmien parissa. Joihinkin pulmiin taas saattaa tarvita hiukan konkreettisempia neuvoja, ja niitäkin sieltä saa lähes kysymykseen kuin kysymykseen.

Julkinen imettäminen ei ujostuta

Julkisilla paikoilla imettäminen on mediassakin kiistelty puheenaihe tämän tästä. Katja on omien sanojensa mukaan imettänyt Sofiaa käytännössä kaikkialla, missä on hänen kanssaan kulkenut. Tähän mennessä Katja ei ole saanut asiattomia kommentteja, eivätkä useimmat ohikulkijat reagoi imetykseen mitenkään.

– Muutamat hymyilevät ja joskus lapset ihastelevat vauvaa. Nyt ihan viime kuukausina julki-imetykset ovat jääneet vähemmälle, kun Sofia ryhtyi asentorajoitteiseksi: tissi kelpaa vain makuullaan. Kaupan lattialla makaaminen vauvan kanssa saattaisi herättää vähän turhan paljon huomiota ja kummeksuntaa minunkin makuuni, vaikka en julkisella paikalla imettämistä juurikaan ujostele.

Katjalla olisi paljonkin kannustavaa kerrottavaa tuleville äideille, joita imettäminen saattaa pelottaa tai askarruttaa. Hänen mielestään tärkein viesti nykyisten imetyslukujen valossa on kuitenkin seuraava:

– Maito ei lopu niin kauan kuin imettää lapsentahtisesti, ei vaikka äiti tai anoppi muuta väittäisivät.

Lisätietoa imettämisestä:

Imetyksen tuki ry

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lue lisää:

Tietopaketti imetyksestä

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.