Punajäkälä (LRP)

Punajäkälä ihonhoito

Punajäkälä eli lichen ruber planus on kohtalaisen yleinen ihotauti, jonka tyypillisiin oireisiin kuuluvat violetinpunaiset, kutiavat iholäiskät sekä mahdollisesti suun limakalvomuutokset ja punajäkälämuutokset sukuelinten alueella.

Mistä punajäkälä tulee?

Punajäkälän syy on yleensä tuntematon ja vain harvoin pystytään taudin laukaisevaa tekijää osoittamaan.

Ainakin suussa esiintyvää punajäkälää pidetään autoimmuunitautina, joissa ihmisen elimistö reagoi omia kudoksiaan vastaan.

Voimakas stressi, kuten esimerkiksi kuolemantapaus, konkurssi tai avioero voi joskus edeltää ihottuman syntyä.

Punajäkälän näköinen ihottuma saattaa myös esiintyä maksatulehduksen seurauksena tai lääkkeen sivuvaikutuksena.

Punajäkälä ei tartu.

Punajäkälän oireet

Punajäkälässä tavattavat ihomuutokset ovat usein pienikokoisia (

Sukupuolielinten limakalvoilla saattaa esiintyä samanlaisia muutoksia kuin suussa.

Ihottuma esiintyy melko symmetrisesti sekä vartalolla että raajoissa säästäen kasvot. Tyypillisiä paikkoja ovat ranteet, ristiselkä ja nilkat.

10 % punajäkälää sairastavista kärsii myös kynsivallien punajäkälämuutoksista. Punajäkälä vaikuttaa haitallisesti kynsien kasvuun ja aiheuttaa kynsien pitkittäistä uurteisuutta. Vaikeimmissa tapauksissa kynnet voivat tuhoutua pysyvästi kokonaan tai lähes kokonaan.

Punajäkälään liittyvä kutina on usein melko voimakas. Tauti on itsestään paraneva, kestäen muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Jotkut punajäkälän muodot voivat vaivata jopa vuosikymmeniä.

Tauti ei yleensä uusiudu, joskin silloin tällöin toistuu useitakin kertoja.

Miten punajäkälä todetaan?

Tauti on helppo tunnistaa, jos se esiintyy tyypillisessä muodossaan. Joskus harvoin tarvitaan koepalaa diagnoosin varmistamiseksi. Verikokeita ei tarvita.

Miten punajäkälää hoidetaan?

Ensisijaisesti ihomuutoksia hoidetaan kortisonivoiteilla. Yleensä miedoimmat voiteet ovat tehottomia ja taudin hoidossa käytetään reseptillä määrättäviä II tai III luokan kortisonivoiteita, jotka lievittävät myös kutinaa.

Mikäli punajäkälä kroonistuu, tai kyseessä on suun punajäkälä, on aina syytä hakeutua ihotautilääkärin vastaanotolle. Näitä punajäkälän muotoja hoidetaan kortisonivoiteiden lisäksi takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteilla, joskus myös sisäisellä lääkityksellä.

Jos kortisonivoiteista ei ole apua ja tauti kutinan takia on häiritsevä, voidaan harkita valohoitoa.

Lääkärin varmistaman punajäkälän ensihoidoksi voi kokeilla reseptivapaasti saatavia mietoja kortisonivoiteita. Tehokkaampien voiteiden käyttö ja valohoidot edellyttävät lääkärin vastaanotolla käyntiä.

Lähde:

Lääkärikirja Duodecim

13.10.2009

Matti Hannuksela, ihotautien erikoislääkäri

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.