Ihosyöpä

ihosyöpä ihonhoitoIhon kasvaimet ovat yleisiä. Osa niistä aiheuttaa vain esteettistä haittaa, mutta osa on pahanlaatuisia eli syöpiä. Ihosyöpä on yleisnimitys iholla sijaitsevista syöpäkasvaimista, joista tärkeimpiä ovat melanooma, okasolusyöpä sekä tyvisolusyöpä. Näitä todetaan Suomessa vuosittain yhteensä lähes 8 000 tapausta ja esiintyvyyden on todettu kasvavan kaikissa ikäryhmissä. Viimeisen 30 vuoden aikana uusien tapausten määrä onkin moninkertaistunut. Tärkeimpänä syynä tähän pidetään auringonoton ja solariumin käytön lisääntymistä. Ihosyövät käyttäytyvät tyypistä riippuen eri tavoin, joten pahanlaatuisten muutosten varhainen toteaminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

Ihosyövän oireet

Yleisin pahanlaatuinen ihosyöpätyyppi on tyvisolusyöpä, joita todetaan Suomessa vuosittain noin 6 000 kappaletta, hiukan enemmän naisilla kuin miehillä. Sen rakenne on kiinteä ja sileä, alkuvaiheessa pinta voi olla myös kiiltävä. Väriltään muutos on yleensä punertava, mutta myös tummaksi pigmentoituvaa alalajia esiintyy. Laajentuneiden hiussuonien ilmaantuminen tällaisen muutoksen päälle on lähes varma merkki tyvisolusyövästä. Tyypillisesti tyvisolusyöpää esiintyy vanhempien, vaaleaihoisten ja paljon auringossa aikaa viettäneiden henkilöiden kasvoilla. Se lähettää etäpesäkkeitä erittäin harvoin, mutta jos hoito laiminlyödään voi tilanne muuttua jopa hengenvaaralliseksi.
Toinen yleinen ihosyöpätyyppi on okasolusyöpä. Sen esiasteita syntyy ihon vanhenemisen ja auringon valon vaurioittavan vaikutuksen seurauksena. Muuntuminen esiasteesta varsinaiseksi syöväksi kestää sen sijaan kauan ja varsinaisessa syövässä etäpesäkkeiden esiintyminen on harvinaista. Okasolusyövän esiaste voi olla ulkonäöltään hilseilevä, punainen läiskä, joka sijaitsee yleensä korvalehdissä tai kasvoissa. Varsinainen syöpä voi olla paksumpi, karstainen tai haavainen ja pahanlaatuisten syöpien tapaan se voi kasvaa nopeasti. Tyypillisesti okasolusyöpä sijaitsee alahuulessa, kasvoissa tai kädenselässä. Huulessa sijaitsevan tyypin on todettu lähettävän etäpesäkkeitä muita tyyppejä useammin.
Melanooma on kaikissa länsimaissa nopeasti yleistyvä syöpätyyppi. Uusia tapauksia todetaan tällä hetkellä Suomessa vuosittain noin 800 kappaletta. Syynä pidetään auringonoton lisääntymistä. Melanooman riskiä lisäävät varsinkin toistuvat palamiset. On arvioitu, että noin puolet melanoomista kehittyy suoraan terveen näköiselle iholle. Toinen puoli kehittyy jonkin edeltävän värimuutoksen kautta. Erityisen suuri riski melanoomaan on vaaleilla, punatukkaisilla henkilöillä, jotka eivät rusketu auringossa vaan palavat herkästi.
Melanoomaa voi epäillä jos keholta löytyy kookas, yli 10 mm kokoinen värillinen luomi. Huolestuttavia merkkejä ovat mm värin muutos, kirjavuus, koon kasvu, reunan epätasaisuus, kutina sekä punainen rengas luomen ympärillä. Väreistä etenkin sininen, punainen ja musta voivat viitata melanoomaan. Myös verenvuotoa ja haavautumista voi esiintyä. Melanooma voi kasvaa kyhmymäisesti, mutta myös ihon pinnan myötäisesti. Jos melanooma on ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä tai se on kasvanut voimakkaasti syvyyssuunnassa, on ennuste oleellisesti huonompi kuin varhain todetussa pinnallisessa melanoomassa. Tämän takia pahanlaatuisilta vaikuttavat muutokset tulisikin havaita ja tutkia jo hyvissä ajoin.

Ihosyövän aiheuttaja

Lisääntynyttä auringonottoa ja solariumien käyttöä pidetään tärkeimpänä syynä ihosyöpien määrän suureen kasvuun. Ihon toistuva palaminen, etenkin lapsena, on yksi tärkeä altistava tekijä. On kuitenkin muistettava, että toistuvan ruskettumisen ilman palamistakin on todettu lisäävän mm. okasolusyövän riskiä. Tummaihoisilla ja hyvin ruskettuvilla ihmisillä ihosyöpien riski on pienempi. Lähisukulaisilla todetut ihosyövät lisäävät myös sairastumisriskiä.
Ultraviolettisäteilyn lisäksi muita altistavia tekijöitä ovat mm. röntgensäteily sekä sisäisesti käytetyt karsinogeeniset aineet. Eräs tällainen aine on aiemmin psoriasiksen hoidossa käytetty arsenikki. Vastustuskyvyn huomattava heikkeneminen esimerkiksi HIV-positiivisilla altistaa myös eräille ihosyöpätyypeille.

Ihosyöpädiagnoosi

Ihosyöpien diagnostiikka perustuu muutosten silmämääräiseen tarkasteluun, seurantaan sekä lopulta koepalaan. Kaikki kasvavat ihomuutokset tutkitaankin tarvittaessa koepalalla, jolloin saadaan lopullinen varmuus sen laadusta.

Ihosyövän hoito

Tärkeintä kaikkien ihosyöpien hoidossa on muutoksen varhainen havaitseminen ja sen poistaminen. Veitsellä tai laserilla leikkaamalla muutos poistetaan tarpeeksi suurin marginaalein (0,5 – 3 cm). Vahvasti syöpään viittaavat muutokset ja muutokset, jotka sijaitsevat hankalissa paikoissa poistetaan yleensä erikoisterveydenhuollossa.
Varsinkin melanooman ollessa kyseessä kiinnitetään huomiota myös imusolmukkeisiin. Muutosta lähellä sijaitsevat imusolmukkeet tulee tunnustella käsin. Vartijaimusolmukkeet tutkitaan esimerkiksi gammailmaisinta käyttämällä. Mikäli vartijaimusolmukkeesta ei löydy muutoksia, on epätodennäköistä, että syöpä olisi levinnyt muualle elimistöön.
Muina hoitoina käytetään mm. muutoksen kaavintaa tai nestetyppikylmä-hoitoa. Jälkimmäinen on hyvä menetelmä erityisesti hyvänlaatuisten muutosten poistamisessa, mutta se on tehokas myös tyvisolusyöpään. Ihosyöpien hoidossa voidaan käyttää myös sädehoitoa. Se on tehokas erityisesti melanooman etäpesäkkeisiin, mutta myös tietyissä tapauksissa varmistamaan leikkaustulosta. Perinteisiä syöpälääkkeitä käytetään myös ihosyöpien kohdalla jos syöpä on päässyt leviämään elimistöön.

Ihosyövän seuranta

Ihosyöpien jälkiseuranta suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti. Melanoomaa kontrolloidaan kolmen kuukauden välein kunnes taudin toteamisesta on kulunut kaksi vuotta. Tämän jälkeen seuranta on puolivuosittaista aina viiteen vuoteen saakka. Melanooman kontrollit toteutetaan yleensä erikoissairaanhoidossa. Tyvisolusyövän ollessa kyseessä seurantatiheyden päättää hoitanut lääkäri ja se voidaan järjestää myös terveyskeskuksissa.

Ihosyöpäriski voi periytyä

Ihosyövillä on todettu periytymistaipumusta. Lisäksi tiettyjä periytyviä sairauksia sairastavilla ihmisillä on lisääntynyt riski sairastua syöpään. Tärkeämpänä tekijänä pidetään kuitenkin ympäristövaikutuksia.

Ihosyövän yleisyys

Uusia ihosyöpä tapauksia todetaan Suomessa noin 8 000 vuosittain. Ylivoimaisesti eniten tavataan tyvisolusyöpää. Ihosyöpien ilmaantuvuus on ollut jo pitkään kasvussa ja tärkeimpänä syynä tähän pidetään auringonottotapojen muuttumista ja ihon nopeaa palamista.

Ihosyövän ennuste

Ihosyöpien ennuste riippuu hyvin paljon sen tyypistä, sijainnista ja koosta. Tyvisolusyöpien ennuste on yleensä hyvä, mutta sen uusiutuminen samaan paikkaan on joskus mahdollista. Se lähettää erittäin harvoin etäpesäkkeitä mikä parantaa ennustetta.
Okasolusyöpä voi lähettää etäpesäkkeitä ja tämän vuoksi sen varhainen toteaminen on ensiarvoisen tärkeää. Pienen, aikaisin havaitun poiston ennuste on erittäin hyvä. Suuremman ja limakalvolla sijaitsevan muutoksen ennuste on heikompi.
Melanooman paras hoito on sen varhainen poistaminen. Mikäli muutos on levinnyt ja ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä, on ennuste huono.

Lähteet:
Hannuksela M. ym. (toim.) 2003, Ihotaudit. 1. painos. Duodecim. Helsinki.
Kunnamo I. ym. (toim.) 2006, Lääkärin käsikirja. 8. uudistettu painos. Duodecim. Helsinki.
Suomen Syöpärekisteri, www.cancerregistry.fi

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.