Ihosyöpä

Ihon kasvaimet ovat yleisiä. Osa niistä aiheuttaa vain esteettistä haittaa, mutta osa on pahanlaatuisia eli syöpiä.

Ihosyöpä on yleisnimitys iholla sijaitsevista syöpäkasvaimista, joista tärkeimpiä ovat:

Näitä todetaan Suomessa vuosittain yhteensä lähes 8 000 tapausta ja esiintyvyyden on todettu kasvavan kaikissa ikäryhmissä. Viimeisen 30 vuoden aikana uusien tapausten määrä onkin moninkertaistunut. Tärkeimpänä syynä tähän pidetään auringonoton ja solariumin käytön lisääntymistä. Ihosyövät käyttäytyvät tyypistä riippuen eri tavoin, joten pahanlaatuisten muutosten varhainen toteaminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

Ihosyöpä, oireet

Yleisin pahanlaatuinen ihosyöpätyyppi on tyvisolusyöpä, joita todetaan Suomessa vuosittain noin 6 000 kappaletta, hiukan enemmän naisilla kuin miehillä. Sen rakenne on kiinteä ja sileä, alkuvaiheessa pinta voi olla myös kiiltävä. Väriltään muutos on yleensä punertava, mutta myös tummaksi pigmentoituvaa alalajia esiintyy. Laajentuneiden hiussuonien ilmaantuminen tällaisen muutoksen päälle on lähes varma merkki tyvisolusyövästä. Ajan kanssa muutos vähitellen kasvaa ja saattaa rupeutua tai alkaa vuodella toistuvasti verta. Tyypillisesti tyvisolusyöpää esiintyy vanhempien, vaaleaihoisten ja paljon auringossa aikaa viettäneiden henkilöiden kasvoilla. Se ei juuri koskaan lähetä etäpesäkkeitä, mutta jos hoito laiminlyödään vuosikausien ajaksi, voi tyvisolusyöpäkin muuttua vaaralliseksi.

Toinen yleinen ihosyöpätyyppi on okasolusyöpä. Sen esiasteita syntyy ihon vanhenemisen ja auringon valon vaurioittavan vaikutuksen seurauksena. Muuntuminen esiasteesta varsinaiseksi syöväksi kestää sen sijaan kauan ja varsinaisessa syövässä etäpesäkkeiden esiintyminen on harvinaista. Okasolusyövän esiaste voi olla ulkonäöltään hilseilevä, punainen läiskä, joka sijaitsee yleensä korvalehdissä tai kasvoissa. Varsinainen syöpä voi olla paksumpi, karstainen tai haavainen ja pahanlaatuisten syöpien tapaan se voi kasvaa nopeasti. Tyypillisesti okasolusyöpä sijaitsee alahuulessa, kasvoissa tai kädenselässä. Huulessa sijaitsevan tyypin on todettu lähettävän etäpesäkkeitä muita tyyppejä useammin.

Melanooma on kaikissa länsimaissa nopeasti yleistyvä syöpätyyppi. Uusia tapauksia todetaan tällä hetkellä Suomessa vuosittain noin 800 kappaletta. Syynä pidetään auringonoton lisääntymistä. Melanooman riskiä lisäävät varsinkin toistuvat palamiset. On arvioitu, että noin puolet melanoomista kehittyy suoraan terveen näköiselle iholle. Toinen puoli kehittyy jonkin edeltävän värimuutoksen kautta. Erityisen suuri riski melanoomaan on vaaleilla, punatukkaisilla henkilöillä, jotka eivät rusketu auringossa vaan palavat herkästi. Melanoomataipumus on myös ainakin osittain perinnöllistä: jos lähisukulaisella on ollut melanooma, on itselläkin suurentunut riski saada tauti.

Melanoomaa voi epäillä jos keholta löytyy kookas ja uusi, yli 7 mm kokoinen värillinen luomi. Huolestuttavia merkkejä ovat mm. värin muutos, kirjavuus, koon kasvu, reunan epätasaisuus, kutina sekä punainen rengas luomen ympärillä. Väreistä etenkin sininen, punainen ja musta voivat viitata melanoomaan. Myös verenvuotoa ja haavautumista voi esiintyä. Melanooma voi kasvaa kyhmymäisesti, mutta myös ihon pinnan myötäisesti. Jos melanooma on ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä tai se on kasvanut voimakkaasti syvyyssuunnassa, on ennuste oleellisesti huonompi kuin varhain todetussa pinnallisessa melanoomassa. Tämän takia pahanlaatuisilta vaikuttavat muutokset tulisikin havaita ja tutkia jo hyvissä ajoin.

Aiheuttaja

Lisääntynyttä auringonottoa ja solariumien käyttöä pidetään tärkeimpänä syynä ihosyöpien määrän suureen kasvuun. Ihon toistuva palaminen, etenkin lapsena, on yksi tärkeä altistava tekijä. On kuitenkin muistettava, että toistuvan ruskettumisen ilman palamistakin on todettu lisäävän mm. okasolusyövän riskiä. Tummaihoisilla ja hyvin ruskettuvilla ihmisillä ihosyöpien riski on pienempi. Lähisukulaisilla todetut ihosyövät lisäävät myös sairastumisriskiä.

Ultraviolettisäteilyn lisäksi muita altistavia tekijöitä ovat mm. röntgensäteily sekä sisäisesti käytetyt karsinogeeniset aineet. Eräs tällainen aine on aiemmin psoriaasin hoidossa käytetty arsenikki. Vastustuskyvyn huomattava heikkeneminen esimerkiksi HIV-positiivisilla altistaa myös eräille ihosyöpätyypeille.

Diagnoosi


Ihosyöpien diagnostiikka perustuu muutosten silmämääräiseen tarkasteluun, seurantaan sekä lopulta koepalaan. Kaikki kasvavat ihomuutokset tutkitaankin tarvittaessa koepalalla, jolloin saadaan lopullinen varmuus sen laadusta.

Ihosyövän hoito

 
Tärkeintä kaikkien ihosyöpien hoidossa on muutoksen varhainen havaitseminen ja sen poistaminen. Veitsellä tai laserilla leikkaamalla muutos poistetaan tarpeeksi suurin marginaalein (0,5 – 3 cm). Vahvasti syöpään viittaavat muutokset ja muutokset, jotka sijaitsevat hankalissa paikoissa, poistetaan yleensä erikoisterveydenhuollossa.

Varsinkin melanooman ollessa kyseessä kiinnitetään huomiota myös imusolmukkeisiin. Muutosta lähellä sijaitsevat imusolmukkeet tulee tunnustella käsin. Vartijaimusolmukkeet tutkitaan esimerkiksi gammailmaisinta käyttämällä. Mikäli vartijaimusolmukkeesta ei löydy muutoksia, on epätodennäköistä, että syöpä olisi levinnyt muualle elimistöön.

Muina hoitoina käytetään mm. muutoksen kaavintaa ja sairaaloissa toteutettavaa ns. fotodynaamista terapiaa (PDT-hoitoa) sekä nestetyppikylmä-hoitoa. Jälkimmäinen on hyvä menetelmä erityisesti hyvänlaatuisten muutosten poistamisessa, mutta se on tehokas myös pinnalliseen tyvisolusyöpään. Ihosyöpien hoidossa voidaan käyttää myös sädehoitoa. Se on tehokas erityisesti melanooman etäpesäkkeisiin, mutta myös tietyissä tapauksissa varmistamaan leikkaustulosta. Perinteisiä syöpälääkkeitä käytetään myös ihosyöpien kohdalla jos syöpä on päässyt leviämään elimistöön.

Seuranta


Ihosyöpien jälkiseuranta suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti. Ihosyöpätyypistä, syövän koosta sekä sen levinneisyydestä riippuen yleensä säännöllinen seuranta on tarpeen 2-5 vuoden ajan hoitojen jälkeen. Iäkkään ihmisen yksittäinen, kirurgisesti hoidettu tyvisolusyöpä ei välttämättä tarvitse seurantaa ollenkaan. Toistuvia ihosyöpiä tai sen esiasteita sairastaneita potilaita sekä melanoomapotilaita seurataan tiheämpään ja yleensä erikoissairaanhoidossa. Tyvisolusyövän ollessa kyseessä seurantatiheyden päättää hoitanut lääkäri ja se voidaan järjestää myös terveyskeskuksissa.

Periytyvyys


Ihosyövillä on todettu periytymistaipumusta. Lisäksi tiettyjä periytyviä sairauksia sairastavilla ihmisillä on lisääntynyt riski sairastua syöpään. Tärkeämpänä tekijänä pidetään kuitenkin ympäristövaikutuksia.

Ihosyövän ja melanooman yleisyys


Uusia ihomelanooma tapauksia todettiin vuosittain vuosien 2008-2012 aikana miehillä 607 ja naisilla 573 kappaletta. Muita kuin melanoomatapauksia todettiin vuosittain 2008-2012 aikana puolestaan miehillä 722 ja naisilla 688. Ylivoimaisesti eniten tavataan tyvisolusyöpää. Ihosyöpien ilmaantuvuus on ollut jo pitkään kasvussa ja tärkeimpänä syynä tähän pidetään auringonottotapojen muuttumista ja ihon nopeaa palamista.

Ihosyöpä, ennuste

 
Ihosyöpien ennuste riippuu hyvin paljon sen tyypistä, sijainnista ja koosta. Tyvisolusyöpien ennuste on yleensä hyvä, mutta sen uusiutuminen samaan paikkaan on joskus mahdollista. Se lähettää erittäin harvoin etäpesäkkeitä mikä parantaa ennustetta.
 

Okasolusyöpä voi lähettää etäpesäkkeitä ja tämän vuoksi sen varhainen toteaminen on ensiarvoisen tärkeää. Pienen, aikaisin havaitun poiston ennuste on erittäin hyvä. Suuremman ja limakalvolla sijaitsevan muutoksen ennuste on heikompi.
 

Melanooman paras hoito on sen varhainen poistaminen. Mikäli muutos on levinnyt ja ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä, on ennuste huono.

Lähteet
 

Hannuksela M. ym. (toim.) 2003, Ihotaudit. 1. painos. Duodecim. Helsinki.

Kunnamo I. ym. (toim.) 2006, Lääkärin käsikirja. 8. uudistettu painos. Duodecim. Helsinki.

Suomen Syöpärekisteri, www.cancerregistry.fi

Melanooma - Käypä hoito -suositus

Tietoa syövästä, Syöpäjärjestöt

Suomen Syöpärekisteri - Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos (Hakupäivä 10.2.2015)

Artikkelia on muokattu 10.2.2015

Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 23.9.2010.

Lue lisää:

Kavala auringonpistos - näin tunnistat ja hoidat

Kolme vinkkiä lämpöhalvauksen välttämiseen

1 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Moi oli enis oli penis

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.