Miksi oloni on hutera kävellessä?

Huteruus eli tunne siitä, että tasapaino ei ole kunnossa aiheuttaa epävarmuuden ja huimauksen tunnetta kävellessä, pystyasennoissa ja liikkeessä. Tasapainomme luovat lihas- ja jänneaisti, näkö ja silmien toiminnot ja sisäkorvan tasapainojärjestelmä. Tasapainon perustekijöiden oireet näyttäytyvät ja tuntuvat eritavalla kävellessä.

On myös mahdollista, että oireita tulee eri tasapainojärjestelmämme eri puolista vaihdellen tai yhtaikaa, jolloin tilaa sanotaan monitekijäiseksi. Yleensä melkein jokainen pitempään jatkunut huimaustila on monitekijäinen. Tasapainojärjestelmä toimii myös kokoajan samanaikaisesti ja osittain päällekkäin, josta johtuen selvän eron tekeminen on aina keinotekoinen, mutta käytännössä mahdollinen.

Lihas- ja jänneaisti eli proprioseptio

Tasapainon perustekijöiden oireet näyttäytyvät ja tuntuvat eritavalla kävellessä

Jänne- ja lihasaisti eli proprioseptio kertoo meille kokoajan lihaksien ja sidekudoksen kautta missä asennossa olemme ja missä menemme. Proprioseption toiminnan voimme helpoiten huomata sulkemalla silmämme. Silmät kiinni hahmotamme esimerkiksi käden paikkaa, asentoa ja liikettä pääasiallisesti lihaksien sisällä olevien lihassukkuloiden kautta.

Käänteisesti proprioseption tuoma huteruus tuntuu yleensä myös silmien ollessa auki, jolloin tunnemme, että olo voi tuntua

  • huteralta
  • epätasapainoiselta
  • jännittyneeltä erityisesti niskan ja purulihaksien alueella
  • keinuttavalta
  • kaatavalta
  • laivankansimaiselta
  • epätodelliselta
  • pieneltä jatkuvalta humalatilalta
  • lihaksien nopeana väsymisenä liikkeessä
  • haastavuutena liikkua pimeässä
  • loukkaantumisalttiilta

Kaikissa näissä yleensä silmien sulkeminen ei ainakaan vähennä oiretta.

Näköaisti ja silmien toiminta

Ihmisinä näköaistimme on meille ympäristön hahmottamisessa erittäin tärkeä. Tästä johtuen silmien toiminnalliset häiriöt, kuten katseen kohdistamisen vaikeudet, silmien seurannan ja nopeitten liikkeiden epätarkat liikkeet voivat aiheuttaa huimauksen kaltaisia tuntemuksia, jossa meillä on vaikeuksia pitää ”maailmaa” paikallaan ja hahmottaa ympäristöä helposti.

Näiden oireet näkyvät

  • silmien nopeana väsymisenä
  • sumeana ja väsyneenä olona toimissa ja askareissa
  • matkapahoinvoinnin tunteena kävellessä ja liikkeessä
  • maailman humauksina, pomppimisena tai heilahduksina kävellessä
  • vaikeutena johonkin suuntaan katsomisena ja tekstin lukemisena, esim. supermarketissa ylähyllyn tekstin lukemisena tai kirjaa lukiessa
  • tunteena, että kehon iskunvaimentimet eivät olisi kunnossa, jolloin askeleen tullessa maahan tuntuu kuin tärähdys aiheuttaisi aina silmien pomppaamisen.

Sisäkorvan tasapainojärjestelmä eli vestibulaarijärjestelmä

Sisäkorvan (=vestibulaari) tasapainojärjestelmällä on useita toimintoja. Pääasiallisesti se kertoo missä asennossa päämme on. Sisäkorvassa tavallisin huteruuden aiheuttaja on yksittäinen kaarikäytävä, joiden toiminnan häiriöistä johtuu asentohuimaus.

Klassinen oire asentohuimauksessa tuntuu pyörittävältä eli karusellimaiselta. Pyörintä voi tuntua maailman tai oman kehon pyörimisenä tavallisimmin vaakatasossa. Harvinaisempi voltti-pyöritys eteen tai taakse on myös mahdollinen. Asentohuimauksessa oireet kestävät yleensä alle minuutin.

Muista sisäkorvaperäisen huteruuden oireita voivat olla

  • tasapainon vaikeus pehmeällä ja vaihtelevalla alustalla.
  • kuuloalenema ja kuulon muut muutokset
  • pahoinvointi
  • äkillinen voimakas kaatava tunne yhteen suuntaan

Muut syyt

Lisäksi kävellessä huteruuteen voi vaikuttaa hermoston autonominen järjestelmä, joka toimii pitkälti ei- tahdonalaisesti. Autonominen hermosto huolehtii, että verenkiertomme ja aineenvaihduntamme pysyy sopivalla tasolla, jolloin saamme sydämen syke ja hengitysrytmi toimivat sopivalla vauhdilla. Liikaa tai liian vähän aiheuttaa aina kevytpäisen ja/tai huimaavan olon.

Luonnollisesti huteruuteen kävellessä ja erityisesti ennenaikaiseen väsymiseen liikkeessä voivat vaikuttaa monet muut mahdolliset tekijät, kuten

  • aineenvaihdunnan sairaudet, kuten sokeritauti
  • puutostilat, kuten raudan puutos, voivat myös tuoda huteruutta ja erityisesti nopean väsymisen tunnetta lihaksissa
  • kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta
  • neurologiset sairaudet, kuten esim. Parkinsonin tauti
  • harvinaisemmat aivoverenkierron häiriöt ja erilaiset infektiot, jotka näkyvät voimakkaana ja nopealla aikavälillä tulleena huteruutena.
  • kannattaa myös muistaa, että monissa lääkkeissä sivuoireena tai yhteisvaikutuksen kautta voi esiintyä huimausta ja huteruutta.

Kirjoittaja: Jani Mikkonen D.C. kiropraktikko, erikoistunut neurologiseen kuntoutukseen. Vastaanotto Helsingissä, www.selkakuntoutus.fi.

Lue lisää:

Tämä nopea kotitesti voi kertoa paljon aivojesi terveydestä

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: