Haimatulehdus

MAINOS: Edulliset tuotteet Hyvinvoinnin Tavaratalosta

Tutustu Suomen suurimman terveyden ja hyvinvoinnin verkkokaupan valikoimaan:

Outletissa lisäksi tuotteita todella edulliseen hintaan.

Haima on insuliinia ja muita ruuansulatuskanavaan vaikuttavia hormoneita tuottava elin, joka sijaitsee vatsaontelossa vasemmalla ylhäällä, lähellä mahalaukkua. Haima erittää myös ruokaa sulattavia entsyymeitä, jotka muun muassa pilkkovat ravinnon rasvoja ja sokereita suolistosta imeytyvään muotoon.

Haimatulehduksella tarkoitetaan haiman kudoksen tulehtumista sisäisten ärsyttävien tekijöiden johdosta. Haimatulehdusta eivät siis aiheuta bakteerit, vaan haiman itsensä tuottamat kudoksia ärsyttävät entsyymit. Haimatulehdus jaetaan kahteen päätyyppiin: akuuttiin ja krooniseen haimatulehdukseen.

Haimatulehdus, oireet

Akuutti haimatulehdus aiheuttaa taudinkuvaltaan nopeasti alkavan vakavan tulehduksen. Tyypillistä sille on äkillinen, kova, vyömäisenä ylävatsalla esiintyä vatsakipu, joka säteilee myös selkään. Yleensä oireiluun liittyy myös pahoinvointia ja oksentelua. Mikäli tauti etenee vakavammaksi, ilmenee myös yleistilan laskua ja kuumetta. Muita hyvin vaikean haimatulehduksen merkkejä ovat hengitysvaikeudet, virtsantulon loppuminen, sekavuus ja sokin oireet (jano, hikoilu, kylmä iho, sydämentykytys, tajunnantason lasku), laudankovat vatsanpeitteet ja suolen toiminnan lamaantuminen. Vaikeassa taudin muodossa voi olla kyse nekrotisoivasta pankreatiitista, haimatulehduksen muodosta, jossa haimakudosta menee kuolioon ja tuhoutuu peruuttamattomasti. Edellä mainitut oireet vaativat päivystyksellisiä lääkärin tutkimuksia ja vastaanotolle on syytä hakeutua välittömästi.

Toistuvat akuutit haimatulehdukset voivat aiheuttaa kroonisen haimatulehduksen. Kroonisen eli pitkään jatkuneen haimatulehduksen oireet ovat pääasiassa samat kuin akuutissakin muodossa; vyömäinen selkään säteilevä ylävatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu. Lisäksi potilailla voi esiintyä ihon keltaisuutta (ikterusta) ja laihtumista. Vuosia jatkunut krooninen haimatulehdus tuhoaa haiman solukkoa siten, että haiman hormoni- ja entsyymituotanto hiipuu. Tästä seuraa oireina rasvaripulia, laihtumista ja diabetesta (insuliinituotannon loppuessa), ks. diabetes, tyyppi 1, sekä erilaisia puutostauteja.

Aiheuttaja

Haimatulehduksen pääasiallinen aiheuttaja on alkoholi. Noin 70 % tapauksista alkoholi on akuutin pankreatiitin aiheuttaja. 20 % tapauksista johtuu sappikivitaudista. Kroonisessa haimatulehduksessa alkoholi on päätekijänä jopa 90 % tapauksista. Kroonista haimatulehdusta sairastava henkilö onkin lähes poikkeuksetta alkoholin suurkuluttaja, jolla taustalla on usein vuosia jatkunut päivittäinen alkoholin käyttö.

Muita haimatulehdusta aiheuttavia harvinaisempia syitä voivat olla aineenvaihdunnalliset sairaudet (hypertriglyseridemia, jossa veren triglyseridi-pitoisuus eli rasvapitoisuus on koholla ja hyperparatyreoosi, lisäkilpirauhasen liikatoiminta), perinnöllinen haimatulehduksen muoto, tai autoimmuunisairaudet. Myös tietyt lääkeaineet voivat ainakin altistaa haimatulehduksen synnylle; estrogeenivalmisteiden tiedetään lisäävän haimatulehduksen riskiä henkilöillä, joilla veren rasva-arvot ovat koholla.

Diagnoosi

Haimatulehduksen toteaminen on helppoa erilaisilla verestä tai virtsasta tehtävillä laboratoriokokeilla, joilla määritetään muun muassa erilaisia haima- ja maksakudokseen liittyvien entsyymien pitoisuuksia. Esimerkkinä mainittakoon virtsan, seerumin ja plasman amylaasi, seerumin lipaasi, CRP, S-ALAT, S-AFOS ja bilirubiini. Taudin toteamisessa voidaan joskus käyttää apuna myös vatsan röntgen-, ultraääni- tai tietokonekerroskuvausta. Akuutin haimatulehduksen diagnoosin varmistuttua potilas kuuluu sairaalahoitoon.

Kroonista haimatulehdusta epäiltäessä tutkimukset ja taudin diagnosointi kuuluvat erikoissairaanhoitoon, koska samanaikaisesti tulee myös pois sulkea muita vakavia sairauksia, kuten haimasyöpä. Taudin diagnosoimisessa käytetään myös laboratoriokokeita ja kuvantamistutkimuksia, mutta käyttökelpoinen menetelmä on myös ruokatorven kautta tehtävä tähystystutkimus ERCP eli endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia, jonka avulla kroonisen haimatulehduksen vaikeusastetta voidaan arvioida haimatiehyen seinämissä nähtävien muutosten perusteella. Samaa tutkimusta käytetään hyväksi myös etsittäessä haimasyöpää. Tutkimuksen yhteydessä voidaan ottaa koepaloja.

Haimatulehdus, hoito ja seuranta

Akuutti pankreatiitti: Lievää haimatulehdusta hoidetaan nesteytyksellä ja kipulääkityksellä. Haimatulehduspotilas kärsii aina nestehukasta ja riittävän nesteytyksen varmistaminen on tärkeää. Nesteytys toteutetaan suonensisäisesti ja nestettä annetaan yleensä noin 5 litraa, vaikeammissa tapauksissa jopa 10 litraa vuorokaudessa.

Lieväkin haimatulehdus kuuluu sairaalaseurantaan, sillä komplikaatioiden vaara on aina olemassa. Mikäli tauti etenee vaikeaan nekrotisoivaan (kuoliota aiheuttavaan) muotoon, vaatii potilaan tila useimmiten tehohoitoa. Taudin hoitoon kuuluu tällöin myös antibioottihoito. Usein haiman tila vaatii myös leikkausta, jossa kuolioon mennyt alue poistetaan.

Sappikivitauti (ks. sappikivitauti-potilasohje) aiheuttaa haimatulehdusta tukkimalla haimatiehyen, jolloin haiman tuottamat entsyymit eivät pääse laskemaan suolistoon vaan jäävät haiman sisään tuhoamaan haimakudosta. Sappikivitaudin aiheuttaman haimatulehduksen hoitona on pikainen sappikivien poisto. Nykyisin sappikivien poisto tapahtuu useimmiten ruokatorven kautta suoritettavalla tähystystekniikalla (ERCP).

Krooninen pankreatiitti: Kroonisen haimatulehduksen hoitoon kuuluu alkoholin käytön lopettaminen välittömästi ja kokonaan. Koska krooninen haimatulehdus usein tuhoaa haimakudoksen insuliinia tuottavat solut, kuuluu taudin hoitoon myös diabeteksen eli sokeritaudin lääkehoito. Potilaalle joudutaan tällöin antamaan insuliinipistoshoitoa korvaamaan elimistön omaa insuliinin tuotannon puutetta.

Rasvaripulin ja mahakipujen hoitoon suositellaan pieniä aterioita, niukkarasvaista ruokaa ja vähän kuitua. Kipua hoidetaan asianmukaisella kipulääkityksellä.

Kroonisessa haimatulehduksessakin voidaan joskus joutua turvautumaan leikkaushoitoon tai tähystystoimenpiteisiin. ERCP:n yhteydessä käytettäviä hoitomuotoja ovat esimerkiksi stenttaus, jossa haimatiehyeseen asetetaan tiehyttä auki pitävä putki, pallolaajennus, jossa tiehyttä laajennetaan paineistetun tiehyeen viedyn pallon avulla, tai dreneeraus, jolloin haimansisäisiä märkäkertymiä tyhjennetään laajennettujen tiehyeiden kautta. Tällaisia toimenpiteitä vaativia tapauksia ovat esimerkiksi usein toistuvat vaikeat kipukohtaukset, tiehyttukkeumat, -ahtaumat ja mahdollisesti infektoituneet haiman sisäiset nestepesäkkeet (pseudokystat).

Yleisyys

Suomessa akuutin haimatulehduksen vuosittainen esiintyvyys on noin 100 tapausta / 100 000 henkilöä. Kroonisen haimatulehduksen esiintyvyys on puolestaan noin 5-7 / 100 000. Haimatulehdustapauksia on Suomessa siis vuosittain useita tuhansia. Esiintyvyys on viime vuosina lisääntynyt.

Perinnöllisyys

Pääasiassa haimatulehdus on hankittu tauti, jonka ilmaantuvuuteen henkilö voi siis omilla elämäntavoillaan vaikuttaa. Hyvin pieni osa haimatulehduksista voi kuitenkin olla myös perinnöllisen haimakalsinoosin aiheuttamaa (perinnöllinen krooninen haimatulehdus).

Ennuste

Haimatulehdus on hyvin vakava sairaus, johon sairastuneista 2-3 % kuolee. Taudin uusiutuminen on myös usein hyvin todennäköistä. Uusiutumisen ja kroonisen haimatulehduksen ehkäisyssä alkoholinkäytön välttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Terveillä henkilöillä alkoholin kohtuukäyttö (1-2 ravintola-annosta / vrk) ei lisää haimatulehduksen riskiä, mutta kerran sairastettuna uusiutuvan haimatulehduksen vaaraa lisää vähäinenkin alkoholinkäyttö! Kroonisen haimatulehdukseen liittyy myös lisääntynyt haimasyövän riski, joten taudin ehkäiseminen kannattaa.

Lähteet

Terveysportti (www.terveysportti.fi)

Roberts, P., Alhava E., Höckerstedt K., Kivilaakso E. (toim.) Kirurgia. Duodecim 2006, s 445-454.

Lue lisää


Krooninen haimatulehdus? Lue asiantuntijan vastaus

Syötkö paljon kalaa? Runsas kalan syöminen voi säästää haimatulehdukselta

3 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Hei! Olen v.1959 Syntynyt mies ja minulla on lievä haima tulehdus 1.6.2016 Se iski ,kuin salama ja kipukin aivan huomaamatta yllättäin otin tulehdus kipu lääkettä,nyt en voi ajatellakkaan holin käyttöä, olen ollut työ elämässä ja käyttänyt alkoholiakin, jopa kohtuukäytön ylikin viiniä ja olutta, onko minun parasta ollakkin ilman alkoholia nytten elämän on jatkuttava,vuosien ryyppy kauden jälkeenkin.Ps. Vaatiiko tämä sairaala hoitoa. Hyvää kesää kaikille! Terv: Mies. Torniosta.
Ylläpito
Hei, jos haluat kysyä asiantuntijalta aiheesta, suosittelemme etsimään sopivan asiantuntijan täältä: http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta Terveisin: Toimitus
Vierailija (ei varmistettu)
Minulta leikattiin sappi 2016. Kiviä ei ollut,hiekkaa ja liejua kyllä. Sen jälkeen on ollut vasemmalla kyljen alla tasaista lievää kipua. En käytä alkoholia. II luokan diabetes on mutta ei lääkitystä. Pitäs varmaan mennä lekuriin?

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.