Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu | Terve.fi
Artikkeli
Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu

Eturauhanen (prostata) kasvaa iän myötä. Suurentunut eturauhanen ei yleensä vaivaa alle 50-vuotiailla, 50 -vuotta täyttäneistä eturauhasen liikakasvua eli hyperplasiaa on 45 prosentilla. Perinnöllisyydellä on sijansa eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun eli prostata hyperplasian synnyssä, mutta syytä sille ei varsinaisesti tunneta.

 

Ainoat tunnetut eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun riskitekijät ovat ikä ja normaali mieshormonituotanto. Perinnöllisillä tekijöillä saattaa kuitenkin olla myös merkitystä. Yleisyytensä vuoksi vaiva tunnetaan hyvin ja sitä voidaan seurata ensioireiden ilmetessä. Hoito ja seuranta ovat aktiivisia, koska hyvälaatuinen liikakasvu voi ajan myötä johtaa myös pahalaatuiseen liikakasvuun, prostatakarsinoomaan eli eturauhassyöpään.

 

Oireet

 

Pelkkä eturauhasen hidas hyvänlaatuinen suuren­tuminen ei välttämättä aiheuta miehelle lainkaan oireita. Jos suurentunut eturauhanen tulehtuu tai kylmettyy tai muuten ärsyyntyy, potilaalle tulee oireita kuten virtsaamisoireita ja/tai jomotusta. Potilaan oireet eivät välttä­mättä jää pitkäaikaisiksi tai pysyvik­si. Virtsavaivojen syy voi olla joko eturauhasen me­kaani­nen eli staattinen kompressio virtsaputkeen tai dynaaminen eturauhasen painevaikutus. Staattinen tekijä tarkoittaa eturauhassuurentuman aiheuttamaa mekaanista virtsaputken painamista ja sen ahtautumista. Dynaa­minen vaikutus tarkoittaa eturauhasen sileiden lihasten aiheuttamaa toonista paine­vaikutusta virtsaputkeen.

 

Tyypillisiä eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua sairastavan miehen oireita ovat virtsaamisen aloituk­sen vaikeutuminen, virtsasuihkun heikentyminen sekä yölliset virt­saamiset. Potilas joutuu usein odottelemaan ja ponnistelemaan saadakseen virtsan tulemaan. Virtsasuihku saattaa katkeilla ja siitä puuttuu paine. Virtsa saattaa tulla tiputtelemalla ja kastella jopa kengän kärjet. Rakko ei tyhjene täysin, vaan sinne jää jäännösvirtsaa. Tämä vuorostaan lisää virtsaamisen tarvetta ja yölläkin joutuu heräämään virtsalle.

 

Virtsaamiseen liittyvistä oireista ei yleensä puhuta herkästi, koska oireet koetaan kiusallisiksi. Ensimmäinen lääkäriin meno viivästyykin liian usein aivan suotta, koska oireet ovat yleisiä ja niihin on yleensä löydettävissä hyvä hoito. Oirekuvan selvittämiseksi lääkäri voi pyytää täyttämään oirepistekyselykaavakkeen (DANPSS-kaavake), jonka perusteella voidaan arvioida tilanteen vaikeusaste sekä oireiden vaikutuksista potilaan elämänlaatuun. Mikäli potilas pystyy muistamaan oireiden alkamisen ajankohdan tarkasti, voidaan taudin etenemisen perusteella arvioida hoidon tai toimenpiteiden tarvetta tulevaisuudessa.

 

Tutkimukset

 

EturauhanenLääkärin vastaanotolla suoritetaan yleensä ns. yleinen terveystarkastus, johon yli 50-vuotiailla pitäisi aina liittyä tuseeraus (TPR) eli eturauhasen tunnustelu peräaukon kautta. Tunnustelussa arvioidaan eturauhasen koko, muoto, tarkkarajaisuus, mahdolliset kyhmyt ja aristus. Laboratoriotutkimuksista eturauhaspotilaalta otetaan ainakin PLV (virtsanäyte), Krea (munuaisten toimintaa kuvaava arvo) ja PSA eli prostataspesifinen antigeeni, joka on eturauhasen tilaa kuvaava veriarvo, jolle on asetettu ikäspesifiset raja-arvot. Raja-arvojen ylittävistä potilailta otetaan tarvittaessa näytepalat eturauhasesta pahanlaatuisen liikakasvun poissulkemiseksi. Tutkimusten tarkoituksena on lähinnä pahanlaatuisen eturauhaskasvaimen poissulkeminen sekä hoidon tarpeen arviointi.

 

Erikoislääkärin (urologin) tutkimukset ovat aiheellisia:

 

1.Mikäli potilas on alle 50-vuotias ja hänellä on vaikeita oireita.

2.Jos eturauhasen tunnustelussa havaitaan poikkeavaa (kyhmyisyys).

3. Jos kokonais-PSA on yli 10 (mikäli PSA:n pitoisuus on välillä 3 - 10 g / l määritetään myös vapaan ja kokonais-PSA:n suhde, joka tulisi olla yli 15 %).

4.Nopeasti kehittyneet oireet, verivirtsaisuus, diabetes, sairaus tai lääkehoito, jotka vaikuttavat virtsarakon toimintaan, alavatsakipu sekä oireiden ja löydösten välinen epäsuhta ovat syitä urologin tutkimuksiin.

5.Ylemmissä virtsateissä (virtsajohtimassa ja munuaisaltaassa) todetaan laajentumista.

 

Mikäli eturauhasen liikakasvu on jo todettu, voidaan potilaalle suorittaa tutkimuksia, joiden perusteella arvioidaan lääkityksen tai leikkauksen tarvetta. Virtsan virtaustutkimuksella (flow-tutkimus) tutkitaan virtsasuihkun maksimivirtausta. Raja-arvona tutkimuksessa pidetään 10 ml / sekunnissa, jonka alitus viittaa virtsaputken ahtaumaan. Rakon tyhjentymistä arvioidaan residuaali- eli jäännösvirtsamittauksella. Mittaus suoritetaan ultraäänellä. Rakon tyhjentymisen katsotaan olevan heikentynyt, mikäli jäännösvirtsan määrä on yli 50 ml. Mikäli virtsanäytteessä on verta tai epäillään virtsaputken ahtaumaa eli striktuuraa, voidaan tehdä uretrokystoskopia eli tähystys. Muiden tutkimusten löydösten perusteella voidaan tarvittaessa tehdä urografia, uretrografia (varjoainekuvauksia) ja virtsan sytologinen (solu) tutkimus.

 

Eturauhasen rakenteen arviointia voidaan suorittaa ultraäänen avulla, mikäli on epäily pahanlaatuisesta muutoksesta. Transrektaalisella eli peräsuolen kautta tehtävällä ultraäänellä (TRUÄ) saadaan tarkka tulos eturauhasen koosta ja tietoja myös kaikurakenteesta. Vatsanpeitteiden läpi otettavalla UÄ:llä voidaan taas samalla tarkastaa myös ylempien virtsateiden mahdollinen laajentuminen sekä munuaisten kunto.

 

Hoito

 

Konservatiivisella hoidolla tarkoitetaan seurantaa tai lääkehoitoa. Nämä ovat käypiä vaihtoehtoja lieväoireisille potilaille, joilla ei ole virtsateiden ahtaumasta johtuvia komplikaatioita.

Seuranta

 

Pelkkä seuranta soveltuu lieväoireiselle potilaalle varsinkin taudin alkuvaiheessa, koska taudin eteneminen on melko huonosti ennustettavissa. Myös pidemmälle edennyttä tautia on mahdollista seurata ilman varsinaista hoitoa, mikäli potilas ei koe vaivan heikentävän omaa toimintakykyä, huonontavan elämänlaatua eikä komplikaatioita / ongelmia esiinny. Seurattavan potilaan tulisi ymmärtää taudin luonne sekä seurantaan kuuluvien tutkimusten tarkoitus ja tarpeellisuus. Tärkeintä on oppia seuraamaan oireita ja tunnistamaan oireiden muutokset, jotka kertovat yleensä taudin etenemisestä.

 

Lääkehoito

 

Lääkehoito on leikkaushoitoa tehottomampi, mutta usein riittävä hoito varsinkin potilaille, joiden oireet ovat olleet vähäiset. Lääkityksen aloittamisen vasta-aiheena on ahtaumasta johtuvat komplikaatiot, jotka vaativat leikkaushoitoa. Päätös lääkehoidon aloittamisesta tulisi tehdä potilaan ja lääkärin yhteisymmärryksessä. Koska päätöksen teolla ei ole kiire, voi potilas miettiä rauhassa lääkehoitoon ja vaihtoehtoiseen leikkaushoitoon liittyviä seikkoja. Lääkehoito on yleensä pitkäaikainen ja siitä tulee jatkuvia lääkekustannuksia. Seuranta on myös oleellinen osa lääkehoitoa.

 

Pääsääntöisesti käytetään kahta eri lääkettä alfa1-salpaajia (tamsulosiini ja alfutsosiini) ja 5-alfaredukatasin salpaajia (finasteridiä, dutasteridiä).

 

Alfa-salpaajat lievittävät oireita, lisäävät virtsasuihkun huippuvirtaamaa ja vähentävät jäännösvirtsan tilavuutta merkitsevästi enemmän kuin lumelääke ja niiden teho tulee nopeasti ja sen on osoitettu säilyvän useita vuosia. Sivuvaikutuksena voi esiintyä huimausta, alentunutta verenpainetta ja siemensyöksynhäiriöitä (retrogradista ejakulaatiota).

 

Finasteridi ja dutasteridi vaikuttavat eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun luonnolliseen kulkuun vähentämällä virtsaumpiriskiä ja invasiivisen hoidon tarvetta merkittävästi, minkä lisäksi hoitovaste on pitkäkestoinen. Lääke pienentää eturauhasta, mutta se palautuu ennalleen muutaman kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä. Lääke on hyvin siedetty ja ainoat merkittävät sivuvaikutukset liittyvät seksuaalitoimintoihin (libidon heikkeneminen, ejakulaatio- ja erektiohäiriöt). Teho alkaa hitaasti, vasta n. kuuden kuukauden kuluttua hoidon alusta voidaan luotettavasti arvioida lääkkeen tehoa. Jos tehoa ei saada 6 kk:n kuluessa, on potilaan tilanne ja mahdollisen leikkaushoidon aihe harkittava uudelleen.

 

Kirurginen hoito

 

Kirurginen hoito antaa yleensä nopean ja tehokkaan avun vaikeisiin ja keskivaikeisiin oireisiin, vaikka muilla hoidoilla ei olisikaan saatu tyydyttäviä tuloksia. Käytetyimpiä kirurgisia hoitoja ovat:

 

  • Transuretraalinen resektio (TURP): Komplisoituneen eturauhasen liikakasvun hoito ja parhaiten dokumentoitu komplisoitumattoman liikakasvun eli hyperplasian hoito
  • Eturauhasen halkaisu (TUIP): Potilaille, joilla pieni eturauhanen (alle 30 g) eikä eturauhasessa ole esiin työntyvää keskilohkoa
  • Avoin prostatektomia: Nykyään harvoin käytetty

 

Leikkaus on aina aiheellinen, mikäli on todettavissa:

 

1.Komplikaatioita esim. virtsaumpi tai vaikea ahtauma

2.Ylemmissä virtsateissä on laajentuma

3.Munuaisten toiminta huonontunut, toistuvasti verta virtsassa, toistuvia virtsatietulehduksia tai virtsarakkokiviä

 

Höyläysleikkaus (transurethral resection of the prostate, TURP) on kultainen standardi, johon uusia hoitomuotoja verrataan. Höyläyksen avulla parannetaan merkittävästi virtsasuihkua, vähennetään jäännösvirtsan määrää ja vähennetään oirepisteitä. Leikkauksesta ei tule ulkopuolista haavaa ja leikkauskuolleisuus on pieni (0.2 - 1 %). Höyläysleikkauksen komplikaatioihin kuuluu mm. leikkauksen aikainen verenvuoto, virtsaputken arpikurouma ja retrogradinen ejakulaatio (takaperoinen siemensyöksy). Uusintaleikkaus on tarpeen kymmenen vuoden kuluessa vain noin 10 %:lle.

 

Lisäksi on olemassa uusia hoitomuotoja, joiden pitkäaikaistuloksia ei ole vielä saatavilla. Näitä ovat esimerkiksi virtsaputkensisäinen mikroaaltohoito (transurethral microwave therapy, TUMT), virtsaputkensisäinen neula-ablaatio (transurethral needle ablation, TUNA), laserkoagulaatio (visual laser ablation of the prostate, VLAP, vihreä laser eturauhasen höyrystämien= GreenLight PVP (Photoselective Vaporisation of Prostate) ja kontaktilaserhoito (contact laser vaporization, CLV), etanoliruiskutus, botuliiniruiskutus.

Lue asiantuntijoiden vastauksia eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta.

Seuranta

 

Seurannassa on tärkeintä huomioida oireiden kehittyminen ja mahdollinen paheneminen. Lievä ja keskivaikea tautia sairastavat voivat olla vain seurannassa, jolloin oirepistekyselykaavakkeella seurataan taudin etenemistä. Lääkehoitopotilaita seurataan yleensä aluksi 6 kk välein ja sen jälkeen kerran vuodessa. TURP - potilaalle tehdään virtsanviljely aina n. yhden kuukauden kuluttua toimenpiteestä. TURP -potilaan kannattaa myös huolehtia lantiopohjan lihasten voimistamisesta (ks. potilasohje).

 

Periytyvyys

 

Ainoat tunnetut riskitekijät ovat ikä ja normaali mieshormonin tuotanto. Perinnöllisillä tekijöillä voi olla merkitystä.

 

Yleisyys

 

Hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu lisääntyy iän myötä. Liikakasvua todetaan jopa 80 %:lla yli 60 - vuotiaista miehistä, mutta vain 40 %:lla siitä johtuvia oireita.

 

Ennuste

 

Oireiden vuoksi hoitoon hakeutuu noin 20 % yli 60-vuotiaista miehistä. Taudin kulku kuitenkin vaihtelee huomattavasti yksilöiden kesken. Leikkaushoitoon päätyy noin 10 % potilaista ja 4-7 %:lle hoitamattomista, oireisista potilaista kehittyy viiden vuoden kuluessa virtsaumpi.

 

Linkit

 

Eturauhassyöpä
Taudista ja historiaa - Arno Forssius
Käypä hoito - Duodecim
Prostate Diseases (eng) - MedlinePlus
 

Viitteet


AUA Practice Guidelines Committee. AUA Guideline on Management of Benign Prostatic Hyperplasia (2003). Chapter 1: Diagnosis And Treatment Recommendations. J Urol 2003; 170: 530-547.

 

Carson CC Combination of phosphodiesterase-5 inhibitors and alpha-blockers in patients with benign prostatic hyperplasia: treatments of lower urinary tract symptoms, erectile dysfunction, or both? BJU Int. 2006 Apr;97 Suppl 2:39-43.

 

Debruyne F, Barkin J, van Erps P, Reis M, Tammela TLJ, Roehrborn C. Efficacy and safety of long-term treatment with the dual 5-alafa-reductase inhibitor dutasteride in men with symptomatic benign prostatic hyperplasia. Eur Urol 2004;46: 488-95.

 

Kaplan SA, McConnell JD, Roehrborn CG, Meeham AG, Lee MW, Noble WR, Kusek JW, Nyberg LM and MTOPS Research Group. Combnation therapy with doxazosin and finasteride for benign prostatic hyperplasie in patients with lower urinary tract symptomsand baseline total prostate volyme of 25Ml or greater. J Urol 2006;117:217-221.

 

MacDonald R, Wilt TJ. Alfuzosin for treatment of lower urinary tract symptoms compatible with benign prostatic hyperplasia: a systematic review of efficacy and adverse effects. Urology. 2005 Oct;66(4):780-8.

 

Roehrborn CG, Bruskewitz R, Nickel JC, McConnell JD, Saltzman B, Gittelman MC, Malek GH, Gottesman JE, Suryawanshi S, Drisko J, Meehan A, Waldstreicher J, for the Proscar long-term efficacy and safety study group. J Urol 2004;171:1194-8.

 

Tammela T, Hellström P, Juusela H,Jäättelä A, Kunnamo I, Nurmi M, Taari K, Tuhkanen K.

 

Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Käypä Hoito. Suosituksen tiivistelmä. Duodecim 2005;120:107-8.

 

3.07.2006
Kirjoittaja
Sisällöntuotanto

toimitus, Terve Media Oy

Google+ -profiili

Jaa artikkeli: 
Artikkeli
Kun virtsan tulo vaikeutuu
Virtsan tulon vaikeutumisen taustalla on yleensä eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, joka saattaa heikentää elämänlaatua merkittävästi....
Artikkeli
Eturauhasongelmat tulevat iän myötä
Eturauhanen alkaa kasvaa ilman mitään syitä jo 40 ikävuoden jälkeen. Kasvu on yleensä hyvin hidasta eikä alussa vaivoja juuri ole. Jos suurentunut...
Artikkeli
Kivesten sairaudet
Kiveksissä esiintyy useita sairauksia, joiden oireet ilmenevät eri tavoin. Useimmat vaivat ovat suhteellisen harvinaisia ja hyvälaatuisia, mutta...
Artikkeli
Eturauhanen voi ärtyä pitkäksi aikaa
Eturauhanen sijaitsee lantiossa virtsarakon alapuolella kietoutuen virtsaputken ympärille. Sen läpimitta on noin 4 cm ja se painaa noin 20 grammaa....

Viimeisimmät keskustelut

Artikkeli
Virtsan tulon vaikeutumisen taustalla on yleensä eturauhasen hyvänlaatuinen...
Artikkeli
Eturauhanen sijaitsee lantiossa virtsarakon alapuolella kietoutuen virtsaputken...

Viimeisimmät blogikirjoitukset