Sydämen rytminsiirto eteisvärinässä –potilasohje

Eteisvärinä eli flimmeri on sydämen yleisin rytmihäiriö. Häiriössä sydämen eteiset eivät supistu säännöllisesti vaan ikään kuin värisevät. Siitä johtuvat eteisvärinälle tyypilliset oireet, nopea ja epäsäännöllinen syke.

Flimmerin taustalla on usein sydänsairaus tai riskitekijä. Yleisempiä syitä ovat korkeaan verenpaineeseen, läppävikaan, sepelvaltimotautiin tai sydäninfarktiin liittyvä laajentunut sydän. Runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa tervesydämiselle eteisvärinäkohtauksen. Muita syitä voivat olla kilpirauhasen liikatoiminta ja perinnöllinen eteisvärinä. Neljäsosalla eteisvärinäpotilaista sydämestä ei löydy selittävää tekijää.

Eteisvärinä altistaa hoitamattomana verihyytymien muodostumiselle sydämen eteisissä. Sieltä ne voivat lähteä verisuonistoa pitkin muualle kehoon. Pelätyin seuraus on aivovaltimoveritulppa, joka voi aiheuttaa aivohalvauksen. Ilman hoitoa riski on 2-7-kertainen muista sairauksista riippuen.

Eteisvärinän hoidossa on kaksi hoitolinjaa: rytmin- ja sykkeenhallinta. Tässä artikkelissa keskitytään rytminhallintaan, erityisesti rytminsiirtoon eli sydämen normaalin rytmin eli sinusrytmin palauttamiseen.

Lääkkeellinen rytminsiirto

Jos verenpainetaso ja vointi ovat hyviä, voidaan sykettä yrittää hidastaa lääkkeellisesti. Tuolloin rytmi voi kääntyä itsestään normaaliksi. Käytetyimpiä lääkkeitä ovat sykettä hidastavat beetasalpaajat ja digoksiini. Jos lääkkeillä ei saada vastetta, voidaan harkita sähköistä siirtoa.

Sähköinen rytminsiirto

Tuoreen eteisvärinäkohtauksen kesto on alle 48 tuntia. Kohtauksen alku määritellään potilaan oirekuvan perusteella. Rytmi on käännettävä alle 48 tunnissa. Potilaan täytyy olla kuusi tuntia ravinnotta, koska toimenpide tehdään nukutuksessa. Potilas nukutetaan lyhyeksi aikaa ja sydämen rytmi käännetään sähköisesti. Sähköisiä siirtoja voidaan tehdä useita. Aina rytmi ei käänny yrityksestä huolimatta.

Pidempi eteisvärinä (alkamisesta yli 48 tuntia) altistaa verihyytymille. Iskettäessä sähköllä hyytymät voivat lähteä liikkeelle. Mikäli eteisvärinän kesto on yli 48 tuntia tai alkuajasta ei ole tietoa, täytyy aloittaa antikoagulantti- eli verenohennushoito. Vaihtoehtoja ovat varfariini sekä uuden polven antikoagulantit. Varfariinihoidossa mitataan INR-arvoa, jonka tavoitearvo on 2-3. INR kuvaa verenhyytymisen pituutta normaaliin verrattuna. Arvon on oltava tavoitealueella kolmen viikon ajan peräkkäin, jotta sähköinen rytminsiirto on mahdollista.

Hoito uusilla antikoagulanteilla on yksinkertaisempaa. Lääkettä syödään neljä viikkoa, jonka jälkeen rytminsiirto voidaan tehdä. Uusien lääkkeiden haittapuolina ovat hinta, vasta-aineiden puuttuminen verenvuototilanteessa sekä tietyt rajoitukset esim. soveltumattomuus sydäntekoläppäpotilaille.

Sykkeenhallinta

Joskus eteisvärinää ei saada normaalirytmiin tai useat muut perussairaudet rajoittavat hoitovaihtoehtoja. Tuolloin keskitytään syketason hallintaan lääkkeellisesti. Lääkkeet ovat samoja kuin lääkkeellisessä rytminsiirrossa. Verihyytymien ehkäisemiseksi potilas tarvitsee myös jatkuvan verenohennushoidon.

Lähteet:

Heikkilä J ym. (toim.) 2008, Kardiologia 2. uudistettu painos. Duodecim. Helsinki

Jousimaa JP ym. (toim.) 2013, Lääkäri Käsikirja 11. painos. Eteisvärinän hoitolinjan valinta: sykkeen- vai rytminhallinta? Duodecim. Helsinki

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Käypä hoito: Eteisvärinä 2012

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: