Epilepsia

Epilepsia on sairaus, jonka tyyppioireena ovat ajoittaiset tajuttomuus-kouristuskohtaukset. Kohtaukset johtuvat aivojen ajoittaisesta purkauksellisesta sähkötoiminnasta. Epilepsiaa kutsuttiin aiemmin kaatumataudiksi. Sairaus herättää edelleen voimakkaita tunteita ja turhaa pelkoa. Epilepsiaa on aikojen kuluessa pidetty milloin pyhänä ominaisuutena, milloin kirouksena.

Epileptisiä kohtauksia voi esiintyä usein ilman varsinaista epilepsiaa. Kuka tahansa voi saada jossain elämänsä vaiheessa epileptisen tajuttomuus-kouristuskohtauksen esimerkiksi kuumeen, stressin, vilkkuvien valojen tai liiallisen alkoholinkäytön seurauksena. Epilepsiasta puhutaan vasta, kun kohtauksia ilmenee toistuvasti ilman altistavia tekijöitä.

Lue myös: Epilepsian kanssa oppii elämään
 

Epilepsia, oireet

Epilepsian pääasiallisena oireena ovat tajuttomuus-kouristuskohtaukset. Eri kohtaustyypit poikkeavat huomattavasti toisistaan riippuen siitä, mistä aivojen osasta purkauksellinen häiriö alkaa ja mihin se leviää tästä alkamiskohdastaan. Epileptisen kohtauksen kesto vaihtelee muutamasta sekunnista useisiin minuutteihin. Kohtaukset voivat esiintyä yksittäisinä, tai ne voivat tulla peräkkäin tiheästi, jolloin henkilö ei ehdi toipua edellisestä kohtauksesta. Tällöin puhutaan status epilepticuksesta.

Tavallisimpia kohtausoireita ovat tajunnanhäiriöt, kouristelu, aistihäiriöt tai käyttäytymisen häiriöt. Samalla henkilöllä voi kuitenkin esiintyä useita erityyppisiä kohtauksia, mikä saattaa vaikeuttaa epilepsian luokittelua.

Aiheuttaja

Useimmiten epilepsian aiheuttaja on tuntematon (61 %). Aivovammat ja syntymää ennen, sen aikana tai pian sen jälkeen syntyneet vauriot kattavat molemmat 10 %. Aivoverenkiertohäiriöt, keskushermoston infektiot, aivokasvaimet ja muut sekalaiset syyt kattavat loput 19 %.
 

Diagnostiikka

Epilepsian lopullinen diagnosointi on ajoittain vaikeaa ja vaatii erityisosaamista. Diagnosointi tapahtuu sairauteen perehtyneiden neurologian ja lastenneurologian erikoislääkäreiden toimesta. Kohtausoireiden, silminnäkijöiden kertoman ja lääkärin suorittaman kliinisen tutkimuksen lisäksi apuna käytetään aivojen sähköistä toimintaa mittaavia (EEG, video-EEG), aivojen rakennetta kuvaavia (tietokonetomografia, magneettikuvaus) tutkimuksia. Epilepsian erottaminen muista kohtauksittain esiintyvistä tiloista on hyvin tärkeää, eikä epilepsiadiagnoosia tulekaan tehdä ilman selvää näyttöä edellä mainituista tutkimuksista.

Epilepsia, hoito

Epilepsiaa hoidetaan ensisijaisesti säännöllisellä ja pitkäaikaisella lääkityksellä. Epilepsialääke valitaan kohtaustyypin mukaan. Lääkitys aloitetaan yhdellä lääkkeellä matalimmalla tehokkaalla annoksella. Jos kohtauksia edelleen ilmenee, annosta voidaan nostaa tai kokeillaan toista lääkettä. Nykyisin pyrkimyksenä on yhdellä lääkkeellä tapahtuva hoito. Jos kohtaukset kuitenkin edelleen jatkuvat, kokeillaan eri lääkkeiden yhdistelmähoitoa.

Epilepsialääkkeet vaikuttavat keskushermostoon, joten on ymmärrettävää, että niillä saattaa olla erilaisia haittavaikutuksia: lievimpinä lääkityksen alussa esiintyvä väsymys tai huimaus. Lääkitystä jatkettaessa tai annosta pienennettäessä useimmat sivuvaikutukset jäävät kuitenkin pois, mutta toisinaan lääke on vaihdettava, mikäli esiintyy vakavia haittavaikutuksia. Monien lääkkeiden kohdalla sivuvaikutukset ovat riippuvaisia lääkeaineen pitoisuudesta verenkierrossa. Tämän vuoksi lääkeainetasojen laboratorioseuranta on usein aiheellista. Nykyisin lääkevalikoima on melko laaja, ja suurin osa epilepsiaa sairastavista tulee lääkehoidolla joko täysin kohtauksettomiksi tai hyvään hoitotasapainoon. 10-20 prosentilla epileptikoista kohtaukset kuitenkin jatkuvat, vaikka koko lääkearsenaali on käyty läpi, tällöin puhutaan vaikeahoitoisesta epilepsiasta.

Kohtaukset eivät pysy poissa vain satunnaisesti otetuilla lääkkeillä. Epilepsiaa sairastava voi toki usein huomattavastikin edistää omaa hyvinvointiaan viettämällä säännöllistä elämää: nukkumalla riittävästi, välttämällä liiallista alkoholinkäyttöä sekä harrastamalla liikuntaa ja ulkoilua. Lääkehoidon, kuten kaikkien epilepsian hoitokeinojen, tavoitteena on kohtauksettomuus, sillä näin voidaan estää epilepsian etenemistä, aivosolujen tuhoutumista, muistiongelmia ja yleensäkin vähentää epilepsian elämää rajoittavaa vaikutusta.

Uusia hoitokeinoja kehitetään kaiken aikaa. Hyvän hoidon ansiosta suurin osa epilepsiaa sairastavista voi elää ihan tavallista elämää: opiskella, käydä töissä, seurustella tai perustaa perheen. Lisäksi on hyvä muistaa, että lapsuusiän epilepsia on usein ohimenevä. Joka toisella epilepsiaan lapsena sairastuneesta kohtaukset loppuvat ja lääkehoito voidaan lopettaa aikuisikään mennessä.
 

Kirurginen hoito

Osaa epilepsiaa sairastavista voidaan auttaa leikkaushoidolla, jossa sähköisiä purkauksia synnyttävät alueet poistetaan. Osalle vaikeahoitoisista potilaista voidaan asentaa ns. vagushermostimulaattori. Laite asetetaan yleensä ärsyttämään vasemman puoleista vagushermoa. Vain harva paranee tällä menetelmällä täysin oireettomaksi, mutta useimmiten kohtausten määrä ja voimakkuus vähenee huomattavasti.

Yleisyys

Epilepsian esiintyvyyden katsotaan nykyisin olevan noin 0,7-0,8 % sekä aikuisilla että lapsilla. Uusia epilepsiatapauksia todetaan vuosittain noin 30-50/100 000 henkilöä/vuosi.

Periytyminen

Epilepsiat ovat monitekijäisesti syntyviä eli niiden kehittymiseen vaikuttavat sekä ympäristötekijät että peritty alttius. Osalla ihmisistä on siis perinnöllinen alttius epilepsiaan, mutta vasta aivovamma tai erittäin hankala stressitilanne laukaisevat epilepsian syntyprosessin (vrt. sydän- ja verisuonisairaudet). Yhden geeniparin mutaation aiheuttamat epilepsiat ovat harvinaisia.

Ennuste

Epilepsiapotilailla on kaksi-kolminkertainen kuolleisuus ns. normaaliväestöön verrattuna. Nykylääkkeillä 70-80 % potilaista saadaan kohtauksettomiksi tai hyvään hoitotasapainoon. Vaikeahoitoisia on 15-25 % potilaista. Diagnosointihetkellä ei voi vielä tietää kenelle kehittyy vaikeahoitoinen epilepsia. Suotuisan ennusteen puolesta puhuvat normaali henkinen ja ruumiillinen kehitys, normaali älykkyys ja hermoston toimintahäiriöiden puuttuminen. Aivosairaus ja kehitysvammaisuus voivat vaikuttaa ennusteeseen merkitsevästi. Yleisesti ottaen pari ensimmäistä hoitovuotta valottavat useimmiten potilaan pitkäaikaisennustetta. Heti ensimmäisen kohtauksen jälkeen aloitetulla lääkityksellä voidaan vaikuttaa suotuisasti epilepsian ennusteeseen, sillä mitä vähemmän henkilö on saanut kohtauksia ennen lääkehoidon aloittamista, sitä paremmin kohtaukset yleensä saadaan hallintaan.

Linkit

Epilepsialiitto

American Epilepsy Society

Medline Plus - Health Information, Epilepsy

Epilepsia - ReutersHealth



Viitteet

T. Andreo Larsen, Matti Iivanainen, toim. Epilepsia. Helsinki: Kustannus Oy Otava 1994.

Goetz: Textbook of Clinical Neurology, 1st ed., Copyright 1999 W. B. Saunders Company

Lääkärin käsikirja 2002, uudistettu 6. painos. Jyväskylä. Kustannus Oy Duodecim 2002.

Epilepsialiitto, www.epilepsia.fi

Lue lisää:

Epilepsiakohtaus-potilasohje

6 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
On se ihmeellistä toimintaa kun yli 3.vuotta kohtauksia saannut vaimoni ei tunnu saavan oikeita lääkkeitä, vaan tuputetaan lääkkeitä jotka aiheuttavat kohtauksia. "syöhän lissää ja katotaan tuleeko uusia kohtauksia" Tullut jo kahdesti kyseisten lääkkeiden "olanzapin" käyttöön oton jälkeen. normaalisti myös syö trileptal nimistä lääkettä. Näin hämeen läänin sairaanhoitopiirissä toimitaan! Maailmalta kun lukee uusia hoitomenetelmiä. Ensimmäisenä useina vaihtoehtoina on ollut cannabis öljy, jolla on saavutettu huikeita tuloksia pahemmissakin sairauksissa. Sillä välin meidän päättäjät eivät pysty ymmärtämään tuon kasvin potentiaalisia mahdollisuuksia. Syy on selvä; -big pharma, ts.lääketeollisuus. Kuka buranan omistaja nyt siitä tykkäisi, että heiltä viedään tulot kun ulkopihalta löytyy ilmainen kasvi josta saa tuotettua lääkettä useisiin sairauksiin ja oireiden hoitoon. niinpä! sano muuta. Ei tässä ole mitään järkeä nykyisessä laissa. Median pitäis kertoa ihmsille, että se 70-80luvun propaganda on silkkaa ylilyöntejä ja valehtelua! järjetöntä touhua sanon minä* "Suomen valtio kusettaa meitä. miksi me emme saa kusettaa heitä"
Vierailija (ei varmistettu)
mulla on tällä hetkellä iha sama. Ei olla löydetty monee vuotee (vrm. 7-8vuotee) oikeita lääkkeitä. Kokoajan vaa ''kokeillaa tätä ja tota'' :( tuntuu vaa et oon joku koe-kani jolle laitetaa vaa jotai lääkkeitä. xd
Vierailija (ei varmistettu)
Hupaisaa. Aattelin vaan miten kauan mulla kesti, kun lääkkeitä kokeiltiin. Mikään ei ollut ok, eikä tila ole vieläkään täysin kohtauksen, vaikka on tehty leikkaus ja laitettu vagustimulaattori. Silti en koskaan kokeilin cannabis öljyä. Ai niin ja muuten mulla kesti lääkityksen löytäminen yli 10 vuotta. Joten tsemppiä.
Vierailija (ei varmistettu)
Hupaisaa. Aattelin vaan miten kauan mulla kesti, kun lääkkeitä kokeiltiin. Mikään ei ollut ok, eikä tila ole vieläkään täysin kohtauksen, vaikka on tehty leikkaus ja laitettu vagustimulaattori. Silti en koskaan kokeilin cannabis öljyä. Ai niin ja muuten mulla kesti lääkityksen löytäminen yli 10 vuotta. Joten tsemppiä.
Vierailija (ei varmistettu)
25.11.2016.torstai.... hyvää marraskuista aamua....epilepsia on monimutkikas sähköinen häiriö ihmisessä,asia vaihtelee miten se millonkin ilmenee...uusii läkkeitä on taas tullut markkinoille niin kun pitääkin,mutta lääkärin pitää ottaa asia vakavasti..kaikki lääkkeet ei toimi kaikille,ne joko sotkee lisää tai ei oo vaikutusta heti...uudes lääkkees menee viikko pari totutteluun miten asia menee roppaan..kiitos tästä mielenkiinnosta.....
Tarsku89
Sellaista kyselin että mulla on otettu EEG EEG tutkimus ja vilkkuvalo testi ja magneetti kuvaus aivoista että miten tässä pitäisi olla kun ei ole vielä lääkäristä kuulunut mitään?

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.