Anafylaktisen reaktion ensihoito-ohjeet

Pikaohje anafylaktisen reaktion ensihoitoon:

  • Aiheuttavalle aineelle altistumisen lopettaminen
  • Adrenaliinipistos lihakseen, esimerkiksi adrenaliinikynä (kauppanimiä Jext tai Epipen tai lapselle Epipen junior) Adrenaliinia on oltava aina mukana, jos on taipumus anafylaktiseen reaktioon
  • Kortisoni suun kautta, aikuiselle esimerkiksi predniso(lo)ni 20 mg
  • Antihistamiini suun kautta, esimerkiksi setiritsiini (aikuiselle 10-20 mg, lapselle alle 5-vuotiaalle 0,3 mg/kg ja yli 5-vuotiaalle 10 mg)
  • Yhteys terveyskeskukseen tai hätätilanteessa soitto hätäkeskukseen 112.
  • Nopea oireiden alku ja eteneminen ennakoi vaikeampaa reaktiota
  • Pahimmillaan tilanne on hengenvaarallinen

Anafylaksialla tarkoitetaan yleistynyttä yliherkkyysreaktiota jollekin aineelle.  Anafylaksiaan voi johtaa esimerkiksi hyönteisen pisto tai henkilön altistuminen allergisoivalle aineelle, kuten joillekin ruoka-aineille tai lääkkeille, esimerkiksi puudutteille.

Yliherkkyysreaktion mekanismina on veren valkosoluihin kuuluvien syöttösolujen aktivoituminen. Potilas on aikaisemmin altistunut aineelle ja elimistöön on muodostunut IgE-luokan vasta-aineita. Uudessa altistuksessa aine tarttuu kohdesolujen pinnassa oleviin IgE-luokan vasta-aineisiin. Syöttösolujen erittämä histamiini ja leukotrieenit aiheuttavat oireet. Samankaltainen reaktio voi syntyä myös ilman edellä mainittua immunologista mekanismia, jolloin puhutaan anafylaktoidista reaktiosta.

Tilanne on pahimmillaan hengenvaarallinen: anafylaktinen shokki voi johtaa vakavaan verenkiertovajaukseen ja sydänpysähdykseen (ks. elvytys). Kaikki allergiset reaktiot eivät johda anafylaksiaan, vaan yleensä oireet ovat helpompia.

Anafylaksian oireet ja erotusdiagnostiikka

Yliherkkyysreaktiossa vapautuvat välittäjäaineet, pääasiassa histamiini, aiheuttavat oireet.  Reaktion pääoireet tulevat verenkierrosta, keuhkoista, hengitysteistä ja ihosta. Oireena on turvotukset, verenpaineen lasku, sykkeen nousu, punoitus, hengitysvaikeudet, pahoinvointi. Vakavammissa tapauksissa verenpaine laskee aiheuttaen shokin. Hengitysteiden turpoaminen voi estää hengityksen kokonaan. Erotusdiagnostiikassa on huomioitava esimerkiksi astmakohtaus, hereditaarinen angioedeema ja vasovagaalinen pyörtyminen.

Anafylaksian hoito terveydenhuollossa

Ensihoitona on reaktion aiheuttavalle aineelle altistumisen lopettaminen. Terveyskeskuksessa ja sairaalassa reaktiota hoidetaan adrenaliinilla. Yleensä sitä ruiskutetaan lihakseen mutta hätätilanteessa laskimoon. Tämän lisäksi potilaalle annetaan kortisonia, esimerkiksi prednisolonia, antihistamiinia, esimerkiksi setiritsiiiniä ja tarvittaessa hengittäen Beeta2-sympatomimeettia, esimerkiksi salbutamolia. Tämän lisäksi potilasta seurataan usean tunnin ajan. Tarvittaessa potilas otetaan vuodeosastolle seurantaan, koska reaktio voi uusia. Tilateen mukaan ja vakavissa reaktioissa ylläpidetään potilaan peruselintoimintoja. Tähän kuuluvat esimerkiksi puoli-istuva asento tai hypovolemiassa makuuasento, lisähapen anto, nesteytys laskimoon, verenpaineen ja sykkeen seuranta

Kaikissa paikoissa, joissa käytetään puudutteita, varjoaineita, rokotteita tai tehdään allergiatestejä, on oltava adrenaliinia. Jos henkilö on kerran saanut anafylaktisen reaktion, tilanne voi toistua. Siksi anafylaksian saaneille annetaan resepti kertakäyttöisen adrenaliiniruiskeen (kauppanimiä Epipen, Jext) hankkimiseksi sekä opetetaan sen käyttö, jotta lääkkeen voi antaa välittömästi reaktion ilmaantuessa.

Omalääkärin ohjeet

Lähteet:

Terveysportti: Lääkärin käsikirja

Kustannus Oy Duodecim: Anestesiologia ja tehohoito 2006

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: