Diabeteksen aiheuttamat silmämuutokset - hoito ja seuranta | Terve.fi
Artikkeli
Diabeteksen aiheuttamat silmämuutokset - hoito ja seuranta
Lue lisää aiheesta: : Diabetes, tyyppi 2

Diabetes on Suomessa muodostumassa kansantaudiksi. Diabeetikoita on jo noin 180 000 ja heidän lukumääränsä kasvaa kokoajan. Diabeteksen yleistyessä myös sen liitännäissairaudet lisääntyvät ja diabeettinen verkkokalvosairaus onkin neljänneksi yleisin näkövammautumisen syy Suomessa.

Diabeettinen verkkokalvosairaus eli diabeettinen retinopatia

Diabetes vaurioittaa verisuonten seinämiä kaikkialla elimistössä. Silmässä vaurioituneiden verisuonten seinämiin voi venymisen seurauksena kehittyä laajentumia eli mikroaneurysmia, jotka ovat usein ensimmäinen merkki retinopatiasta. Vaurioituneet verisuonet alkavat myös tihkua seinämiensä läpi ja tästä aiheutuu turvotusta ja lipidieksudaattikertymiä verkkokalvolle. Jos hapenkuljetuskyky verkkokalvolle on heikentynyt, muodostuu mikroinfarkteja.

Hapenpuute verkkokalvolla stimuloi myös uusien, rakenteeltaan poikkeavien, verisuonten kehittymisen. Tällöin puhutaan IRMA-suonista (intraretinal microvascular abnomalities) tai uudissuonista. Poikkeavat verisuonet ovat vuotoherkkiä ja kasvavat normaaleista suonista poiketen lasiaiseen. Näiden suonten ympärille voi kehittyä myös sidekudoskalvoja, jotka kutistuessaan nostavat verkkokalvoa koholle (traktioablaatio). Alustastaan irti olevalla verkkokalvon osalla ei näe. Myös silmän etuosaan värikalvolle voi kasvaa uudissuonia eli värikalvorubeoosia. Silmän etuosan uudissuonitus voi aiheuttaa silmänpainetaudin. Lisäksi diabeetikoille kehittyy muita aiemmin harmaakaihia.

Noin 85:llä prosentilla diabeetikoista on ns. aikuistyypin diabetes. Aikuistyypin tautimuodossa diabeettinen maculopatia on tavallisempi. Tällöin muutokset keskittyvät silmän verkkokalvolla tarkannäön alueelle (macula). Oireena voi olla ääriviivojen vääristyminen, lukemisen hankaloituminen tai jopa yhtäkkinen näön romahtaminen. Yleensä kulkunäkö säilyy verkkokalvon laitaosien toimiessa.

Nuoruusiän diabeetikoilla proliferatiivinen diabeettinen retinopatia on tavallisempi. Tämä tarkoittaa sitä, että silmään on kasvanut uudissuonia. Muutokset voivat tulla verkkokalvon kaikille alueille. Oireet voivat olla vähäisiä varsin pitkään jos muutokset eivät ole tarkannäön alueella. Yhtäkkinen näönmenetys voi aiheutua uudissuonen silmänsisäisestä vuodosta. Arpikalvojen muodostuminen ja verkkokalvon irtautuminen on tavallisempaa proliferatiivisessa retinopatiassa.

Retinopatian hoito

Hoitoa vaativan diabeettisen retinopatian riski tautimuodosta riippumatta kasvaa mitä kauemmin diabetesta on sairastanut. Nuoruusiän diabeetikoilla ei ensimmäisten vuosien aikana silmämuutoksia ole, mutta jopa 10:llä prosentilla aikuistyypin diabeetikoista on retinopatiaa viiden sairastamisvuoden jälkeen. 20-30 vuoden jälkeen retinopatiaa on 95 prosentilla nuoruusiän diabeetikoista ja 67 prosentilla aikuistyypin diabeetikoista.

Diabeteksen hyvä hoitotasapaino ja vaskulaaristen liitännäissairauksien hoito vähentää silmämuutosten esiintyvyyttä, joskaan ei kokonaan estä niitä.

Verkkokalvon laserhoidolla pyritään tukkimaan tihkuvia verisuonia, jolloin turvotus ja lipidieksudaatit vähenevät. Lisäksi verkkokalvo ohenee, hapenpuutteesta kärsivän verkkokalvon osuus vähenee ja stimulaatio uudissuonten muodostumiselle laskee. Laserhoidon jälkeen näkökyky ei välttämättä parane, mutta retinopatian eteneminen hidastuu tai pysähtyy. Oikein ajoitettu ja riittävässä laajuudessa annettu laserhoito ehkäisee tehokkaasti näön heikentymistä ja näkövammaisuutta.

Lasiais- tai verkkokalvokirurgian tavallisimmat indikaatiot ovat pitkittynyt lasiaisvuoto tai toistuvat vuodot, verkkokalvon traktio tai panretinaalisen laserhoidon estävät lasiaissamentumat. Operaatiossa poistetaan samentunut lasiainen, samalla voidaan kuoria verkkokalvon pinnasta arpikalvoja ja näin helpottaa verkkokalvon kiinnittymistä ja ehkäistä uusien traktioiden syntyä. Usein operaation yhteydessä täydennetään laserhoitoa. Kirurginen hoito vaatii muutaman päivän sairaalassa oloa. Toimenpiteet voidaan tehdä yleisanestesiassa tai paikallispuudutuksessa. Leikkaushoidon riskejä nukutukseen ja puudutukseen liittyvien ongelmien lisäksi ovat mm. mahdolliset uusintavuodot, tulehdukset tai verkkokalvolle voi tulla lisätoimenpiteitä vaativa reikä.

Retinopatian seuranta

Diabetes on merkittävä näkövammaisuutta aiheuttava sairaus. Tavallista on pitkä, silmien suhteen oireeton jakso diabetekseen sairastumisen jälkeen ja potilaat ovat usein silmien suhteen oireettomia kun hoito tulisi jo aloittaa. Seuranta voidaan toteuttaa omalääkärin toimesta, silmänpohjien valokuvauksella tai silmälääkärin vastaanotolla. Suomessa on järjestetty valokuvaseulonta diabeetikoille silmänpohjalöydösten toteamiseksi. Valokuvaseulonnan avulla on tarkoitus löytää potilaat, jotka tulee ohjata hoitoon ja silmälääkärin seurantaan. Valokuvaus on nopea, haja-asutusalueilla potilaan matkustamisen tarvetta vähentävä ja keskeisten silmänpohjamuutosten toteamisessa varsin tarkka tutkimusmenetelmä. Kuvaus ei kuitenkaan aina onnistu lasiaissamentumien, harmaakaihin tai pienen mustuaisen takia. Kuvauksessa ei myöskään voida todeta verkkokalvon laitaosien muutoksia tai muita mahdollisia silmäsairauksia.

Retinopatiatyöryhmän suosituksen mukaan silmänpohjakuvaus tulisi suorittaa ensimmäisen kerran nuoruusiän diabeetikoille viisi vuotta taudin puhkeamisen jälkeen ja aikuistyypin diabeetikoille heti taudin puhkeamisen jälkeen. Sen jälkeen seuranta tapahtuu vuosittain ellei muuhun ole aihetta.

Lapsilla ei ole todettu retinopatiaa ja seuranta silmien suhteen aloitetaankin vasta puberteetissa (12-vuotiailla). Ruokavaliohoitoisilla diabeetikoilla seulonta voidaan tehdä neljän vuoden välein, mikäli sokeritasapaino on hyvä eikä ensimmäisessä tutkimuksessa todettu silmämuutoksia.

Munuaisten vajaatoiminnasta kärsivät ja raskaana olevat diabeetikot vaativat tiiviimpää silmälääkärin seurantaa eikä valokuvaus tällöin riitä. Raskaus ei yleensä pahenna retinopatiaa, jos riittävä laserhoito on tehty.

Jos diabeetikon silmänpohjakuvaus epäonnistuu, hänellä on silmäoireita tai on todettu muita silmäsairauksia, on silmälääkärin tutkimus aiheellinen. Silmälääkärin suorittama tarkastus on tarkin seulontamenetelmä. Tällöin voidaan todeta myös muut silmäsairaudet (esimerkiksi kaihi tai glaukooma). Hoitoa vaativan retinopatian seurannassa valokuvauksesta ei ole todettu olevan hyötyä, vaan potilaiden tulisi käydä säännöllisesti silmälääkärillä.

Kirjoittaja
Kaisu Järvinen

Sairaala Botnia

Jaa artikkeli: 
Artikkeli
Kakkostyypin diabetes saattaa hidastaa ajattelukykyä jo varhaisessa vaiheessa
Useat tutkimusryhmät ovat julkaisseet tutkimuksia, joissa on havaittu kakkostyypin diabeteksen kiihdyttävän kognitiivista heikentymistä ihmisten...
Artikkeli
Diabetes on uhka myös näkökyvylle
Diabetes on ryhmä sairauksia, joille yhteistä on liian korkea veren glukoosipitoisuus. Liian korkea verensokeri vaurioittaa verisuonten seinämiä...
Artikkeli
Välimeren dieetti torjuu diabeteksen
Runsaasti hedelmiä, vihanneksia, kuitua ja terveellisiä rasvoja sisältävä välimerellinen ruokavalio voi ehkäistä aikuistyypin diabetesta, ehdottaa...
Artikkeli
Sydäntä ja lihaksia vahvistava liikunta parasta hoitoa diabetekselle.
Liikunta on yksi parhaista kokonaisvaltaisista hoidoista diabetekseen (joka on usein yhteydessä sydänsairauksiin).   Tässä mielenkiintoinen kysymys...

Viimeisimmät keskustelut

Artikkeli
PotilasohjeAikuistyypin sokeritauti on sairaus jonka taustalla on yleensä...
Artikkeli
Käsitys aikuistyypin diabeteksesta on muuttunut. On huomattu, että...

Viimeisimmät blogikirjoitukset