Dementia

Dementia on kokonainen oireyhtymä, jonka aiheuttaa elimellinen, aivoja vaurioittava sairaus. Dementia ilmenee siis yksilöllisesti ja moni-ilmeisesti riippuen siitä, missä kohtaa aivoissa vaurioittava sairaus pääsee tekemään tuhojaan.

Dementia voi olla ohimenevä, etenevä tai pysyvä jälkitila, joka heikentää sairastuneen sosiaalista ja ammatillista toimintaa. Oireet voivat olla etenkin alkuvaiheessa lieviä ja usein varma diagnoosi voidaan tehdä vasta tilan kehityttyä pidemmälle. Dementia ilmenee yleensä vanhemmalla iällä; nuoruusiän dementoituminen on harvinaista mutta mahdollista. Dementia ei ole diagnoosi vaan oire. Dementian taustalta on useimmiten löydettävissä tilan aiheuttava sairaus tai sairauksia.

Dementian oireet

Lievän dementian oireet ovat hyvin vaihtelevia. Alkuvaiheessa ainoana oireena saattaa olla masennusta, vainoharhaisuutta ja ahdistuneisuutta. Hitaasti etenevä persoonallisuuden muuttuminen ja uuden oppimisen vaikeudet liittyvät tilaan. Tapaturma-alttius on yleinen ongelma. Dementian edettyä oireet korostuvat ja voi kehittyä tila, jossa potilaan puhe on häiriintynyt, hän ei tunnista omaisiaan, koordinaatio ja kyky liikkua itsenäisesti ovat selvästi huonontuneet ja muisti on heikentynyt.

Epäilyn dementiasta tulisi herätä mm. seuraavissa tilanteissa:

- Potilaan tai hänen omaisensa ilmaistessa huolensa muistin tai muiden henkisten kykyjen heikkenemisestä, vaikka sosiaaliset kyvyt olisivat säilyneetkin

- Potilaan itsenäinen selviytyminen on heikentymässä ja hän tarvitsee yhä enemmän ulkopuolista apua

- Potilas unohtaa toistuvasti sovittuja tutkimusaikoja, hänellä on selviä vaikeuksia noudattaa hoitomääräyksiä ja hänellä on terveyspalvelujen lisääntynyttä tai epätarkoituksenmukaista käyttöä

- Potilas on masentunut ja ahdistunut ja valittaa kognitiivisia oireita

- Potilaalla on äkillinen sekavuustila

- Lääkärin tai hoitajan haastattelussa syntyy epäily potilaan älyllisen suorituskyvyn muutoksesta ("kummallinen ja outo potilas")

Aiheuttaja

Dementoitumisen taustalta voi löytyä useita eri tekijöitä ja joskus samalla potilaalla on löydettävissä useampikin aiheuttaja.

Hoidettavissa oleva tila saattaa johtua esimerkiksi jostain yleissairaudesta, masennuksesta, lisämunuaisen toiminnan häiriöstä, maksan tai munuaisen vajaatoiminnasta tai vaikkapa vain B-12-vitamiinin liian vähäisestä saamisesta. Etenevää ja pysyvää dementiaa aiheuttavia sairauksia ovat aivonverenkierrolliset ja degeneratiiviset eli keskushermostoa rappeuttavat aivosairaudet.

Dementiaa aiheuttavia sairauksia ovat mm. Alzheimerin tauti, Vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale dementia, Frontotemporaalinen dementia, toistuvat pienet aivoinfarktit, aivonestekierron häiriöt, pitkäaikainen alkoholin käyttö, pitkäaikainen altistuminen liuottimille, merkittävä ravintotekijöiden puutteellisuus, aivokasvaimet, Creutzfeldt-Jakobin tauti, Parkinsonin tauti, MS-tauti sekä pään vammat.

Diagnostiikka

Dementiaa tutkitaan ensi vaiheessa erilaisilla älyllisiä ja muistitoimintoja mittaavilla kyselykaavakkeilla. Minimental- (MMSE) ja CERAD-testit ovat ehkä yleisimmin perusterveydenhuollossa käytetyt testit. Nämä testit antavat karkean numeerisen arvon tutkittavan korkeammista aivotoiminnoista.

Niillä ei yleensä pystytä erittelemään dementia aiheuttajaa, mutta seurannassa ne ovat sitäkin käyttökelpoisempia. Mikäli epäillään masennuksen aiheuttavan dementian kaltaisia oireita, siihenkin on olemassa testejä, mm. DEPS-seula ja Beckin depressioasteikko.

Lisäksi dementiaa tutkittaessa suositellaan tarkastettavaksi verestä perusverenkuva, nestearvot (Krea, Na, K), B12-vitamiini, kalsiumpitoisuus ja kilpirauhasarvot (TSH, T4, T4-V). Muitakin aiheellisiksi katsottuja kokeita voidaan ottaa. Aivojen kuvaaminen ainakin kerran tutkimusten yhteydessä tietokone- tai magneettikuvauslaitteella on suositeltavaa. Neuropsykologisilla testeillä voidaan tarvittaessa arvioida muistihäiriöiden luonnetta tarkemmin. Epäselvissä tapauksissa neurologi tai geriatri voi auttaa diagnoosin määrittämisessä.

Dementian hoito

Joskus dementian taustalta voidaan löytää jokin hoidettavissa oleva sairaus. Yleensä kuitenkin on kyseessä ongelma, jota ei voida hoitaa, tai parhaimmillaankin olemassa oleva lääkitys vain hidastaa tautiprosessia mutta ei pysäytä taudin etenemistä eikä korjaa jo aiheutuneita vaurioita.

Alzheimerin tautiin on olemassa lääkkeitä, joilla voidaan parantaa muistin toimintaa. Dementiaa imitoiva masennus paranee usein masennuslääkkeillä.

Dementian hoidossa keskitytäänkin paljolti hyvään perushoitoon. Sairastuneelle pitäisi pyrkiä luomaan turvallinen ja tuttu ympäristö. Tapaturma-alttiutta tulisi vähentää vaikuttamalla ympäristöön. Usein alkuvaiheessa dementiaan sairastunut potilas on omaisten, mahdollisesti iäkkään aviovaimon tai -miehen hoidossa.

Dementoituneen potilaan hoito on raskasta ja ajoittain omaisten voimat saattavat tilapäisesti loppua. Tällöin olisi hyvä olla mahdollisuus esimerkiksi vuorohoitojaksoihin tai kotisairaanhoidon apuun. Sairaus etenee aikaa myöten ja potilaan avuntarve lisääntyy. Omaishoitajienkin kapasiteetti ja jaksaminen ei ole rajatonta. Yleensä jossakin vaiheessa dementoitunut potilas tarvitsee pysyvän hoitopaikan.

Seuranta

Dementiapotilas tarvitsee seurantaa. Seurannan tärkeys korostuu eritoten silloin, kun potilas on vielä kotihoidossa. Vanhusten hoitopaikat ovat useissa Suomen kunnissa ns. kiven alla.

Jos dementian etenemiseen ja laitoshoidon tarpeeseen ei ole varauduttu riittävän ajoissa, voidaan joutua tilanteeseen, jossa raskashoitoista ja huonokuntoista vanhuspotilasta hoidetaan useita kuukausia kotona riittämättömin resurssein tai terveyskeskuksen infektioalttiilla akuuttivuodeosastolla. Aikaisessa vaiheessa tehdyt suunnitelmat ja potilaan tilan kehittymisen seuranta edistävät oikea-aikaisten hoitopäätösten tekoa.

Periytyvyys

Dementian aiheuttajina on suuri määrä erilaisia sairauksia, joista osa on jossakin määrin periytyviä ja osa ei. Dementian sinänsä ei siis voi sanoa olla periytyvää.

Dementian yleisyys

Alle 65-vuotiailla dementiaa esiintyy vähemmän kuin 1 %:lla. Mitä vanhempaan ikäluokkaan edetään, sitä yleisempää se on. Yli 85-vuotiaista jo noin joka kolmannella on todettavissa dementia. Suomessa on tätä nykyä noin 130 000 jonkinasteisesta dementiasta kärsivää. Vähintään 60 prosenttia heistä sairastaa Alzheimerin tautia. Tautiin liittyvä dementia on yksi tärkeimmistä laitoshoidon tarvetta lisäävistä sairauksista.

Ennuste

Dementia on useimmiten etenevä tila. Sen edettyä riittävän pitkälle sairastuneen kyky huolehtia itsestään huononee, jolloin joudutaan turvautumaan muiden apuun. Ensi vaiheessa voidaan turvautua kodinhoidon tai omaishoitajan palveluihin; myöhemmin hyvä hoito on yleensä tarjottavissa vain laitosolosuhteissa.

Dementiaa aiheuttavat sairaudet ovat sen luonteisia, että oireet ovat yleensä pysyviä eikä tilanteeseen saada lääkitykselläkään merkittävää parannusta. Alzheimerin tautiin on tullut uusia lääkkeitä, joilla taudin etenemistä voidaan jossakin määrin hidastaa, mutta mistään parantavasta hoidosta ei tässäkään voida puhua.

Valtakunnallinen neuvontapalvelu, Suomen muistiasiantuntijat ry www.muistiasiantuntijat.fi

Suomen Dementiayhdistys Ry

Muistiliitto

Alzheimer - ReutersHealth

Dementia - MedlinePlus

Lähteet:

Terveysportti, Duodecium

Suomen lääkärilehti 29/98 vsk 51, Muistihäiriöt ja dementia.

Tarkastajalääkäri on tarkistanut tekstin 19.10.2010.

Lue myös:

Voiko muistisairautta ehkäistä?

Ajoissa tutkimuksiin, jos muisti alkaa heiketä

0 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:


Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.