Ajoissa tutkimuksiin, jos muisti alkaa heiketä | Terve.fi
Artikkeli
Ajoissa tutkimuksiin, jos muisti alkaa heiketä
Lue lisää aiheesta: Dementia

Alzheimerin tauti on yleisin älyllisten toimintojen heikkenemistä aiheuttavista sairauksista maassamme. Tautiin saattaa sairastua jo työikäisenä, mutta tavallisemmin Alzheimerin tauti ilmaantuu eläkeikään ehtineelle kansalaiselle.

Vielä ei tiedetä, miksi tautiin sairastuneen aivot alkavat vääjäämättömästi rappeutua. Aivojen rappeutumisen myötä muisti ja monet muut jokapäiväisessä elämässä selviämiseen tarvittavat henkiset toiminnot alkavat heiketä. Kyky oppia uusia asioita heikkenee, ja lopulta asioiden mieleen painumista ei tapahdu käytännössä nimeksikään.

Tyypillisesti vanhoja vuosien takaisia asioita saatetaan muistaa paremmin, mutta lähiaikojen tapahtumat, asiat ja ihmiset eivät enää mieleen palaudu. Sairastunut saattaa esimerkiksi kysellä tai kertoa yhtä ja samaa asiaa uudelleen ja uudelleen loputtomiin.

Opitut taidot alkavat heiketä ja asioiden tekemiseen kuluu aina vain enemmän aikaa, kunnes etenkin monivaiheisten tehtävien tekeminen ei onnistu enää ollenkaan.

Ajan- ja paikantaju heikkenee. Eksymistä ja harhailua etenkin oudommassa ympäristössä tapahtuu helposti, lopulta sairastunut ei ehkä tunnista edes omaa kotiaan tai osaa tehdä eroa yöllä ja päivällä.

Kyky reagoida järkevällä tavalla eteen tuleviin pulmatilanteisiin hidastuu ja heikkenee, mikä voi johtaa helposti vaaratilanteisiinkin esim. liikenteessä.

Myös sairastuneen luonne ja persoonallisuus saattavat muuttua, ja huonolla onnella, kielteiseenkin suuntaan.

Aivojen rappeutuminen ei johda pelkästään henkisen toimintakyvyn laskuun. Taudin jatkaessa lohdutonta kulkuaan ovat sairastuneet usein lopulta puhe- ja liikuntakyvyttömiä täysin ulkopuolisen avun varassa olevia vuodepotilaita elämänsä loppuun asti.

Oireilevaa Alzheimerin tautia sairastetaan eri vaiheissaan ehkäpä kymmenisen vuotta. Kuitenkin yksilöllistä vaihtelua suuntaan tai toiseen on tässäkin asiassa.

Varhainen tunnistaminen tärkeää

Alzheimerin tautia ei pystytä toteamaan millään yksittäisellä testillä, esim. laboratoriotutkimuksella, vaan diagnoosiin pääsyyn tarvitaan muistivastaanotolla useammanlaisia tutkimusmenetelmiä.

Tutkimuksiin kuuluu muistitestejä ja haastatteluja, laboratoriotutkimuksia sekä pään tietokonekerroskuvaus tai magneettikuvaus. Lääkärin tutkimuksen ja haastattelun tekee yleensä geriatrian erikoislääkäri, tai etenkin nuorempien muistihäiriöpotilaiden kyseessä ollessa, neurologian erikoislääkäri.

Tutkimuksiin kuuluu myös tutkittavan omaisen tai muun tutkittavan tilanteen hyvin tuntevan henkilön haastattelu. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, koska muistihäiriöstä kärsivä ei aina itse tunnista, tai tunnusta, muistivaikeuksiaan tai toimintakykynsä heikkenemistä.

Joskus lieväoireinen Alzheimerin tauti ei kertatutkimisella jää kiinni, vaan tauti paljastaa etenevän luonteensa vasta pitempiaikaisessa seurannassa.

Tauti olisi hyvä todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta lääkitystä päästäisiin aloittamaan.

Reilun vuosikymmenen ajan on ollut käytössä lääkkeitä, joilla Alzheimerin taudin oireiden etenemistä voidaan hidastaa, henkisen suorituskyvyn heikkenemistä jopa korjata ja lievittää tautiin joskus liittyviä käytösoireita. Lääkkeillä toimintakyvyn heikkenemistä voidaan saada kuriin jopa siinä määrin, että tautia sairastava pärjäilee omassa kodissa asuen jopa useamman vuoden pitempään, kuin ilman lääkitystä pärjäisi. Lääkitystä tulisi jatkaa niin kauan kuin toimintakykyä riittää.

Ajan mittaan etenevää muistisairautta sairastavan ihmisen ulkopuolisen avun ja valvonnan tarve vähitellen kasvaa. Usein kotona pärjäämisen turvaamiseksi tarvitaan omaisten ja/tai esimerkiksi kunnallisen kotipalvelun sekä kotisairaanhoidon apua ja yhteistyötä.

Raha- ja muiden taloudellisten asioiden hoidossa tarvitaan yleensä ennen pitkää edunvalvontaa.

Arvokas elämä jatkuu

Omaisille dementoituneen valvottavan ja avustettavan läheisen kotona hoito saattaa joskus olla haastavaa ja voimia vaativaa. Omaisen, esim. itsekin jo iäkkään puolison tai lapsen, jaksaminen on usein dementoituneen ihmisen kotihoidon onnistumisen ja jatkumisen kulmakivi.

Erilaisilla vuorohoito- ja päivätoimintajärjestelyillä voidaan omaisen jaksamista tukea ja lepohetkiä järjestää. Usein dementian syvetessä ja toimintakyvyn heiketessä tullaan siihen tilanteeseen, ettei kotona asuminen enää avustettunakaan onnistu. Hoito jatkuu sitten esim. dementiakodissa tai vanhainkodin hoivaosastolla.

Todettu Alzheimerin tauti ei liene ilon aihe kenellekään. Elämä kuitenkin jatkuu taudin toteamisen jälkeenkin, ja sopivasti avustettuna, lääkitystä unohtamatta, kohtuullisen täysipainoinen arvokas ihmiselämä omassa kodissa asuen voi olla mahdollista vielä vuosien ajan.

Faktaa Alzheimerin taudista

  • Lääkäri Alois Alzheimer kuvasi ensimmäisen tautitapauksen Saksassa v. 1906
  • Suomessa 70 % etenevistä muistisairauksista on Alzheimerin tautia
  • Vuosittain yli 10 000 ihmistä sairastuu Alzheimerin tautiin
  • Yleisimmin kyseessä on vanhojen ihmisten vaiva. Väestön vanhenemisen myötä tautitapausten määrä tulee todennäköisesti lisääntymään
  • Lääkityksellä Alzheimerin taudin oireiden etenemistä pystytään hidastamaan merkittävästi
Kirjoittaja
Vesa Hietala iso kuva
Vesa Hietala

LL, osastonlääkäri

Jaa artikkeli: 
Artikkeli
Tupakointi lisää dementiariskiä
Laaja tutkimus paljastaa taas yhden syyn tupakoinnin lopettamiseen Alzheimerin tauti ja muut dementian muodot ovat biologinen vastine hitaalle...
Artikkeli
Dementian ennustamiseen uusi työkalu
Aina ei ole helppoa erottaa toisistaan normaalia, ikääntymiseen liittyvää unohtelua Alzheimerin taudin tai muuntyyppisen dementian varhaisimmista...
Artikkeli
Ylipaino voi aiheuttaa dementiaa
Vyötärön ympärille keski-iässä keräämämme rasva saattaa kiihdyttää myöhemmin dementiaa. Ylipainon aiheuttamat haitat tunnetaan jo varsin hyvin:...
Artikkeli
Ajoissa tutkimuksiin, jos muisti alkaa heiketä
Alzheimerin tauti on yleisin älyllisten toimintojen heikkenemistä aiheuttavista sairauksista maassamme. Tautiin saattaa sairastua jo työikäisenä,...

Viimeisimmät keskustelut

Artikkeli
Muistihäiriöt ovat yleisiä ja niiden esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Tällä...
Artikkeli
Dementia on oire, jota voivat aiheuttaa lukuisat eri sairaudet. Näistä...

Viimeisimmät blogikirjoitukset