Milloin on syytä huolestua muististaan?

Suomalaisten ikääntyessä muistisairaita tulee olemaan yhä enemmän, vaikka tämän päivän ikäihmiset ovat paljon terveempiä kuin samanikäiset esimerkiksi 20 vuotta sitten.

Tällä hetkellä joukossamme on muistisairaita noin 200 000 ja melkein yhtä usealla on muistiin ja tiedonkäsittelyyn liittyviä oireita ja huolia, vaikka heillä ei olekaan etenevää muistisairautta.

Ei siis ihme, että lähes jokaisella on joku tuttu tai sukulainen, jolla on muistisairaus.

Mikä on muistisairaus?

Alzheimerin tauti on tavallisin muistisairaus ja 60–70 % muistisairaista sairastaa Alzheimerin tautia.

Myös aivojen syvien osien pitkäaikainen verenkiertohäiriö (ns. pienten suonten tauti) on tavallinen syy muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymiseen. Tällöin puhutaan verenkiertoperäisestä eli vaskulaarisesta muistisairaudesta.

Muita eteneviä muistisairauksia ovat mm. Lewyn kappale -tauti, otsaohimolohkorappeumataudit sekä Parkinsonin taudin muistisairaus.

Joskus puhutaan myös dementiasta ja dementoivista sairauksista; dementia on muistisairauden lopputulos silloin, kun sairaus on heikentänyt merkittävästi henkilön toimintakykyä. Syynä siihen on aina jokin edellä mainituista muistisairauksista. Pyrkimyksenä on todeta nämä sairaudet jo ennen kuin ne ovat edenneet dementian tasolle.

Periytyykö Alzheimerin tauti?

Moni meistä on huolissaan siitä, onko itse suuressa vaarassa sairastua muistisairauteen, kun joku läheinen (isä, äiti, täti, setä, tms.) sitä sairastaa. On hyvä tietää, että vaikka perintötekijöiden kautta voi jonkun vaara sairastua muistisairauteen olla suurempi kuin jollakulla toisella, eivät muistisairaudet kuitenkaan periydy.

Tänään tiedetään, että jokaisella on itse mahdollisuus vaikuttaa siihen, sairastuuko muistisairauteen vai ei.

Jos liikut ahkerasti ja pidät huolta fyysisestä kunnostasi, harjoitat aivojasi (lukemalla, sanaristikoilla, opiskelemalla jne.), olet toisten ihmisten kanssa tekemisissä, syöt ruokaa, missä on riittävästi antioksidantteja ja kalaöljyjä ja jos hoidat kohonneen kolesterolisi ja kohonneen verenpaineesi, olet pienentänyt vaaraasi sairastua muistisairauteen erittäin paljon!

Milloin pitää huolestua muististaan?

Iän myötä muisti ei häviä, mutta tiedonkäsittely aivoissamme muuttuu hieman.

Vanhat hyvin mieleen painuneet asiat ja taidot säilyvät hyvin ja uudetkin asiat painuvat muistiimme, mutta niin muistiin painaminen kuin mieleen palauttaminenkin käyvät vähän hitaammiksi ja erityisesti häiriötekijät haittaavat muistia enemmän.

Jos tulee kiire tai muuta stressiä, ympärillä on hälinää ja paljon ihmisiä tai vaikkapa kipu tai unettomuus haittaavat, alkaa muistimme helposti lipsua eivätkä uudet asiat jää mieleen ja vanhat hyvinkin opitut (kuten tuttujen nimet) palaavat huonommin mieleen.

Nämä iän myötä tulevat muutokset tapahtuvat niin hitaasti ettemme itse eivätkä läheisemme yleensä huomaa muutosta.

Jos kuitenkin omasta taikka läheisten mielestä muisti tai muut tiedonkäsittelytoiminnot (kuten puhe, kätevyys, avaruudellinen hahmottaminen tms.) selvästi heikentyvät, kannattaa asiaa tutkia.

Miten muistia tutkitaan?

Ensimmäiseksi tehdään yleensä muistitesti, esimerkiksi CERAD-tehtäväsarja.

Testin voi tehdä muistihoitaja, psykologi tai muistisairauksiin perehtynyt lääkäri.

CERAD-tehtäväsarjassa tutkitaan sanasujuvuutta, nimetään esineitä kuvista, painetaan mieleen 10 sanan sarja ja vähän ajan kuluttua yritetään palauttaa opitut sanat mieleen, jäljennetään kuvioita ja painetaan ne mieleen, jne.

Tämän testin avulla voidaan paremmin arvioida, onko syytä epäillä muistisairautta vai etsiä muistin heikentymiselle muuta syytä, kuten masennus, unettomuus, uupumus, päihteiden käyttö tai muu sellainen.

Miten muistisairaus todetaan?

Yleensä muistisairautta epäiltäessä tehdään varsinaisen muistitestin lisäksi muita tutkimuksia, joilla arvioidaan mielialaa, päivittäistä toimintakykyä ja mahdollisen tiedonkäsittelyn häiriön vaikeusastetta.

Lääkärintutkimus on yksi tärkeä asia samoin kuin tietyt laboratoriokokeet, joilla lähinnä poissuljetaan joitakin sairauksia, jotka saattavat vaikuttaa muistiin ja tiedonkäsittelyyn.

Tällaisia sairauksia voivat olla mm. kohonnut verensokeri, eräät hormonihäiriöt ja jotkut tulehdussairaudet. Hyvin keskeinen tutkimus on myös aivojen kuvantaminen ja tässä magneettitutkimus on paras osoittamaan muistisairauden merkkejä jo sairauden varhaisessa vaiheessa.

Monilla muilla tutkimuksilla voidaan vielä epäiltyä muistisairausdiagnoosia tarkentaa. Yleensä näiden tutkimusten jälkeen saadaan muistisairauden diagnoosi tehdyksi.


Mistä lisää tietoa?

  • Paikallisesta muistiyhdistyksestä, jonka löytää esimerkiksi Muistiliiton nettisivujen kautta, kannattaa kysyä. Sieltä voit löytää alueesi muistiluotsin tai muistineuvojan, jotka antavat tietoa ja ohjeita.
  • Muistiliitto järjestää muistisairaille ja heidän omaisilleen ensitietoiltoja, joissa asiantuntijat kertovat muistisairauksista ja muista asiaan liittyvistä seikoista. Myös ryhmätoimintaa muistisairaille ja heidän omaisilleen on usein tarjolla.
  • Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen potilasversiosta löytyvät samat ohjeet kuin ammattilaisillekin
  • Terveyskeskuksen muistipoliklinikka ja muistisairauksiin perehtyneet yksityislääkärit antavat myös mielellään tietoa asiasta.

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle: