Alzheimer ja muut muistisairaudet: uusi hoitosuositus

Muistisairauksien hoidosta on juuri julkaistu (27.1.2017) uusi Käypä hoito -suositus. 

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on edistää muistisairauksien ehkäisyä sekä tehostaa ja yhdenmukaistaa hoitoa ja kuntoutusta.

Kiteytyksiä juuri ilmestyneestä muistisairauksien Käypä hoito -suosituksesta:

  • Muistisairauksien riskitekijöihin pitää puuttua riittävän ajoissa elintapamuutoksin ja tarvittaessa lääkehoidolla – jopa neuvola- ja kouluiästä lähtien.
  • Moni jää diagnosoimatta: muistioireiden syy on aina selvitettävä.
  • Muistisairaan hoito on kokonaisuus, ja lääkehoito on siinä vain yksi osa.
  • Hoitoviidakon koordinointi kannattaa keskittää muistikoordinaattorille. Koordinaattoriin tulisi olla oikeus jokaisella kotona asuvalla muistisairaalla, sanoo suositustyöryhmässä mukana oleva lääkäri.

Alun perin julkaistiin vuonna 2006 suositus Alzheimerin taudin hoidosta, ja päivityksessä vuonna 2010 laajennettiin suositus kattamaan myös muista muistisairauksia.

Mitkä ovat muistisairauksia?

Tavallisimmat etenevät muistisairaudet ovat esimerkiksi Alzheimerin tauti, Parkinsonin taudin muistisairaus sekä aivoverenkiertosairauden muistisairaus.

Hoidetaan kokonaista ihmistä

Tuoreimman suosituksen laatinut työryhmä painottaa, että muistisairas tarvitsee kokonaisvaltaista hoitoa: monia erilaisia sairastuneen ja hänen läheistensä selviytymistä tukevia toimenpiteitä. Tärkeä tavoite muistipotilaan sairauden kaikissa vaiheissa on elämänlaadun vaaliminen, korostetaan suosituksessa.

Psyykenlääkkeet tilapäiseen käyttöön

Muistisairauden lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun lääkitys on osa hoidon laajaa kokonaisuutta, toteaa työryhmä.

Esimerkiksi useimmissa käytösoireissa lääkkeettömiä hoitoja pidetään ensisijaisina. Lääkitystä kyllä saatetaan tarvita, kun on masennusoireita ja vaikeita levottomuus- ja psykoosioireita, mutta useisiin vaikeisiin käytösoireisiin lääkkeistä ei saada hyötyä.

– Osa käytösoireista häviää yleensä itsestään, joten niiden lääkehoito psyykenlääkkeillä on tilapäistä, todetaan suosituksessa.

Elintapoja korjaamalla saatetaan jopa viivyttää etenemistä

Suosituksen mukaan paras keino ehkäistä muistisairauksia ja dementiaa on lyhyesti sanottuna noudattaa terveellisiä elintapoja ja huolehtia aivojen terveydestä läpi elämän.

Suositukseen on otettu mukaan uutta tutkimustietoa siitä, että muistisairauksia pystytään todennäköisesti ehkäisemään – tai jopa viivästyttämään sairauden etenemistä – vaikuttamalla yhtäaikaisesti useisiin riskitekijöihin. Ehkäisykeinona toimii myös se, että lisätään fyysistä harjoittelua ja tiedonkäsittelyn harjoittelua.

– Havaittuihin vaaratekijöihin pitää puuttua ajoissa elintapamuutoksin ja tarvittaessa lääkehoidolla. Tämä on huomion arvoista jo neuvolassa sekä koulu- ja työterveyshuollossa, todetaan suosituksessa.

Keskeisiä muistisairauksien riskitekijöitä ovat:

Muistikoordinaattorin tuki tuiki tarpeellista

Muistipotilaan säännöllinen seuranta kannattaa keskittää muistikoordinaattorille, neuvotaan suosituksessa. Tällä tavalla voidaan turvata hoidon sujuvuus ja jatkuvuus. Lisäksi muistikoordinaattorin tuki saattaa lykätä pitkäaikaishoidon aloittamista.

– Muistisairaan hoitoon osallistuu monia ammattilaisia, mutta jonkun näistä tulisi tuntea potilas, hänen perheensä ja kokonaistilanteensa niin hyvin, että hän pystyy yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa koordinoimaan hoidon ja tuen kokonaisuutta, kertoo työryhmän jäsen, yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall tiedotteessa.

Yleensä muistikoordinaattori on koulutettu sosiaali- ja teveydenhuollon ammattilainen, joka on perehtynyt erityisesti muistisairaiden ja heidän perheidensä tarpeisiin. Hän ohjaa potilasta ja omaisia arjen ongelmissa ja varmistaa avohoidon saumattomuuden.

– Muistisairauden aikana potilas ja hänen läheisensä joutuvat pitämään yhteyttä tutkimusten mukaan yli 70 eri tahoon. Tässä viidakossa muistikoordinaattori opastaa potilasta ja hänen perhettään, kuvailee Rosenvall.

Hän painottaa, että jokaisella kotona asuvalla muistisairaalla pitäisi olla oikeus saada muistikoordinaattorin apua.

Kaikilla muistisairailla ei ole diagnoosia

Käytännössä merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta.

–  Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää, todetaan suosituksessa.

Tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää esimerkiksi alueen muistipoliklinikkaan tai muuhun hoitopaikkaan, jossa on perehdytty muistisairauksiin. Työikäiset ohjataan neurologian muistipoliklinikkaan.

Dementian oireista kärsivien määrä kasvaa

Muistisairauksia pidetään kansantautina. Ne koskettavat suurta osaa suomalaisista.

Suosituksen taustalla on tieto siitä, että muistipotilaiden määrä kasvaa koko ajan ja hoitoa tarvitaan entistä enemmän. Tätä pidetään merkittävänä kansanterveydellisenä ja -taloudellisena haasteena. Tarvitaan kansallisia toimia muistisairauksien ehkäisemiseksi, todetaan Käypä hoidon tiedotteessa.

On arvioitu, että lähes 200 000 suomalaista kärsii lievän tai vähintään keskivaikean dementian oireista ja jopa 200 000 ihmisen tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt.

Ainakin 70 prosentissa tapauksista Alzheimerin tauti on syynä eteneviin muistioireisiin ja dementiaan.

Lähteet:

Käypä hoito -tiedote 1.2.2017
Muistisairauksien Käypä hoito -suositus 27.1.2017

Lue myös:

Dementia, potilasohje

Pelit ja kaverit pitävät iäkkään muistin kunnossa

1 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Onko kyseessä III-tyypin diabetes eli elintapasairaus? Näin ainakin tämänhetkinen tukimustieto kertoo. Vaikka Alzheimerin taudin perinnöllisyydestä tiedetään vielä melko vähän, voidaan todeta, että sairaus periytyy erittäin harvoin. Tutkimusten mukaan, kaikista Alzheimerin tautia sairastavista potilaista 0,5-1 prosenttia sairastaa periytyvää tautia. Alzheimerin taudin osalta ensimmäisen asteen sukulaisen riski (jos sukulainen on omilla elintavoilla sairastunut, niin riski on tasan nolla) sairastua on suurentunut. Kuitenkin erilaisten elämäntapojen ja hoidettavien riskitekijöiden rooli on perinnöllistä riskiä merkittävämpi. Eli omasta fyysisestä kunnosta, verenkiertoelinten kunnosta ja elintavoista huolehtiminen vähentää Alzheimerin taudin riskiä merkittävästi ja jopa kokonaan. Lähde: Alzheimerinfo.fi Lyhyesti ennaltaehkäisystä: Kalan Omega-3 -rasvahappoja (EPA ja DHA) sekä B-, C- D- ja E-vitamiineja sisältävät ruoat suojelevat aivoverisuonia ja auttavat aivoja voimaan hyvin. Tärkeintä on syödä monipuolisesti kasviksia, vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, kylmäpuristettuja kasviöljyjä (oliiviöljy, kookosöljy, vehnänalkioöljy), pähkinöitä, siemeniä, manteleita ja kalaa. Aikuinen tarvitsee perusruokavaliossa lähes 100 grammaa hyviä rasvoja ja proteiinia päivässä. Lisäksi vähintään 500 grammaa, mutta mieluummin 1000 grammaa kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Vettä janoon 1,5-2 litraa. Ja jos nälkä jää, niin perunaa tai riisiä. Ja lisäravinteena pitää syödä D-vitamiinia sekä kalaöljyä. Lähes kaikkien suomalaisten tiedetään kärsivän kalan rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin puutteesta, joka vaikuttaa haitallisesti mm. aivojen toimintaan. Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 5-10µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 15-20µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaille 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaille 100µg päivässä. Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö. Riittävä D-vitamiinin saanti sekä hyvin rasvojen saanti on erittäin tärkeää mm. aivojen toiminnoille. Aivoissa on kaikkialla D-vitamiinireseptoreita. Kun perusruokavalio on kunnossa, niin herkkuja voi syödä hyvällä omalla tunnolla 1-2 kertaa viikossa painon tai terveyden siitä heilahtamatta suuntaan taikka toiseen. Liiku kohtuudella ja vietä sosiaalista elämää. Muista riittävä lepo ja uni. Älä tupakoi ja käytä alkoholia kohtuudella, jos käytät.

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.